"Kertaa kolme satsia kertaa 75 kiloa "

Aika pieninä sinä siat myyt, eikös ihanteellisin myyntipaino pyöri jossakin 83-85 kg  haarukassa käsittääkseni  (siis teuraspainosta kyse) ?

Oikeassa olet, tuo 75 on otettu vaan sen takia että sillä saa pyöreitä lukuja aikaiseksi. Suuruusluokka lienee tärkein? Jos tuosta edellisestä viestistä otetaan nuo tuet eli 24.230 euroa ja sitten jaetaan lihakiloilla eli 3*500*84 eli 126.000 kiloa. Niin siitä tulee tukea 0,19 senttiä? Eikös? Eli suuruusluokka tukierolle edelleen se noin 20 senttiä, eikös?

Minähän en tässä yritä laskea tarkkoja laskelmia, siihen löytyy asiantuntemusta muilta henkilöiltä paljon paljon enemmän kuin minulta joka en tiedä juuri muista kuin oman tilan tuista. Tai no, tuo ei ole ihan totta mutta... Mutta yritän tässä vain haarukoida että puhutaanko merkittävästä asiasta vai täysin merkityksettömästä asiasta josta etelän vetelät ja laiskat viljelijät ihan turhasta ovat nostaneet metelin ja Huittisiin kokouksenkin masinoineet.

Minun mielestäni puhutaan merkittävästä asiasta ja AB-alueen tilojen kilpailukyvyn kannalta jopa kohtalonomaisesta asiasta. Millainen mielikuva teille muille näistä luvuista tulee?

AB- alueen kotieläintila saa 30 euroa ha 141- sopimuksen mukaan.
Ympäristötuessa 2 lisätoimenpidettä enemmän AB- alueella.
Lisäksi pitää huomioida satotaso ero alueiden keskiarvosta.
Siinä olet oikeassa täysin oikeudenmukaista tukipolitiikasta ei saa.
Juhannuksen tienoissa sopivan voimakas ukkoskuuro vaikuttaa enemmän kuin
tukiero, senkin saattaa sattua naapurin ei omille pelloille. Eikä ole tasapuolinen.

Niin? Otetaan aika realistinen esimerkki, 50 ha tila, 500 lihasikapaikkaa? Lihaa myyntiin 500*3*75=112.500 kg ja jos eläintuista eroa tulisi AB/C välille tuon abaut noin 0.2 niin tuo olisi 22.500 euroa. Joka kuulostaa nykytuelta suurinpiirtein? Eikös?

Eikös se tule siitäkin että 500*3 = 1500 myyntiin / 13 = 115 eläinyksikköä ja yksikkötuki noin 210 euroa eli tuosta tulisi 24.230 euroa noin. Eli samaa suuruusluokkaa, kyllä nuo laskelmat valitettavasti suurinpiirtein oikein taitavat olla?

Kun tasausta yritetään pellon kautta niin tuosta 50*30 ja vaikka 50*50 euroa niin saadaan vasta 2.500 euroa. Eli pellon kautta tasausta jäi vajaaksi 20.000 euroa? Tuosta jos loppukin yritettäisiin tasata niin 20.000 / 50 ha = 420 euroa / hehtaari. Ja jos nyt kokonaistukitaso abaut 550 /ha? Niin prosenteissa aika iso korotus tarvittaisiin? Rohkenen epäillä.

Tässä vain tuohon Huittisten kokoukseen valmistaudun. Valitettavasti luulenpa että tämäntyyppisiä ja AB-alueen kannalta synkempiäkin laskelmia siellä saatetaan pyörittää? Onko kokoukseen muita rakentavia ehdotuksia kuin että "haistakaa AB-tuottajat paska, C-alueen tuista ei ole tarpeen nipistää yhtään!". Surullinenhan tämä tilanne on...

Hyvä alku vertailulle, mutta:
Eihän kyse ole ole tilanteesta jossa AB on nolla ja C:lle ei tulisi muutoksia.
Paljonko 141  ;n peltoon siirretyt/siirtyvät eläintuet tekee kilohintaa?
Siis kaikki pellon kautta tulevat ,ympin lisäosat mukaanlukien , sama pinta-ala.         Mikä oli tukiero (kaikki tekijät mukana) edellisen 141 aikana ?

