Enpä tiedä muuta kuin sen että donax kyllä toimii Valtran peräs.

Kerrassaan loistavaa.

Tiivistystä tulkiten, hevostalous itsessään onkin siis useimmiten tuottoisaa  puuhaa.  Jos siis päästään tähän 3. tasolle. Muussa tapauksessa ei.

Ilmankos naapuri *****ilee että teillä täytyy olla paljon ylimääräistä rahaa kun teillä on noita hevosia. En oo ennen sitä näin ajatellutkaan, varsinkaan kun kyseisellä naapurilla oli itselläänkin muutama vuosi sitten joku kiertolainen. Rahat kai loppuivat kun siitä piti sittemmin päästä eroon.
Miellän kyllä meikäläisten touhun juurikin tuohon 1. tasolle.
 

Neljä eri tyyppistä Weckmannia löytyy, isoimmat on W100set.
Hätävaraksi on koppulootu 5" laudasta lisälaidat.
 
Näillä on pärjätty kyllä mutta totuuden nimissä on sanottava että W-sarjan kärryissä on helvetin huonot renkaat...

Niin no, maltan tuskin odottaa koska PR lyö faktaa pöytään.
 
Eiköhän hevostouhu ole täällä sen verran paljon vielä amatöörien puuhastelujen varassa että sen takia ei pystytä palkkaamaan lisätyövoimaa.
Valitettavasti tässä maassa tulee myös aina riittämään pikkutyttöjä jotka vapaaehtoisesti työntävät kottikärryillä paskaa, ruokkivat ja hoitavat hevosia vain siksi koska hevoset ovat niin iiiihania. Suurin osa taitaa jopa maksaa päästäksensä mukaan tähän lystiin.

Tämä aihe koskettaa meikäläistä niin läheltä että pakko kertoa juttu "meidän" ylikäytävästä.

Asun Suupohjan radan varressa, kiskoihin on matkaa rapiat 60m. Tällä radalla on hieman kyseenalainen maine koska kyseisellä pätkällä on sattunut paljon onnettomuuksia.

Noin 15 vuotta takaperin VR suoritti jotain kunnostustöitä ja aikoivat samalla poistaa meitä lähimmän ylikäytävän. Tällä kohtaa radan takana on 5 taloutta joille olis tullu kiertomatkaa 1,5 km sen jälkeen. Meillä taas on 10 hehtaaria pelto radan toisella puolen ja kierrettävää olis tullu melkein 2km. Lisäksi meidän mettäsarka lähtee myös sieltä joten sinnekin olis joutunu jatkossa kiertämään.
Sanomattakin lienee selvää että vanha isäntä poltti aika reilusti hihansa tästä poistosuunnitelmasta. Se keräsi radan takana asuvat ihmiset taakseen ja lähti vastustamaan asiaa. Käytiin tulikivenkatkuisia keskusteluja puhelimen välityksellä ja naamatusten.
Se kaikki auttoi, ylikäytävä pysyi paikallaan.

Lisää oli kuitenkin tulossa. 5 vuotta sitten kylään muutti uusi naapuri radan taakse. Ylikäytävän takia hän joutuu kiertämään 400m päästäkseen maantielle. Uusi naapuri sai kuningasidean siirtää ylikäytävä 200m etelään jolloin tuo kierto jäisi pois. Huomioimatta jäi kuitenkin seikka että tämän siirron myötä kolmen naapurin matka pitenisi sen 400m. Me taas joutuisimme kiertämään maillemme sen 400m.
Seurauksena oli hirveät riidat naapurien kesken, tiekunnan kokouskin meni huutamiseksi. Kaikesta ei ole päästy kunnolla sopuun vieläkään.

Kaikesta huolimatta ylikäytä on edelleen samalla vanhalla paikallaan.

Valitettavasti en osaa Petriä neuvoa sen kummemmin. Sen vain sanon että hakiessanne korvauksia vaatikaa sitten kunnolla ja kertokaa summa vielä lopuksi ainakin kahdella.
Olisi kaikille osapuolille helpompaa jos asiat voitaisiin sopia rauhanomaisesti mutta kuitenkin monesti auttaa kummasti kun polttaa joskus päreensä oikeaan aikaan.

Tuli mieleen toinenki juttu, perustuu ihan omaan henkilökohtaiseen kokemukseen.

Olin menossa talvella vainiotietä hakemaan pyöröpaaleja traktori+paalikärry -yhdistelmällä. Oli lunta jonkin verran ja tuuli oli pyyhkiny just peltotien kohdan niin tasaiseksi että ei nähny kunnolla missä tie meni. 
Meni hyvin siihen saakka kunnes eteen tuli 90 asteen mutka. Kääntyessä kattoin että tuosta pilkistää jotain ruohoa lumen alta, siinä on keskikohta. Oikeasti siinä olikin ojanpaltto, oja oli vielä pirun syvä. En oikein tajunnukkaa mitään ennen ku raktorin toinen puoli oli ojas. Mihinkään suuntaan ei sitten enää päässykkää ku pitkälavainen paalikärry oli peräs.
No, vanhaisäntä tuli onneksi perässä etukuormaajaraktorin kans. Hetki siinä nuljattiin niin saatiin paalikärry pois perästä ja sen jälkeen tuli jo raktoriki vetämällä kuiville.
Vanha isäntä oli ottanu lapion mukaan ja laittanu sen jotenkin poikittain etukuormaajan päälle. Seuraavaksi laitettiin kettinki etukuormaajaan kiinni ja vedettiin paalikärry aisasta niin että saadaan se taas perään.
Vedon loppuvaiheessa käänsin hieman kuormaajan kallistusta jonka seurauksena meni kaks hyrauliikkaliitintä rikki ja vieressä seissyt vanhaisäntä sai öljyt silmilleen. Kuormaajan päällä ollut lapio meni jotenkin puristuksiin liittimiä vasten.

