Viime aikoina on tullut vaihdettua muutama kestovoideltu laakeri, jotka ovat sisältä tyhjiä kuin Jeesuksen hauta pääsiäisaamuna. Eli niin kuivana pyörivät kuin vaan mahdollista, kunnes eivät sitten enää pyöri ollenkaan...

Muistan myös kuulleeni urbaanin (tai tässä tapauksessa kaiketi agraarin) legendan, että 30% kestovoidelluista laakereista on todettu jonkin maatalousalan lehden jutun mukaan valmiiksi kuiviksi, kun ne on testimielessä avattu uutena.

Muutamassa maatalouskaupassa olen törmännyt vaseliiniprässiin liitettävään injektioneulaan, jolla laakerin kyljestä saisi pruutattu läpi vaseliinia laakerin sisään. Injektioneulassa on siis rasvanippa toisessa päässä.

Tuon laakeriin sisälle pumpattava vaseliini pitäisi varmaan olla jotakin tavallista parempaa tököttiä kuin ihan perusvaseliini?

Onko kokemuksia kestovoideltujen laakereiden uudelleen voitelusta, ja mitä olette laakereihin laittaneet, ja onko voitelusta ollut mitään hyötyä (tai haittaa)?

Lainaus käyttäjältä: ER - 02.06.09 - klo:12:45

Minkälaisia tankkiseoksia olette käyttäneet kevätviljoille (kevätvehnä ja mallasohra)?

Lähinnä kaipailisin kokemuksia eri merkeistä/tehoaineista MCPA-yhdistelmillä tai ilman.

Niin, ja rikkaruohoja löytyy joka sorttia, joten hakusessa on yleispätevä kasvinsuojeluaineyhdistelmä. 

Ratio ja Express (+MCPA) on kokeiltu ja teho on ollut kohtuullinen.

Onko Logran -merkkisestä aineesta kokemuksia?

No mihes seokseen päädyit?

Ostin Cantoria ja MCPA:ta. Tuli ihan kohtuuhintainen paketti. Kiitoksia kaikille neuvoista.

Onko millään noilla edellä mainituilla rajoituksia kauran suhteen?

Sitäkin on pitänyt muutama hehtaari laittaa viljelykierron takia.

Minkälaisia tankkiseoksia olette käyttäneet kevätviljoille (kevätvehnä ja mallasohra)?

Lähinnä kaipailisin kokemuksia eri merkeistä/tehoaineista MCPA-yhdistelmillä tai ilman.

Niin, ja rikkaruohoja löytyy joka sorttia, joten hakusessa on yleispätevä kasvinsuojeluaineyhdistelmä. 

Ratio ja Express (+MCPA) on kokeiltu ja teho on ollut kohtuullinen.

Onko Logran -merkkisestä aineesta kokemuksia?

Joo,

tulipa tuollainen Vaman JH2 yhdellä ylipaineventtiilillä (terän käännössä) sitten vihdoin pihalle ja testattukin on. 

Hienosti pelittää ja jää suorastaan räjähtää polanneterän alla. Jälki on erittäin hyvää. Meteli on kyllä melkoinen, kuten arvata saattaa, verrattuna tuohon parikymmentä vuotta vanhan lanan jään "kiillotukseen".

Hydraulinen vetovarren säätö tuli asennettua samalla, ja täytyy sanoa, että tuon kolmimetrisen lanan kanssa se on kyllä ihan ehdoton vehje.

Terän kääntö kokonaan ympäri on aika kinkkinen homma, tai sitten lana on vielä uutuudenkarhea. Pari kertaa sain terän tököttämään jumiin kääntökohtaan niin, että se ei tuntunut liikkuvan minnekään, mutta kyllä se sieltä aina lupulta lähti jompaan kumpaan suuntaan. Oikea taktiikka lienee antaa kunnolla kaasua heilahduskohdassa ja sitten vipu äkkiä toiseen suuntaan? Tai ainakin näin se sitten toimi, mutta muutaman kerran jäi kaniin.

Mitenköhän tuossa JD:ssä (200-sarjan hydrauliikkaventtiilit) pitäisi hydrauliikkasylinterien käyttö valita tuota lanakäyttöä/ympärikääntöä silmällä pitäen, kun liittimien päällä on käännettävä nappula, josta voi valita 2 eri toimintomahdollisuutta hydrauliikalle?

