Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 8

Viestit - Paraskai

Miksi kaikki tekevät aina liian pienen lietesäiliön. Luulis sen jo tietävän että alkuperäisen laskelman kertoo noin kahdella niin lopputulos on toimivampi. Pätee ihan kaikkeen rakentamiseen
Ittellä sivupyörä, larvamailla käytetty urakoitsijaa jolla takapyörä. Todellakaan mitään muuta eroa en ole havainnut kuin se että takapyöräkonetta ei tarvitse täyttää niin usein. Syy-seuraussuhteen varmasti jokainen osaa päätellä. En mä kyllä isoa takapyöräistä sen takia hankkisi että tarvitsee täyttää harvemmin. Siinä saa kuitenkin itselleen ihan hyvän tuntipalkan jos ostaa halvemman pienemmän sivupyöräisen ja täyttää useammin. Eikä se kylvöaika vielä veny kohtuuttomasti.
Kas vaan, täällä on siis muitakin Imolaasia ;D

Oli se opinahjo mikä hyvänsä niin juopottelemaan oppii varmasti jos vaan on asennetta ja halu oppia. Tämä sama asenne pätee toki muuhunkin koulunkäyntiin. IMOn kotieläinopinnoista on kokemusta tasan perusteiden verran ja siellä ei ainakaan Etiopiaan asti päästy.... Tosin joskus on ihan viisasta laajentaa katsantokantaa muuallekin kuin omaan navettaan tai peltolohkoille  8)
Kyllä koulutus kummasti vaan aina avartaa sitä omaa katsomusta. Jos tuntuu siltä että tietää ja taitaa kaiken jo ennestään niin oppiipahan ainakin sen kuinka hommia ei ainakaan pidä hoitaa  8)

Mulla on kokemuksia IMOsta ja ihan vilpittömästi voin suositella. Ainakin kasvituotannossa ja talousopinnoissa opetus on korkeatasoista.
Osaava mies moottorisahan kanssa metsässä tekee aika äkkiä ison läjän runkovärkkiä. Siinä saa vielä itselleen palkan.

Mutta fakta on se että lautaa ei kannata itse sahata/sahauttaa. Kaikkea siitä paksumpaa tavaraa kyllä.

 
Taitaa 200m3 siilo pyöriä tuossa vähän kymmenen tuhannen yläpuolella, jos omaa työtä käyttää ? :o

Siilovärkit varmaan joo, lisäksi tulee tyhjennys/täyttösysteemi(t), pohjan teko ja värkit. Siihen saa äkkiä laskea lisää muutaman tonnin. Ja jos omaa työtä käyttää niin sehän todella onkin ilmaista(?) Eikä taas kulunutkaan muuta kuin koko kesä....
Kasvintuotanto / Vs: TOS-itävyys
: 17.02.13 - klo:23:49
Suoraa laarista otettuna Belinda 88 ja Streif 90. TOS-maksuja näköjään tulossa...
Puintikauden jälkeen kyselin näistä peltipöntöistä tarjouksia koska säilytystila on aika rajallinen. Tolkuttoman kalliita kyllä ovat. Kahden 200 motin peltipöntön hinnalla rakentaa aikamoisen ladon jossa on paljon enemmän varastointikapasiteettia...
Teet ihan tavallisen ladon tai katoksen tai ihan minkä tahansa rakennelman vaan erilleen kaikista muista rakennuksista. Vähimmäisetäisyys tais olla kai se 8 metriä.
Lupahakemuksiin laitat vaan että kyseessä on varastorakennus, älä mainitse turpeesta mitään.
Metsätalous / Vs: raivaus nopeus
: 04.02.13 - klo:00:34
Jos asialla ammattimies niin 1,5 ha päivässä, noin kahden viikon homma...
Hommaat ne 30 emoa ja teet ihan omines niille mahdollisimman yksinkertaisen eläisuojan. Jos sulla on se 50 ha peltoa nurmella niin siinä on ihan riittävästi rehualaa, osan voi jopa jättää laitumeksi. Sen rakennuksen teet ihan ilman investointitukea. Tukipolitiikka tän ratkaisee, tällä tavoin sä saat pelloille kotieläintilan tuet.

Sitä kaikkea urakointihommaa hoidat edelleen samalla mallilla. Tällaisen määrän emoja pystyt kyllä hoitamaan sivutyönä.

Tässä edellä on tullut monia hyviä mielipiteitä mutta...

Lehmän ei kuulu luontaisesti tuottaa yli kymppitonnia. Valitettavan usein se unohtuu että lehmä on luotu korsirehun syöjäksi.
Jos teillä lehmät on terveitä ja muuten asiat kunnossa niin painottaisin sitä enemmän kuin yli kymppitonnin keskituotosta. Mitä suurempi keskituotos, sitä enemmän terveysongelmia.

Turha ruokinnan säätö pois, ei tää mitään rakettitiedettä ole...  Nykyisellä terveen karjan tuotosmäärä kestää vertailun mihin tahansa ainakin kannattavuuden perusteella.
Metsätalous / Vs: Harvennushakkuun tulot
: 04.02.13 - klo:00:11
Jos kyseessä ensimmäinen harvennus ja saanto pääosin kuitua niin et sä sillä pystykaupalla rikastu. Toki voit lohduttaa itseäsi sillä että tulipa metsä hoidettua...
Nimenomaan, se kun tahtoo unohtua että lehmä on kuitenkin luotu karkearehun syöjäksi. Viljoilla, tiivisteillä yms. sitten paikataan niitä ennen Juhannusta tehtyjä virheitä 8)
Ei sillä merkillä mettähommis ookaan merkitystä vaan kokoluokalla...
Sivuja: [1] 2 3 ... 8