Nuo laskelmat on tehty ihan vain sille sikalalle, ilman peltotukia. Ja tosiaan tällä tiedolla 141 eli AB on nolla euroa 2013 ja jos olen oikein ymmärtänyt niin kukaan ei ole halukas C-alueen eläintukien tasosta yhtään tinkimään, ainoa muutos on että irrotetaan tuotannosta = uudet yksiköt tuettomia.

Peltoon ei voi siirtää eläintukia siten että tulos olisi oikeudenmukainen? Jos 500 lihasikaa ja 50 hehtaaria tai 300 lihasikaa ja 200 hehtaaria. Jos tulee joku 10 euroa per ha kaikille jotain siirrettyä eläintukea niin siitähän hauska tilanne tulee... Ja toistaiseksi on vasta jotain kaavailuja joille tarvittaneen EUn suostumus ja sen saaminen? Vähän noin niinkuin tyhjän päällä olemista?

Pellon tukiero on ilmeisesti ollut B/C siten että B on saanut noin 15 euroa (10-20) euroa korkeampaa peltotukea kuin C1. Mutta kun pinta-alat voivat vaihdella rajusti kuten tuossa yllä.

Mutta oikeilla jäljillä olet, kokonaistukitaso ratkaisee. Mutta kun sellaisen tuen laatiminen joka kohtelisi sekä alueita että erilaisia tiloja (pinta-ala / eläinmäärä) oikeudenmukaisesti on todella vaikeaa.

>>>Rehuviljakustannuksesta pitäisi saada pois lähes 70% että oltaisiin samalla viivalla

Helppo homma.Tila tarvitsee vain rapiat 200 ha peltoa.Omilta pelloilta saatu viljahan ei maksa mitään kuten muutamat palstallakin viihtyvistä talouskuruista laskeskelee.

Ja eikun tulosta tekemään.

Hyvä satotaso sulla, onnittelen! Itse on uskalla laskea kuin 4.000 keskiarvolla, taannoisen kuivan kesän keskiarvoksi minun savipelloillani tuli alle 3.000 / ha. Että vähintään 250 pitäisi laskea?

Mutta nuo laskelmat muuten, menikö suurinpiirtein oikein? Että tuossa on se syy minkä takia Huittisten kokousta ollaan pitämässä ja luvut ovat tuota suuruusluokkaa?

Voisiko joku osaavampi tarkistaa alla olevat laskelmat. Että onko niissä järjen hiventäkään vai täysin puuta ja heinää. Kiitos. Että onko niissä laskettu edes osapuilleen oikein että mitä se tarkoittaisi jos AB-alueen tuki 2013 olisi 0 euroa ja C-alueella jatkuisivat nykyisen suuruiset eläinyksikkötuet. Vaikka tuotannosta irrotettuna mutta jos siellä on nyt sikala niin sehän saa edelleen saman tuen? Mutta että onko jossakin pilkkuvirhe tai jotain? Perustiedot oikein?

Eläinyksikkötuki C1 ilmeisesti 210 euroa vuonna 2008 ja eläinyksikkö 13 lihasikaa. Jos vuodessa tuotetaan 1.300 lihasikaa niin siitä tulee tukea noin 100*210 euroa = 21.000 euro. Tuo 1.300 lihasikaa lienee noin 100.000 kiloa lihaa, eikös? Ja tuosta kun äkkiseltään laskee niin se on sitten noin 21 senttiä per lihakilo. Kenen mielestä 21 senttiä per lihakilo on merkityksetön kun perushinta on 1.37.

