Joo,

nyt olisi Vama 300 JH2 ja J-takapyörät puhelinsoittoa vaille valmiit tilaukseen. Silmäni osuivat kuitenkin vielä tällaiseen:

http://www.vamaproduct.com/fi/index.php?option=com_content&view=article&id=12&Itemid=21

Eli ylipaineventtiili.

Onkos kenelläkään kokemuksia tuollaisesta? Kyseessä on varmaankin samantapainen systeemi kuin etukuormaajissa oleva vaimennin? Mutta missä tuossa on se "molo", joka vastaanottaa iskun?

Ajattelin vaan, että joskus kun lanalla rykäisee kunnolla tien sivussa olevaan kiveen, niin tuolla voisi ehkä siirtää osan tulevasta iskusta pois traktorin vetolaitteilta ja sivurajottimelta.

Miten muuten tuo JH2:n lanan kääntö 180 astetta sujuu, käykö terä lähellä traktorin takarenkaita, kun lana pyörähtää ympäri, jos lanan runko on valmiiksi sivulla?

Aikas turhaksi on jäänyt tuo kallistus. Lana homissa saman vaikutuksen saa hydr Työntövarrella silloin kun terä vinossa.

Saako tuolla hydraulisella työntövarrella tosiaan vastaavan kaltevuuden säädön aikaiseksi kuin hydraulisella kallistuksen säädöllä? Kyse on siis nimenomaan teiden lanauksesta/aurauksesta silloin kun halutaan saada keskikohta jäämään hieman korkeammalle kuin reunat.

Täytyisi ostaa hydraulinen vetovarren korkeussäätösylinteri Jontikkaan (6600-sarja) lanaushommia varten.

Onko suosituksia jostakin tarvikemerkistä? Jontikan oma lienee runsaasti kalliimpi.

Sitten vielä sellainen kysymys, että kumpaan vetovarteen tuo kannattaa laittaa? Itse olisin laittamassa sitä vasemmalle puolelle, jolloin lanan keskikarhon puolta saa helposti ylös/alas, mutta toisaalta saman asian ajaa oikean puolen nosto tai lasku. Onko kenelläkään lanaajagurulla tähän mitään neuvoa, vai onko asia aivan sama kummalle puolelle sen laittaa?

Kiitos.

Jaahas,

viime vuonna jäi lana ostamatta, kun tuli muita investointeja tehtäväksi.

Nyt olen päätynyt Vama 300 JH2 -malliin, josta pitäisi mennä tekemään kaupat näinä päivinä.

Onkos kenelläkään tuohon Vamaan lisävarusteena saatavia takapyöriä? Ovatko toimiva systeemi teiden lanauksissa?

Pääasiallinen käyttö tuolle lanalle on siis talvella lumen lanaus (jos yleensä enää tulee koskaan lunta), ja kesällä silloin tällöin omien teiden lanaus, johon mietin noiden takapyörien hankkimista. Myös peltojen raapimista saattaa tulla jonkin verran, mutta ei mitenkään ylettömästi.

Onko muita lisävarusteita, joita kannattaa harkita? Veturiin varmaankin hydraulinen vetovarren säätö, jotta saa säädellä lanan kaltevuutta teiden lanauksissa?

Missä lie vika, kun traktorin lämmityslaite/lämmityskanavat pukkaavat rajusti kosteutta traktorin ikkunoille, vaikka ilmastointi on päällä? Ikkunat menevät siis sisäpuolelta huuruun.

Eikös ilmastointilaitteen periaate juuri ole se, että ilmasta poistetaan kosteutta?

Jos lämmityslaitteen kytkee kokonaan pois (kylmälle) ei kosteutta tule, ja itse ilmastointilaite viilentää tehokkaasti. Heti kun sekaan laittaa lämpöä vetävät hytin ikkunat rajusti huuruun.

Tilanteesta selviää tilapäisesti sillä, että avaa ovet ja ikkunat pariksi minuutiksi ja huudattaa puhallinta täysillä samalla kun lämpötilan säätö on maksimissaan lämpimällä. Tämän jälkeen mennään taas monta tuntia ilman huurua, mutta pysähdyksen jälkeen sama ilmiö toistuu. Aamulla tilanne on vallan mahdoton.

Sitäkin ihmettelen, että minne kondensoitunut vesi menee, kun traktorin alle ei mihinkään tule samanlaista vesilammikkoa kuin autojen alle hetken paikallaan käyttämisen jälkeen. Olisiko kondensiovesiletku jostakin kohtaa tukossa tms.?