Miten olette pitäneet vetovastusta lanatessa talviolosuhteissa?

Virta päällä asennosta vedetään johto,miel. latausvalon kautta(jonka rinnan vielä olisi hyvä laittaa joku 300 ohmin vastus ettei lampun palaminen katkaise herätysvirtaa,jos oikein hyvin tekee) laturin napaan D+.

Kiitos tiedoista. Tarkennatko tuota 300 ohmin vastusta (montako w? ja minkälainen), eli olisiko sulla jotain linkkiä tms. johonkin tuohon käyttötarkoitukseen sopivasta vastuksesta, jonka voisi laittaa jonnekin johdon kanssa roikkumaan?

Noissa aikaisemmin tässä ketjussa olleissa jutuissa kehoitetaan laittamaan vähintään 5w merkkilamppu laturille. Kävin läpi muutaman varaosakaupan, mutta missään ei ollut noin paljon tehoa vaativia merkkivaloja. IKH:n merkkivaloonkin sai muistaakseni max. 1,6w lampun, sellaisen surkean lasipötkylän.

Tuolla vastuksellahan sitten tulisi hoidettua myös tuo liian-pieni-lamppu ongelma.

Edessä sama homma kuin tässä viestiketjun aloittajalla.

Sellainen kysymys vielä, että oletteko laittaneet hehkun virta-avaimella toimivaksi vai eri napin taakse?

Yleensä läppäreiden pullonkaula on onnettoman hidas kovalevy, jonka sisältö pirstoutuu ajan kuluessa ympäri levyä. Kun levy vielä lisäksi pyörii läppäreissä pöytäkoneita hitaammin, on syy yleensä aina hidas kovalevy ja sen tiedostojen pirstoutuminen.

Vielä jos keskusmuistia on vähän ja Wintoosa alkaa tehdä ns. sivutustiedostoa levylle muistin keinotekoiseksi lisäämiseksi, niin kone on kuin iisakin kirkkoa tekemässä.

Levy kannattaa siis eheyttää mahdollisimman usein ja mielellään vielä optimoida siten, että ajettavat tiedostot ovat ensimmäisenä "jonossa". Itse käytän ilmaista Iobitin SmartDefrag -ohjelmaa. Se löytyy osoitteesta www.iobit.com

Ohjelmalla kannattaa ensin tehdä ajan kanssa (kestää muutaman tunnin) levyn eheytys ja optimointi kaikille osioille (C, D, jne.) ja lisäksi kytkeä optioista päälle sellainen asetus, että ohjelma käynnistyy Wintoosan käynnistyessä, ja että ohjelma auto-eheyttää levyt aina kun kone on käyttämättä 5 min tai yli. Tällöin levy ei koskaan pääse pahasti pirstoutumaan.

Olen huomannut tämän neuvon nopeuttavan läppäriäni todella paljon, suosittelen.

Toinen hyvä tapa on magneetti kiskot, sellaiseen työkalut voi heitellä roikkumaan.

Loistoidea! Mistäpä moisia löysit ja kestääkö isompiakin painoja? Ei nyt mitään lekaa ole tarkoitus ripustaa, mutta pajavasara olisi hyvä jos seinällä pysyisi.

Olisi aika laittaa taas työkalut järjestykseen, jotta keväällä löytää sen mitä tarvitsee. Työkalut kun tuppaavat joskus siirtyilemään ihan itsestään... 

Osaakos kukaan neuvoa mistä saa ostaa sellaisia kunnollisia, yleensä sinisiä seinätauluja, joihin saa kiinni erilaisia koukkuja, joihin voi sitten ripustella työkalujaan.

Biltemat ja Clas Ohlssonit ovat täynnä jos jonkinnäköisiä virityksiä, mutta sellaista kunnollista sinistä seinätaulua ei ole vielä tullut vastaan missään.

Voisihan tuollaisen tietysti itsekin väsätä vesivanerista ja hakata siihen miljoona pientä dyckert-naulaa, mutta metallisesta tulisi vielä askel siistimpään.

Kiitos.

Paikallinen maamiesseura osti aikoinaan uuden ryssäl...ööö...venäläisen lantakärryn.

Kärry oli iso ja hieno, ja rasvanipatkin sädehtivät uutuuttaan auringossa.