Jos otetaan vaikka yksinkertaisen matematiikan vuoksi että kaksi kiloa ohraa per lisäkasvukilo. On aika hyvä rehuhyötysuhde mutta esimerkin vuoksi. Tarkoittaisi että lihasikalassa menee ohraa noin 150 kiloa per eläin. Ja jos tuo ohra nyt täällä etelässä on noin 130 euroa tonni niin tuo 150 kiloa kustantaisi noin 20 euroa ja se laskettuna lihakilolle on noin 30 senttiä per lihakilo. Nyt äkkiseltään tästä laskettuna tuo tuki 20 senttiä per lihakilo tarkoittaisi että ohra saisi maksaa noin 220 euroa tonni niin se kompensoisi tuon eron noin suurinpiirtein.

Jos otetaan vaikka tuollainen teurastamojen mielestä tällä hetkellä sopiva yksikkö 1.500 lihasikaa. Kertaa kolme satsia kertaa 75 kiloa niin se tekee vuodessa 1500*3*75 = 337.500 kiloa lihaa ja jos tukea tulee 20 senttiä per lihakilo niin se on 67.500 euroa tukieroa samankokoisilla yksiköillä. Esimerkiksi viljaa tuollaisella yksiköllä menee luokkaa 1.000.000 (2*1500*365) kiloa eli kustannus 100 euron tonnihinnalla 100.000 euroa. Rehuviljakustannuksesta pitäisi saada pois lähes 70% että oltaisiin samalla viivalla.

Maidon hinta Lidl'issä:

Suomi (Valio):0,82 e

Italia:  0,69 e

Ruotsi:  0,62 e

Saksa: 0, 49 e

Lähde: Tämän päivän Hesari

Hei haloo? Mistä tämä lähinnä kertoo? Otetaan tuosta vaikka Suomi-Saksa. Niin ero on 0.33, eikös? Ihan tällaisella perusmatematiikalla. Tuottajahinnan eroa en juuri nyt löytänyt, joku ystävällinen sielu etsinee, kiitos. Veikkaan kuitenkin että ero on korkeintaan 15 senttiä per litra. Eli tuottajahinta selittää tuosta erosta vain puolet. Tässä voisi ennemminkin kysyä että miksi kohtuuhintaisesta raaka-aineesta tulee Euroopan kalleinta kaupassa. Kyllä se on jalostus ja kuljetus ja kauppa jotka sen hinnan lopulta määräävät. Teurastamopuolella sianlihassa tämä näkyi taannoin varsin selvästi kun Euroopan halvimmasta (poislukien Tanska) raaka-aineesta tuli Euroopan kalleinta lihaa kaupassa. Ja miksiköhän? Koska teurastamoilla on ylimääräisiä turhia kustannuksia, kuljetus ja kauppa vetävät suuremmat marginaalit välistä. Miten kauppa Saksassa pärjää paljon pienemmällä marginaalilla ja miksi teurastamot pärjäävät pienemmillä kustannuksilla? Se on se ydinkysymys. Jos täällä maidon tuottajahinta on saatu pysymään korkealla niin se on vain hyvä enkä sitä kadehdi. Päinvastoin toivon että sianlihapuolella päästäisiin samaan. Tosin vähän huonolta näyttää... Teurastamot kun talous on tiukalla niin ottavat ensiksi ja alentavat tuottajahintaa ennemmin kuin ihan aidosti miettivät että olisiko omissa asioissa tehostamista tai kulujen karsimista. Se on niin paljon helpompi laskea tuottajahintaa kuin karsia omista ja alaisten eduista. Alaiset voivat vielä valittaa asiasta.

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 13.01.09 - klo:23:40

Lainaus käyttäjältä: Petri - 13.01.09 - klo:23:03

Lainaus käyttäjältä: PG - 13.01.09 - klo:20:42

Miksi tähän 141-tukialueen sikakriisiin herätään vasta nyt, yli vuosi myöhässä?

Koska kansanliike nousee vasta, kun pillarit ilmestyvät työmaalle, ei silloin, kun asiasta yleiskaavassa päätettiin.

Osuma...

Lainaus käyttäjältä: Petri - 13.01.09 - klo:23:03

en pysty näkemään yksimahaisilla mitään perusteluja tukierolle, sika/kanayksikkö on oma teollisuuslaitoksensa, joka tarvitsee ympäristöltään ainoastaan lannanlevitysalaa.

mutta BC-alueen raja maan länsipuoliskolla on kyllä hieman kummassa paikassa.