Mikä neuvoksi?

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 26.09.08 - klo:21:05

Eikö se ole ihan omalla paikallaan...

Varmaan onkin, mut weppisaitti ei toimi...tytönkuva tuli ja godaddyyn viitataan... 

Sulla on todennäköisesti virus/haittaohjelma päässyt koneelle, joka kääntää kaikki tai jotkin osoitteet joihin yrität mennä jonnekin ihan muualle. Eli jotkin osoitteet saattavat toimia ihan ok (niinkuin näköjään tämä Agronetin keskustelukanava), mutta jotkin menevät sitten taas haittaohjelman ohjaamaan osoitteeseen.

Googleta sitä saittia jonne selain ohjaa ja laita hakusanaan lisäksi malware tai virus.

Hakutoiminnolla ei juurikaan löytynyt mitään, eli kuten otsikossakin, onko kenelläkään kokemuksia Multivan DiscMasterista?

Millainen peli on ja tuleeko tukoksia helposti, ja onko vaikea säätää jne.?

Ohoh, onpahan asiallinen pätkä vaihteeksi. 

Ehkä joku työturvallisuusviranomainen voisi olla eri mieltä, kun kaveri kiskoo paljain käsin teriä alaspäin samalla kun poika vääntää hydrauliikan hallintavivusta, mutta varoitushuuto onneksi toimii mallikkaasti "terät ylös, terät alas".

Suuret kiitokset tekijöille. Lisää näitä!

Ja ehdotus seuraavaksi kuvausaiheeksi on Claasin hammaspyörän hokkakiilan + hammaspyörän irrotus ja laakerin vaihto. Se kun tuntuu olevan melkoinen murheenkryyni monille. 

Ihan ei olla vielä kyntämisestä kokonaan päästy, eli nelisiipisiä Kvernelandin kääntöauroja pitäisi mennä taas pellolle pyörittelemään, jos puinnit saa kunnialla tehtyä.

Kääntöauroissa ei "historiallisista syistä" ole tällä hetkellä kuorijoita. Kyselin paikallisesta Agrimarketista kuorijoiden hintaa, ja lopputulos oli 75 euroa / kpl. Eli koko satsi olisi 8*75 e = 600 euroa. Käytettyjäkin koitin etsiä netistä, mutta eipä tuntunut löytyvän.

Kertokaapas ne jotka vielä kynnätte, että mitä hyötyä/haittaa kuorijoista on todellisuudessa, ja kannattaako niiden hankkiminen, vai vedelläänkö vanhaan malliin ilman?

Sellainen aavistus on, että siementävät rikkaruohot maatuisivat ehkä paremmin puinnin jälkeen kuorijoilla kynnettäessä, toisaalta taas kuorijat saattavat märällä kelillä kerätä paakkuja ja tukkia auroja.

Lueskelin nettiä ja keräilin joitakin (erittäin) karkeita arvioita ja neuvoja ja väitteitä:

- jos kaikki rakennustavara ja työ tulee ulkoa, kustannus on n. 200-300 euroa / m²

- lautatavara ulkoa ostettuna maksaa yli kaksi kertaa sen mitä oma puutavara sahautettuna

- konehallin leveyden tulee olla yleisen 12 metrin sijasta 15 metriä, jos tilalla on etukuormaaja tai -kuormaajia

- suositeltu pituus esim. 30 metriä, sisältää "tulevaisuuden kasvuvaran"  Joku uskoo vielä maatalouden kasvuun...

- katon korkeus yli 4,2 m (kuorma-autokorkeus)

- betoni maksaa autolla pumpattuna 100-150 euroa / betonikuutiometri, eli 10-15 euroa/m², jos lattian paksuus on 10 cm

- betonin mylläys itse on erittäin työlästä, kannattaa tehdä itse vain jos aikaa ja työvoimaa riittää, tasalaatuisuus ongelmana isoilla pinta-aloilla

- "kivijalka" kannattaa tehdä 20x60 cm  valuharkoista, ovat edullisia ja helppo työstää ja raudottaa

- TE-keskukset eivät enää tue konehallien rakentamista

Tuossa joitakin kokoamiani lukuja ja väitteitä. Kommentteja noihin?

