Olisi muutama sellainen traktorin sähköliitäntä, lähinnä maadoitus, jotka tuppaavat hapettumaan ajan saatossa. Samoin muutama liitos on sellainen, joita pitää toisinaan availla ja sitten taas kytkeä uudestaan. Ei siis varsinaisia liittimiä peräkärrynvalojen tapaan, vaan ruuviliitoksia tai apikoja ym.

Mikähän suojarasva tahi muu aine olisi sopiva suojaamaan em. liitoksia hapettumiselta? Oliko niin, että kuparitahnaa ei saanut käyttää ei-kuparisten johtimien kanssa, koska ne reagoivat jotenkin kemiallisesti tms.?

Ainakin Biltemassa näyttäisi olevan kuparitahnaa ja alumiinitahnaa ja vaikka mitä mömmöjä, mutta mikä niistä on paras tuohon hapettumisen estoon?

Tavallinen universal-vaseliinikin lienee ihan toimiva ratkaisu?

Ilmeisesti nostolaitteen säätöventtiilin askelmoottoriin on päässyt vettä. Voit yrittää kuivata, putsata ja rasvata sitä, mutta pysyvä korjaus on uusi moottori. Painepesurilla pestäessä ei suihkua saisi suoraan suunnata siihen moottorin kumihattuun. Nostolaitteen säätökaaren ollessa heilahduksenvaimennus asennossa voi esiintyä tärinää minkä voi säätää pois nostolaitteen laskunopeus ja vetovastus säätimistä.

Nyt kuulostaa sellaiselta, että vika voisi löytyä tuolta. Minkä näköinen ja missä on tuo murikka, ei ihan heti satu silmään?

Jonnikassa kaikki viat ovat ominaisuus.

 

Mun veikkaus on kuitenkin nostolaitetietokoneboxivika.

Mitään vikakoodia ei kuitenkaan tule. Käsittääkseni juuri nuo boksien virhetoiminnot siellä näkyisivät.

Nyt on John Deere 6610 nostolaite pahasti sekaisin, ja vinkkejä kaipaisin.

Eli ongelma lienee jokin sähkövika, kenties pätkivä maadoitus tms.

Kun nostolaitteen syvyydensäätövivun (tai mikä se lipare nyt oikealta nimeltään onkaan) nostaa täysin taka-asentoon, eli kun sähköinen vaimennus kytkeytyy toimintaan, alkaa nostolaite "korjailemaan" ylös nostetun työkoneen asentoa hallitsemattomasti ja täristää koko traktoria niin, että hyvä että hytissä pysyy.

Jos nostolaitteen vivun laskee tärinän aikana pois taka-asennosta (vaimennusasennosta) alaspäin, tärinä loppuu.

Vetovastuksen säätöä ei voi myöskään käyttää lainkaan, vaan se on suorassa yhteydessä nostolaitteen tärinään. Jos säädön laittaa mihin tahansa kuin nollaan (vetovastuksen säätö pois päältä), alkaa tuo tärinä pienestäkin nostolaitteen heilahduksesta, vaikka syvyydensäätövipstaaki olisi missä asennossa.

Korjaajiakin on käynyt jo pari kappaletta konetta katsomassa, mutta minkäänlaista vikaraporttia ei koneen vikatiedoista löydy, kun läppäri on kytkettynä boksiin kiinni.

Toisinaan, nyt harvemmin, tuo vika häipyy itsestään, eli vaimennus alkaa toimia ja samoin vetovastuksen säätö. Sitten se kuitenkin taas mystisesti palaa takaisin.

Itse epäilisin jotakin sähkövikaa sen vuoksi, että tuntuu siltä, että kostealla kelillä tuo ilmenee vielä varmemmin kuin kuivalla säällä. Tosin nyt ongelma alkaa olla jatkuva.

Onko kenelläkään vinkkiä mikä voisi olla vialla? Lokasuojien takaosassa olevat ulkopuoliset nostolaitteen hallintanappulat purin ja tarkistin, ne näyttäisivät olevan kuivat ja kunnossa.

 

Millaista ja minkä merkkistä ilmanpainekompressoria suosittelisitte maatilakäyttöön, eli pääasiassa työkoneiden puhdistamiseen ja pulttipyssyjen pyörittelyyn ym. ilmanpainetyökalukäyttöön?