Tästä kai tuossa Huittisten kokouksessa lähinnä on kyse tai tästä se alkoi. Tuon rajan paikasta ja sikayksiköistä. Jos kohta mukaan on tulossa mm maidontuottajia koska sielläkin puolella tukierot ovat osin niin suuret että ne eivät ilmastolla yms epäedullisilla syillä ole nykyisen suuruisina perusteltuja.

No, ehkä siinä ihan rannikolla, sitä voisi piirunverran siirtää ylemmäs, siis ihan noin kymmenen kilometrin leveydeltä rannikolla ja jos kielikysymys on ongelma, niin jopa jonkinverran leveämminkin ...

Vakavissaanko tämän esitit vai huumoriheittona? Jos vakavissaan? Niin mietis vähän uudestaan missä kohtaa se Pohjanmaan sika-alue oikein sijaitsee...

kai sellaisia jostain kunnalta tai kaupungilta saa lainattua kun ei ne paljon pääse latuja aurailemaan tai ei niitä ainakaan koko ajan tarvitse aurata.  mites  takapyöräkylvö koneella. täyttää säiliöt jo kevääksi valmiiks

Jos minä menisin kylvökoneen kanssa keskellä talvea pellolle. Niin kyllä nuo naapurit kutsuisivat valkotakkiset paikalle... Toteaisivat vaan että nyt se sai sen hermoromahduksen lopultakin ja loputkin järjen rippeet lähtivät...

Lainaus käyttäjältä: PG - 13.01.09 - klo:20:42

Miksi tähän 141-tukialueen sikakriisiin herätään vasta nyt, yli vuosi myöhässä?

Koska kansanliike nousee vasta, kun pillarit ilmestyvät työmaalle, ei silloin, kun asiasta yleiskaavassa päätettiin.

Osuma...

en pysty näkemään yksimahaisilla mitään perusteluja tukierolle, sika/kanayksikkö on oma teollisuuslaitoksensa, joka tarvitsee ympäristöltään ainoastaan lannanlevitysalaa.

mutta BC-alueen raja maan länsipuoliskolla on kyllä hieman kummassa paikassa.

Tästä kai tuossa Huittisten kokouksessa lähinnä on kyse tai tästä se alkoi. Tuon rajan paikasta ja sikayksiköistä. Jos kohta mukaan on tulossa mm maidontuottajia koska sielläkin puolella tukierot ovat osin niin suuret että ne eivät ilmastolla yms epäedullisilla syillä ole nykyisen suuruisina perusteltuja.

Ei ole, mutta linja mitä ajetaan on järjenvastainen ...
Ei järjestö voi ajaa maataloustukien alennusta osalle omasta porukasta, se ei ole sen tehtävä.

Mitäs luulet että jos paperiliitto ajaisi asioita niin. Että Uimaharjun sellutehtaan työntekijät saisivat 15% suurempaa palkaa (kun olette siellä niin korvessa ja tehdaskin kannattaa huonosti kun on niin kylmäkin) mutta Uimaharjun sellutehtaan työntekijöiltä leikattaisiin vielä 5% vuoden kuluessa. Tai sallisi näin tapahtua? Kaikki maksaisivat kuitenkin saman jäsenmaksun ja muut. Siinä vois paperiliiton johtoporukan pallit heilua. Eli kyllä järjestön pitää huolehtia tasapuolisesti kaikkien jäsentensä toimeentulomahdollisuuksista eikä saa tehdä tai tukea sellaisia päätöksiä joiden seurauksena osa jäsenistöstä joutuu merkittävästi heikompaan asemaan kuin toiset. Tästä minun mielestäni on kysymys jos nyt tästä sikatuotannosta puhutaan.

Hiukan suurelta kuulostaa tuo 2013 8.600 mutta suhteessa tuonkokoisen tilan liikevaihtoon ei mahdoton. Jos tuollaista ehdotusta oltaisiin läpi viemässä niin olisiko mahtaa koko Huittisten kokousta tullutkaan...