Maamiesseuran paikallinen pomo totesi sitten, että pitää varmaan laittaa vaseliinia laakereille, kun nipat näyttävät niin kiiltäviltä, että tokkopa niihin on vielä kertaakaan rasvoja työnnetty.

Sitten alkoi ähkiminen ja puhkiminen, mutta rasvaa ei mennyt nipoista sisälle, ei sitten millään. Muitakin maamiesseuralaisia alkoi kerääntyä paikalle moista toimitusta kummastelemaan, kun johtajalla ei ruista ranteessa riittänyt edes rasvan puristamiseen.

Eipä siinä auttanut sitten mikään muu kuin ruuvata nippoja yksitellen irti, ja katsoa mikä niissä oli vikana.

Kyllä siinä oli sitten naurussa pitelemistä, kun vian syyksi paljastui se, että yhdellekään laakerille ei oltu porattu lainkaan reikää! Nipan paikka suojineen ja itse nippa oli hienosti paikoillaan, mutta vastassa oli ns. umpiperä!  

Sanokaapas vielä montako hydrauliikan ulosottoa tuossa nyt tarvitaan, eli miten nuo ylipaineventtiilit kytketään? Ylipaineventtiili siis tarvitsee vapaan paluun vai miten?

Eli jos minulla on JH2 malli (terän ja rungon kääntö hydraulisylinterillä) ja yksi ylipaineventtiili terän käännössä, ja lisäksi traktorissa on hydraulinen kallistuksen säätö, niin montako kytkentää tarvitaan? 4?

Ja sitten vielä tietysti pitää varautua hydrauliseen työntövarteen...

Terve,

miten mittaan yleismittarilla toimiiko traktorin lohkolämmitin oikein, eli onko vastus kunnossa? Mitä lukeman pitää olla, että vastus toimii? 

Ongelmana on, että kun kytken lohkolämmittimen johdon, mitään "sihisevää" tms. ääntä ei kuulu, enkä pysty ulkopuolelta lohkoa päättelemään toimiiko lämmitin lainkaan. Myöskään kulutusmittaria pistorasiaan ei ole, jolla näkisi lohkolämmittimen käyttämän wattimäärän.

Näillä keleillä ei myöskään voi päätellä onko moottori lämmennyt vai ei, kun ei ole oikein pakkastakaan. Traktori hurahtaa käyntiin ongelmitta, toistaiseksi, mutta olisi kiva tietää toimiiko lämmitin varmasti, jos pakkasia vielä joskus tulee.

Teränkääntö varmasti tärkein, mutta tuo ylipaineventtiili ole hyvin kallis, noin satakunta euroa+ nipat ja letkut päälle. K-maatalous luultavasti hinnotellut tuon aika hyvin, yleensä yrittävät asijakasta lypsää maksamaan hyvät rovikat. Minä ottasin kumpaakin sylinteriin, riippuu miten paljon on käyttöä, urakointi hommissa vältämätön. Tietysti jos nysvää, kuin etana, tuskin sattuu kummosia törmäilyjä.

Pikainen soittokierros kertoo:

Vama JH2 3000 2950 e

Vama J kannatinpyörät mekaanisella säädöllä 890 e (sarja eli 2 kpl)

Ylipaineventtiili asennettuna letkuineen 390 e (yksi kpl!)

Rahti 100 e

Tuossa siis listahinnat. Itse lana on kuulemma jatkuvassa "tarjouksessa", muista kilkkeistä putoaa enemmän tingattaessa.

Nuo sylinterien ylipaineventtiilit on hyvät kapeilla kivisillä metsäautoteillä, vähemmän särkee paikkoja, kun teräreuna haukkaa kantoon. Ne on säädettävä sopivan löysäksi, muuten hyöty on vähänen. Tuomosen 3.5metrisen lanan terän pää osuu esteeseen, aikamoinen pakku sivurajoittimille ja vetovarsille. Etekin takaperin työntäissä  ei töksähä niin pahasti ja kuski säästyy monelta ikävältä täräykseltä. ::)Vaman venttiilit näytti olevan oikean malliset, sylinterit ei vedä ilmaa, vaan tarvittaissa saa vuotoletkun kautta öljyä traktorista.

Mitenkä sitten, pitääkö ylipaineventtiilit olla molemmille sylintereille, vai vaan toiselle? Jos pärjää yhdellä ylipaineventtiilillä, niin kumpaan se kannattaa laittaa, rungon kääntöön vai terän kääntöön?