Paalit jäi pellolle.

Vanhaisäntä oli muutama vuosi sitten tulossa puimurilla (MF 25) maantietä pitkin aikeissa kääntyä oikealle pienemmälle hiekkatielle. Juuri kun oli kääntymässä niin huomasi peilistä että takaa tuleva auto lähti ohittamaan. Autoilija ei tajunnut varoa puimurin peränylitystä toiselle kaistalle. Kyseessä oli vielä maantie jossa ei ollut käytännössä piennarta lainkaan joten sekunnissa isännälle valkesi että silppuriin se kajauttaa.
Isäntä käänsi paniikissa rattia takaisin oikaistaakseen ja onnistuikin, auto mahtui just sieltä välistä osumatta mihinkään.
Puimuri kulki koko ajan tietysti eteenpäin eli väistöliikkeen seurauksena suoraan kohti ojaa. Hetken aikaa oli puimurin hytti ollu täynnä käsiä kun isäntä yritti kääntää uudelleen mutta ojaanhan se kellahti.
Ei auttanu mikään muu kuin tilata paikalle kaivinkone joka kaivoi tien alta pois että päästiin nostamaan tappuri pystyyn.
Autoilijan henkilöllisyys jäi onneksi hämärän peittoon.

Nähty on, ensiharvennuksilla ja energiapuun korjuussa. Eniten se työjälki on kiinni kuskista. Jos on oppitekoinen ukko puikoissa niin se on justihin sama minkämoinen kone on alla.
Oman saran ensiharvennukset hoidetaan jatkossakin metsurityönä.

Tais käydä tänään vanhanaikaisesti. Sonnipoika oli päässyt pihatossa irti ja yllättäen löytänyt paikan hiehojen luota. Oli samassa karsinassa ollu kahden hiehon kanssa koko päivän. Hiehot kulkevat nyt häntä ylhäällä joten mitä suuremmalla todennäköisyydellä sonni on päässyt molempia jysäyttämään oikein kunnolla ja sydämensä kyllyydestä.
Tämä jos mikä on omaa jalostusta, lopputulos jääköön nähtäväksi...

Kovaa on isännillä kalusto kun tätä topiccia lukoo. Laitetaas nyt vertailun vuoksi meikäläisen koneketju:
Niittomurskain Junkkari 245 vm. -04
Paalain Welger RP 200 vm. -95
Käärijä NHK vm. -93

JF niittomurskain hankittiin v. -98 yhdessä paalaimen ja käärijän kanssa, se jouduttiin vaihtamaan mutta muuten on näillä menty jo 12 kesää. Koko tänä aikana ei myöskään ole paaleihin laitettu säilöntäaineita.

Näin justihin, tämon niitä ikuisuuskysymyksiä Kyllähän tätäkin asiaa mietittiin, ei kylläkään kovinkaan kauaa.
Mä olen päätökseni tehnyt enkä kyllä isoon lamppuun meinaa tässä asiassa luottaa.

Kiitosta vain kovasti, tiesin että teihin voi luottaa

Kävin kyllä hakemassa vielä uskonvahvistusta parilta kylän isännältä ja naapurikunnan hakegurulta. No, tottakai kaikilla oli hieman eri systeemit mutta noukin kaikista ne parhaat puolet ja teen sitten níiden mukaan...
Huomenna tulee hietaa ruvetaan tasoittelemaan pohjaa.
5,5kw propelli on myös ostettu...

Meikäläisellä on kyllä pelkästään huonoja kokemuksia tästä. Muutamaan otteeseen koitettu kun ei sitä säilytystilaa ole ollut ja joka kerta ovat homehtuneet enemmän tai vähemmän.
Nyttemmin on saatu lisää tilaa ja nykyään ne varastoidaan ilman muovia latoon. Säilyvät näin kyllä kunhan ovat paalattaessa riittävän kuivia.

Olisikohan palstalaisilla heittää mielipiteitä hakekuivurin rakentamiseen?Tarkoitus olisi kesän mittaan ryhtyä kyseiseen puuhaan.

Kahden rakennuksen päätyjen välissä olisi n. 10mx7m kokoinen tila joka on aikoinaan katettu, tasakertaan n. 5m. Valettua lattiaa ei ole, pelkästään maapohja.
Paikka sopisi mainiosti sijaintintinsa puolesta hakevarastoksi ja kuivauspaikaksi jos sinne valaisi lattian ja löisi toisen päädyn umpeen? Kun sivuilla on jo valmiiksi lautaeinä niin voidaanko sitä käyttää sellaisenaan vai pitääkö sitä jotenkin eristää?
Millainen pohjaratkaisu näissä yleensä on? Onko lattiassa jonkinlaiset kanaalit? Jos, niin miten tiheässä? Vai pitääkä koko pohja olla jotain reikälevyä tms?
Olen kuullut käytettävän kuivauksessa sekä ilman puhallusta että imemistä hakkeen läpi? Onkohan sillä merkitystä lopputulokseen?
Kuinka paksun kerrokseen haketta voi laittaa että se vielä kuivaa? Riippuu kai propellistakin ja sen tehosta? Kuinka tehokas sen pitäisi olla?

9ha jäljellä.
Huomenna kai sataa mutta siitäkin huolimatta taitaa käydä niin että tämän kuun puolella saadaan kaikki piiloon.