Miksi tähän 141-tukialueen sikakriisiin herätään vasta nyt, yli vuosi myöhässä?

Kun vuoden 2007 lopussa käytiin 141-neuvottelut, ja tulokseksi tuli , että   141-tuki pienenee  vuoteen 2013 asti ja loppuu sen jälkeen kokonaan, ei reagoitu oikein mitenkään, vaan vasta nyt 142- neuvottelujen jälkeen asiaan reagoitiin, vaikka vuosi sitten oli jo selvää, että AB-alueella tuotetaan sikaa ihan eri lähtökohdista kuin 142- alueella  seuraavien vuosien ajan.

Ei mielestäni voi sanoa että herättiin vasta nyt. Tai siis miten sen nyt ottaa. Kun 141 oli katkolla niin kaikki tehtiin ja yritettiin että siinäkin olisi saatu järkevä ratkaisu eli jatkoa. Sen jälkeen kun se meni miten meni niin odotettiin vähän ja ainakin sikapuolella mielestäni uskottiin ja toivottiin että alueita sen verran tasapuolisesti kohdeltaisiin että tukitaso olisi sama Pohjanmaan sika-alueella ja AB-alueella. Mutta nyt kun näyttää että näin ei tule olemaan ja varsinkin suuria investointeja viime vuosina tehneet laskutaitoiset osaavat laskea että vaikka tekisivät mitä niin näillä tukitasoilla ei ole yhtään mitään mahdollisuuksia kilpailla C-alueen kanssa. Katso pari tänään laskemaani esimerkkiä niin ymmärrät mitä tarkoitan jos osaat yhtään laskea. Ja kun on tajuttu että se tarkoittaa AB-alueella sikataloudelle katastrofia niin kai sitä sentään jotain tarttis tehdä.

Ja vielä tuosta. Kyllä 141-tuesta ihan yhtä paljon meteliä pidettiin ennen sen neuvotteluja kuin 142-tuestakin ennen sen neuvotteluja. Nyt vaan kävi niin että 142-neuvottelutulos oli paljon parempi kuin 141-neuvottelutulos...

Miksi et itse lähde mukaan MTK:n toimintaan, kyllä sulla ihan fiksuja mielipiteitä on, mutta miksi et lähde toteuttamaan ajatuksiasi käytännössä, menemällä mukaan järjestötoimintaan tai jopa politiikkaan, siellä norsunluutornissa oleskellessa ne ajatukset menevät hukkaan.

Asia ei minulle sinällään kuulu ja tuosta snobistis-besserwisseristä sano mitään vaikka sen suuntaistakin joskus tuntunut olevan. Mutta tästä. Olisikohan niin että fiksut hoitavat oman leiviskänsä eli keskittyvät siihen tilaan ja sen asioihin ja hoitavat sen. Muutaman puljun hallintoa seuranneena niin valitettavasti on sanottava että välttämättä fiksuimmat eivät valikoidu hallintoon. Joskus tuntuu että päinvastoin, suuriäänisimmät... Ja tiedän useamman erittäin fiksun ja hyvin oman tilansa asioita hoitavan ja suurempia kuvioita ymmärtävän viljelijän joka ei suurin surminkaan lähtisi mukaan mihinkään hallintoon, edes paikallispankin tai kunnanvaltuuston. Jos tulosta haluat tehdä niin parasta keskittyä vain siihen omaan postiin ja hoitaa se hyvin. Adam, mites on, mitkä on prioriteetit?

+200 sulla on naurettavia selityksiä kun puolustat c aluettasi

Muista: älä ruoki trollia!

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.01.09 - klo:18:14

No sellainen ehdotus tulisi mieleen, että etelässä voisi valio maksaa maidosta enemmän. Enempää ei nyt jaksa ideoida.

Ja uudelleen sanon, että ei hemmetissä.

Jalostajan ei kuulu paikata valtion kämmejä, ellei se ole liiketaloudellisesti järkevää. Siis tavarasta tulee pula.

Mutta MTKn rooliin sopisi neuvotella porrastetut hinnat jalostajan kanssa?