Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mikäli oikein muistan, niin ei 141 alueella ole nautapuolellakaan räätälöity mitään lisäratkaisuja, samanlaisen ongelman kanssa, eikä siellä naudanlihantuotanto ole tyystin loppunut, vaikka onkin kyllä vähentynyt.
Ja vähenee varmaan edelleen. Mutta cosmic_cowboy voinee valoittaa taustoja tarkemmin että miksi. Emolehmät laajaperäisesti jossakin joutomailla varmaan menee. Aika varmaan hoitanee tuon "tyystin"-osan. Jostakinhan sekin on oire että vasikat rahdataan etelästä jonnekin Kittilään vai missä se kasvattamo on?
Laskelmassa oli esim.kuivauskustannukset samat a jaC1,todellisuudessa C1 aina vähintään 5% kosteampaa.Ja ne sai vielä korotetut investointituet kuivaajillensa.Missä vaiheessa kompensoidaan C1 viljanviljelijöille.
HUOM en kirjoita karja,sika,tai kanamiehistä.
En ole väittänytkään että nykyinen(kään) tukipolitiikka olisi oikeudenmukaista kaikilta osin. Mutta jos minulta kysytään niin C1 Pohjanmaan ns sika-alueen ja AB-alueen erilainen sikatukien politiikka johtaa mielestäni kohtuuttomuuksiin AB-alueen sikatuottajille. Siihen yrittäisin löytää keinoja että miten asia hoidetaan mutta kovasti on konstit vähissä...
Ja anteeksi että sotkin tuon sikapuolen taas tähän. Mutta ihan kasvitilalla. Jo pelkästään hehtaarihintojen ero AB-alueen ja C-alueen välissä (suuria kuntakohtaisia eroja kyllä) tasoittaa kummasti eroa. Eikös?
Millähän on perusteltua että ab alueen viljamiehet saa paremmin kuin c alueen?Eiköhän eteläs kuitenkin ole paremmat viljelyolot.
Miksei MTK tee mitään,kriisikokous päällensä.Voiko huittisiin osallistua jos on c-alueen viljanviljeliä?
Historiallinen tausta kai alunperin on kai niinsanottu hinnanalennuskorvaus eli CAP. Jossa tuki oli sitä suurempi mitä isompi satotaso. Eikös juuri sen takia Ranskassa ole suuremmat hehtaarituet kuin täällä? Korjatkaa joku tietävämpi. Kotikutoista lisäksi ympäristötuessa kun on tilkkutäkki menetelmällä yritetty parsi järjestelmään paremmaksi.
No sellainen ehdotus tulisi mieleen, että etelässä voisi valio maksaa maidosta enemmän. Enempää ei nyt jaksa ideoida.
Muukin viestisi oli asiaa. Kiitos. Valion kanssa vielä voisi tuollainen onnistuakin. Mutta ihanko tosissasi uskot että teurastamopuolella päästäisiin tuollaiseen sopuun asioista? Että toiselle tukialueelle hyvän hyvyttään pörssissä oleva osakeyhtiö maksaisi ylimääräistä hyvän miehen lisää?
Olipa mieluisaa lukaista kommentia, jossa Jäykkis kertoi, ettei häntä Tönön jutut kiinnosta!
Vähemmästäkin sitä alleen laskee ja muut voimakolmikon jäsenet eivät vieläkään ole toipuneet, eikä nakit pysy näppiksellä kun toinen käsi ahterissa ripulia pidättelemässä. Hah hah hah!!!
Jos rehellinen olen. Niin kun olen tätä palstaa lukenut jo aika kauan. Niin sinä edustat MTK-uskovaisuudessasi ja jyrkissä mielipiteissäsi niin paljon sitä toista ääripäätä että sinunkaan juttusi eivät juuri kiinnosta... Ei millään pahalla...
Jos on A,B,C alueella viljanviljelijä,niin paljonko kukakin saa esim.kaurahehtaarille tukia?Onko erot kuinka suuria?