Noista ovista voin oman hallin osalta sanoa, että kannatti aikoinaan uskoa sitä maaseutukeskuksen piirtäjää, että laitettiin kylmälle osalle koko matkalle ovet jotka menee kahdella kiskolla päällekkäin, siten, että aina voi olla kaksi ovea auki yhtä-aikaa, aina saa koneet ulos ja sisään eikä tarvitse miettiä minkä takana ne on, ainut miinus jonka aika on tuonut tullessaan on, että ovet on vain neljän metrin levyisiä, silloin tuntui, ettei leveämpää tarvita, mutta nyt vähintään yhdet viismetriset halliini tekisin.

Eli olet käyttänyt maaseutukeskuksen (ProAgrian) piirtäjää? Paljonko maaseutukeskus veloitti piirustuksista?

Oletko ollut muuten tyytyväinen halliin, poislukien nuo liian kapeat ovat nykykoneille?

Onko joku muu käyttänyt ProAgrian piirtäjiä ja millaisia kokemuksia/hintoja sieltä on tullut vastaan?

Jonkinlaisia piirustuksia löytyy Canada Plan Service:n sivuilta: http://www.cps.gov.on.ca/english/ss8000/index.html

Nämähän näyttävät aika mielenkiintoisilta! Kanadassa lienee aika tavalla samankaltaiset ilmasto-olosuhteet kuin Suomessakin lämpötilan ja lumikuorman suhteen.

Pitääpä tulostella nämä ja perehtyä niihin tarkemmin. Ehkä joku asiantuntija osaa heti sanoa onko niistä mihinkään?

Konehallia pitäisi ryhtyä pykästämään.

Onko kenelläkään vinkkiä mistä löytyisi valmiita piirustuksia (paljonko maksaa?) ja kustannusarvioita konehallin rakentamiseen?

Googlesta löytyy joitakin koko paketin toimittajia haulla "konehalli", mutta jos jollakulla on paremman käden tietoa, niin vinkkejä otetaan kiitollisena vastaan.

Omaa lautaa olisi käytettävissä runsaasti, joten ulkovuoraus tulisi niistä.

Konehallin koko on myös hieman hakusessa. Parikymmentä metriä lienee minimi pituudessa ja kymmenen leveydessä, jos halliin haluaa saada sopimaan yhtään mitään?

Konehallin lattiamateriaalista olikin jo täällä keskustelua aikaisemmassa viestiketjussa. Kai se betonista pitää tehdä.

Mutta jos jollakulla olisi tietoa mistä piirustuksia ja kustannusarvioita löytää niin olisi hieno juttu.

Miten voi olla käyttämättä virtajohtona myös sinistä ja keltavihreätä johtoa? Yleensä kun tehdään pinta-asennuksena johtojen vetoja niin 2-os katkaisijalle vedetään kolmejohtoinen johto, yhdellä tuodaan vaihe ja sininen menee toista lamppua kohti ja keltavihreä toista. Näin ainakin meillä on kaikki tehty vaikka on ollut ammattilaisiakin tekemässä.

Tämä on toivottavasti vitsi, suorastaan mustaa huumoria, onhan??

 

80-luvun puimuriin Perkins-moottorilla ja 90-luvun Caseen pitäisi vaihtaa moottoriöljyt. Olen käyttänyt aina Castrollin öljyjä, ja niistä ei ole mitään pahaa sanottavaa, joten ajattelin nytkin käyttää Castrolia. Käyttämäni moottoriöljyn luokitus on ollut 10W-30.

Castrolin www-sivuilla

http://www.castrol.com/castrol/sectiongenericarticle.do?categoryId=9015257&contentId=7031078

on linkki Voiteluainesuositukset

http://olyslager-lubricants.nl/nordicstartpage/chooseFIN.asp

Sekä puimurille että traktorille ei enää suosituksissa näy lainkaan 10W-30 (CRD) öljyä, vaan tyrkyllä moottoriöljyksi ovat vaihtoehdot:

Agri Power Ultra 10W-40
Agri Power Plus 15W-40
Agri Power 15W-40

Castrolin sivuilta löytyy kuitenkin vielä  Castrol Tection Medium Duty on SAE 10W-30, joka lienee sama kuin tuo Castrol 10W30 CRD?

Kysymys siis kuuluu mitä noista laitan puimuriin ja mitä traktoriin? Traktorilla on ympärivuotista käyttöä, eli sillä tehdään talvisin lumitöitä.