Pulttipyssyjä löytyy kotoa 1/2" ja 3/4", joten tuottoa pitäisi olla tarpeeksi tuon isommankin pyörittelyyn. Mitään kuorma-auton renkaita tuskin kuitenkaan tullaan irrottelemaan, joten tuo 3/4 pyssylle riittävä teho on tarpeeksi.

Voimavirtavehkeestä on ilman muuta kysymys ja säiliön pitää varmaan olla vähintään 100 L? Mikä on minimi imutuotto, jolla vielä tulee toimeen noiden vääntimien kanssa?

Hintaluokka saisi olla sellainen 500 - 1000 e.

Eli minkälaisia kokemuksia teillä on em. kompuroista, merkki ja malli ja ostopaikka, kiitos!

Kylvöt tehty ja edessä levikepyörien irrottaminen.

Ja sama juttu joka vuosi. Raju-merkkiset levikepyörävanteet ovat lähes hitsautuneet kiinni traktorin pyörien vanteisiin. Kivien päällä on koitettu lyödä runtua ja kääntöjarrulla pätkitty konetta edes takaisin, ei vaikutusta. Levikepyörät ovat ja pysyvät kiinni traktorin vanteissa.

Onko kenelläkään mitään suhteellisen turvallista kikkaa, millä levikkeet saa inhimillisin keinoin irti? Joka vuosi tuo runtiminen on saanut lopulta pyörät irrotettua, mutta äärimmäistä väkivaltaa käyttäen, ja levikepyörän rengas ei taatusti moisesta parane.

Olen kokeeksi laittanut asennusvaiheessa jonkun verran spray-vaseliinia traktorin pyörän ja levikkeen vanteen väliin, mutta tuosta taitaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä? Toisaalta eroa "kuivaan" asennukseen ei ole, molemmissa tapauksissa vanne on todella tiukassa. Pitäisikö ensi vuonna juntata liitokseen puoli putkiloa tuhdimpaa vaseliinia?

Levikepyörän vanteessa on n. 40 mm reikä toisessa reunassa, mietin voisiko tuohon laittaa kiinni jonkun koukun ja siitä sitten jollakin vipstaakilla vetää vanteen irti?

Joka tapauksessa tuosta irrotuksesta on työturvallisuus kaukana.

Vinkkejä?

Kiitoksia.

Mitenkäs tuosta johdetaan hinta oman puun hinnalle omassa käytössä, kun tuossa on tietysti tukki ja kuitu erikseen?

Aika lähellä ovat tosin nuo kuitupuun hinnat aikaisempien vuosien oman puun kuutiohintoja, kun vanhoja veroilmoituksia tarkastelee. Muistaakseni aikaisemmissa täyttöohjeissa oli suoraan nuo maksimiluvut.

Mistäpä löytyy verottajan hyväksymät hinnat 2009 tähän kohtaan? Ei löydy Googlella eikä veroneuvojatkaan puhuneet asiasta veroillassa. Eikä ole yhtenäistämisohjeessa 2009.

Muut vähennykset verotettavasta tuloksesta -> maataloudessa käytetty oma puutavara ->

Polttopuu x e/m3
Tarvepuu x e/m3
Jatkojalostus, x e/m3
Muu käyttö, mikä? x e/m3

Paljonko laitetaan ilman että verottaja saa hepulin?

MP-Liftiä ehkä hankkimassa, mutta sitä ennen pari kysymystä.

Tässä ketjussa on ollut paljon puhetta MP-Liftin hallintavivun tunnottomuudesta ja ennen kaikkea surkeasta kuormaajan asennustyöstä. Keskustelu on jo aika vanhaa (viime vuodelta), joten kyselisin, onko tähän tullut muutosta asiakaspalautteiden ja näiden nettikeskusteluiden perusteella?

Eli onko MP-Liftin hallintavivustossa mitään uudistuksia ja ollaanko asennuksiin oltu tyytyväisempiä kuin tässä keskusteluketjussa nuo aikaisemmat kommentit antavat ymmärtää?

Joustaa joka suuntaan,kaksoispaineakku, ihan kotimainen patentti.
Nettisivuilla jorinaaa asiasta.

Elikkäs nettisivut lienevät nämä?

http://www.hydroll.com/fin/hpd20fin.htm

Minkäs tilavuuksisia palleroita etukuormaajaan kannattaisi laittaa, onko kokemuksia mikä riittää?