Eli tuosta laskettuna A:545, B:547, C1:531. Menikö oikein?
Ja jos tästä ajatellaan että sikatuki tasoitetaan pellon kautta. Kuten joku on ehdotellut? Jos vaikka eläinyksikkötuki C1 ilmeisesti 210 euroa vuonna 2008 ja eläinyksikkö 13 lihasikaa. Jos vuodessa tuotetaan 1.300 lihasikaa niin siitä tulee tukea noin 100*210 euroa = 21.000 euro. Jos lasketaan ensin mitä pelto tällä hetkellä tasaa? Eli eroa B-alueen ja C1:n välille 16 euroa eli 1.600 euroa jos pinta-ala on 100 hehtaaria. Jää jäljelle 19.400 euroa eli lisätukea per hehtaari pitäisi saada 194 euroa jotta tukiero saataisiin tasattua pellon kautta. Eli siis 35% lisää peltotukea. Luulettekos että onnistuu? Ja lisäksi tämä pellon kautta kohtelisi tiloja hyvin eriarvoisesti riippuen eläinmäärän ja pellon suhteesta.
JakkeJäyhä perää asiallista keskustelua.
Maatalouden liittymisneuvottelut kävi vain ja ainoastaan kepulaiset Heikki Haaviston johdolla
Pitää paikkansa, kyvyt eivät olisi riittäneet. Samoin edeltäjä Martti Pura oli täysi nolla
Kertoo silloisten maatalousministerien tasosta ts täysin kyvyttömiä
Hei? Ihan oikeesti? Minua ei yhtään kiinnosta vaikka vastuussa olisi Barak Obama! Ja henkilökohtainen mielipiteeni siitä miten asiat ovat menneet ei välttämättä ole painokelpoista tekstiä. Mutta se ei nyt auta. Yritän hakea täältä(kin) mahdollisia eväitä tulevaan (kokoukseenko?). Mitä voitaisiin ja pitäisi tehdä nyt. Mielestäni tosiasia on että jos sikapuolella mennään tällä hetkellä olemassa olevan tiedon mukaan niin AB-alueelle tulee pienimuotoinen katastrofi. Ja joku keino olisi löydettävä. Jos jollakulla on hyviä ehdotuksia niin mielelläni otetaan vastaan. Kiitos.
Ton savimaan suhteen olet Jakke oikeessa . Muualla Suomessa tämmöst savvee ei ole .
On kyllä. Ainakin Kymenlaaksossa. Tuossa vain alueet joista on omakohtaista kokemusta.
Peltohehtaari tukena jatkuu sikala tuki . Tuki siis iroitetaan tuotannosta . Siipikarja ja kanala tuki kaiketi myös . Kaikki sikalat konkassa olis jos ei jatkuis .
Siis AB-alueellako? Miten minulla on asiasta ihan toinen käsitys? Tuki ajetaan alas. Ja sen jälkeen tuo jälkimmäinen vaihtoehto voikin olla jo lähellä...
Sikatuki jatkuu ,tuki on irroitettu tuotannosta .
Jatkuu missä?
Luuletko että kepukaunainen talotollo tai eemeli suostuisi ajamaan 142 tuen mukaisia toimia, ei ne keskittyy ajamaan näitä tukia alas, vaikka pitäisi miettiä, miten ratkaistaan 141 alueelle syntynyt kannattavuusongelma yksimahaisilla.