Nyt kun on tullut ajeltua muutamalla lainavehkeellä, joiden etukuormaajissa on vaimennus, niin on alkanut tehdä sellaista itsekin mieli.

Millaisia vaimenninvaihtoehtoja on olemassa kohtuullisen edulliseen hintaan?

Niissä kuormaajissa, joilla olen ajellut, on ollut "pässinkivekset", mikä lie oikea nimitys, paineakku kenties?

Netissä surffaamalla MP-Lift myy erityyppistä vaimenninta. http://www.mp-lift.fi/lisavarusteet.htm

"Kaasuvaimentimet aisastolle - MP-LIFT kuormaimissa on vakiona kotimainen Hydroll mäntätyyppinen kaasuvaimennin. Vaimenninsarjaa on saatavissa myös muihin kuormaimiin. Hinta: 380 e".

Tuossa olisi ainakin hinta kohdallaan. Käsittääkseni nuo pallotyyppiset ovat kalliimpia, mutta ovatko ne myös toiminnaltaan jotenkin parempia?

Mitenkäs tuollainen vaimennin käyttäytyy esim. pyöröpaaleja nostellessa? Kun paalin pudottaa pois, niin kuormain varmasti nytkähtää rajusti ylöspäin 10-20 cm, vai miten on? Saako tuon vaimennuksen helposti pois päältä esim. sulkuhanalla, jos se ei jostain syystä sovellu sen hetken käyttötarkoitukseen?

Minkälaisia keinoja olette käyttäneet traktorin ja raskaan, esim. viljaa täynnä olevan peräkärryn hyppimisen estämiseksi maantieajossa?

"Osta jousitetulla etuakselilla oleva traktori" on tietysti varma lääke, mutta jos nyt aloitettaisiin ihan perinteisistä keinoista.

Oletteko pitäneet nokkapainoja nokalla? Minkä verran? Onko täysi satsi liioittelua ja turhaa etuakselin rasittamista?

Entäpä ilmanpaineita, millaisilla paineilla olette saaneet vakaimman ajotuloksen? Olen kuullut, että 2 bariakin on pistetty eturenkaisiin, mutta ainakin itselläni on kokemusta, että vähemmän kuin 2 on parempi eturenkaissa.

Nopeudestahan tuo tietysti myös riippuu milloin "jumputus" alkaa, mutta kummasti se vaan yleensä loppuu jos kriittisen nopeuden yli pääsee. Mutta se saattaa olla niin lähellä traktorin 40 km/h huippunopeutta, että joutuukin pudottamaan nopeutta ja ajelemaan vain kolmea kymppiä, jotta jumputus loppuu.

Tulipa ostettua tuollainen nippa - injektioneula, ihka-aito MATO.

Ovat kuulemma menneet kuin kuumille kiville viime aikoina, ihmetteli myyjä. Vein hyllystä viimeisen.

Kympin maksoi, enkä jaksanut ryhtyä tinkimään. Ihan pätevän oloinen laite ja kätevä kun saa suoraan rasvaprässiin kiinni, ja neulalle on muovisuojus.

Kuten myös LE- rasvat, hyvin pysyy, ainakin käsissä

Kukas noita LE-rasvoja myy?

Google-haulla ei löytynyt kuin LE:n kotisivut http://www.le-voiteluhuolto.com ja sieltä rasvojen alisivu http://www.le-voiteluhuolto.com/rasvat.php

Tuo ALMATEK 1231, 1233, 1235 yleisvoiteluaine lienee sopivin esim. puimurin "kestovoideltuihin" laakereihin?

Vaan jälleenmyyjäluetteloa ei ole?

Kiinalaisten laakerien käyttöön olen siirtynyt tykkänään, rasva kannattaa isompiin laakereihin vaihtaa heti uutena kunnolliseen. Käytännössä kiinalaisissa laakereissa on rasvaa niin vähän että riittää kun sitä vaan lisää. Puukon kärjellä suoja irti uudesta laakerista, punaista laakerirasvaa joka kuulan väliin ja suoja uudestaan kiinni. Jos epäilyttää yhtään niin ota sitä kiinalaardia peukun ja etusormen väliin niin alkaa usko vahvistua.

Mikäs tuon punaisen laakerirasvan merkki/tyyppi on? Tavallinen vaseliini tuskin on parasta mahdollista laakerirasvaa.