Tuota noin. Et kai usko tuohon itsekään? Luuletko tosiaan että eivät olisi miettineet. Varmasti jokainen vähänkään suuremman yksikön omistaja on jo laskenut että miten pärjätään sitten kun C-alueella tukien merkitys on 20 senttiä per kilo ja AB:llä 0 senttiä per kilo. Tarkoittaa noin 15% lihan hinnasta. Lihan hintahan tulee varmasti olemaan molemmilla sama, HK ja Atria tulevat maksamaan lihasta suurinpiirtein samaa hintaa ja mahdollisimman alhaista hintaa jossa tuet huomioitu. Jos otetaan vaikka tuollainen teurastamojen mielestä tällä hetkellä sopiva yksikkö 1.500 lihasikaa. Kertaa kolme satsia kertaa 75 kiloa niin se tekee vuodessa 67.500 euroa eroa samankokoisilla yksiköillä. Esimerkiksi viljaa tuollaisella yksiköllä menee luokkaa 1.000.000 kiloa eli kustannus 100 euron tonnihinnalla 100.000 euroa. Tästä suuruusluokasta jokainen laskutaitoinen osaa laske minkä suuruinen kannattavuusero on. Rehuviljakustannuksesta pitäisi saada pois lähes 70% että oltaisiin samalla viivalla. Mahdollistako? Ehkä, ei kuitenkaan todennäköistä. Eli varmasti on laskettu ja koitettu saada kannattavaksi. Kun laskutoimituksista on seurannut synkkä yksinpuhelu niin nyt puuhataan sitä kapinakokousta. Onko sinulla hyviä ehdotuksia millä tuollainen pieni kannattavuusero hoidettaisiin?
Itse asiaan. Tukiero on syvältä. Ei ole multa pois jos siellä joku maitoa tuottaa, vaikka sitten korkeilla litratuilla.
Lähti liian aikaisin... Sikapuolella tämä ei olekaan näin. Että ei ole muilta pois jos joku tuottaa korkeilla tuilla jotakin. Jos C-alueen sikatuotantoalueella lihan hinta on tukien ansiosta 20 senttiä per kilo halvempaa. Niinkuin jossakin laskelmassa oli. Niin teurastamo maksaa lihasta vain sen mikä on pakko. Ja se tarkoittaa sitä että jostakin säästöistä tai tehostamisesta (tai metsästä...) tai jostakin tuo 20 senttiä per kilo on AB-alueen revittävä. Ja kun se 20 senttiä on lihan hinnasta jotain 1.37 on noin 15 prosenttia. Niin eikös se ole sitä luokkaa mitä yritykset yleensä yrittävät saada liikevaihdosta jäämään katteeksi. Eli siitä on pois vain kate. Ei siis mitään olennaista muilta pois?
Maidontuotanto keskittyy muuallakin sinne, missä tuotantoedellytykset täyttyy. Vettä pitää olla ja kasvituotannossa ei_niin_kilpailukykyistä peltoa. Ensinmainittu on tärkeämpi. Tampereen eteläpuolella vedestä on nurmen kannalta useinmiten puute....
Tämä on erittäin totta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan ja Uudenmaan savikoilla kuiva alkuvuosi verottaa nurmen ensimmäistä satoa. Sitten kun sato korjataan ja sattuu sopiva kuivuus niin nurmi käytännössä kuolee pystyyn. Ensimmäiset sateet korjaavat tilannetta mutta kyllä kahdenkin kunnon sadon saaminen savikoilla voi monta kertaa olla työn takana. Tai siinä ei työt auta kun maalaji ja sadanta määräävät tahdin.
hei mites on?jos kolmella tonnilla raivaa ja kalkittee,niin miten on kannattavuuus jos ostaa 12000:lla tukikelpoista peltua?raivio toistaiseksi tietenkin tuetonta peltoa,mutta ajomatkasta ei voi puhua 
,kun sitä ei oo 
Niin tarkoitat että sen sijasta että ostaa niin raivaa. Valitettavasti on niin että kivisiä olisivat. Kyllähän sieltä kunnon alueitakin löytyy mutta kivistä on eikä maalajitkaan parhaita mahdollisia. Mahdollista olisi nykykoneilla tietty. Mutta mutta... Eihän tuon metsäpuolenkaan tulevaisuus välttämättä häävi ole mutta lasken että saan paremman tuoton niistä metsinä kuin peltoina raivauskustannukset huomioiden. Kun en lisäpeltoa välttämättä tarvitse.
