Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Saahan jotkut lomittajat Multgrabillakin siilon lämpenemään kun lykätään kasaan ja nostetaan samalla.
Tarpeeksi vain kulutusta, niin ei lämpene. Lumikauhalla on otettu rehut siiloista 30 vuotta, eikä ole tarkoitustakaan muuttaa systeemiä. Auma on tietysti eri asia.
Kuulostaa äkkiseltään kovin kestävältä lumikauhalta.
Kuusakoski teki tehtävänsä muovien osalta, ansaitsee toiminnastaan ison kiitoksen ja toivottavasti jatkaa samalla linjalla tulevaisuudessakin muovien keräilyn suhteen.
Käärintämuovien ns. hylsyt ovat kuitenkin vielä loppusijoittamatta. Löytyykö helppoja ja hyödyllisiä vinkkejä kyseisten putkiloiden hyötykäytölle omassa käytössä? Tai löytyykö vastaavasti Suomesta joku taho joka keräisi laajaltakin alueelta jatkokäsittelyyn niitä?
Näin gallupin tynkänä kysymys että kuinka moni maidontuottaja harrastaa sitä että vie sukulaisilleen tai tutuilleen, erityisesti kaupunkilaisille sellaisille, ternimaitoa? Yllättävän suuri arvostus kyseisellä tuotteella on keski-ikäisen väestön keskuudessa, vaikka juuret ovatkin juurtuneet kaupunkeihin. Vielä kun saisi Valion tarroja hommattua jostain mitä lätkäistä aina purkin kylkeen kun vie. Aika vaivaton keino saada kotimaiselle tuotannolle arvostusta ja kaupunkilaisia lähemmäs tuottajia. Suosittelen.
Niin, miksi muutkin laskee hintaa
Eihä Dynamon ja muiden häiriköiden ole pakko laskea, pitääsivät vaan sen 47 cent
taulussa.
Muutama uhoaminen vielä s-kaupan päälliköltä niin kakkapyykkiä maakunnas riittää
Poooonuskaupassa rasuatonmaito: Vaalio 68snt/ltr, Aarla 67snt/ltr. Ero on kaventunut olemattomaksi.
Missä päin Suomessa maitoa kaupat myyvät tuohon hintaan? Ne mitä hintoja on tullut seurattua täällä päin niin 80 sentin litrahinnan kieppeillä liikutaan. Tampereen seudulla ArlaIngmanin maito on sitä pelkästään myyvissä kaupoissa kalliimpaa kuin mitä samalla paikkakunnalla myydään Valion maitoa toisessa kaupassa. Joskus tulee ihmeteltyä että säästetäänkö Valiolla mainoskuluissa vaikka ne olisivat parhaiten tuottavia euroja, ainakin mitä kaupungeissa tulee kiinnitettyä huomiota mainonnan vaikutukseen ihmisissä.
Kannattaako nykyaikana alkaa markkinoimaan eli toisinsanoen löytyykö käytetylle putkilypsykoneelle, lypsimille ja putkistoille vielä markkinoita? Putkistolla ja muilla laitteilla kun ikää ei ole vielä kuin 7 vuotta. Tosin itse päätelaite on hieman vanhempi mutta ei se toki sisällä kuin rosterisen ulkokuoren, vesisäiliön ja pari piirikorttia.
Ainakin monesti tuntuu että maatalouskoneille ja laitteille ei ole yhtä kunnon myyntikanavaa ja ilmoitukset ovat tipoitellen siellä sun täällä.
Vieläkö Kuusakoski kerää paalimuoveja tiloilta? Jotkut kehuvat että ei keräisi enää mutta pitääkö paikkansa?
Apereseptin mukaan annokset tehdään eli päivittäisen rehutarpeen mukaan ja jopa hivenen yli
***Ei sitä päivittäistä rehutarvetta kannata murehtia. Resepti tehdään energia/valkuais-, väkirehu/karkearehu- ja ndf/tärkkelys-suhteeltaan niin optimaaliseksi kuin vain on mahdollista kulloinkin käytettävissä olevien komponenttien mukaan. Lehmä sitten syö sitä kykynsä mukaan ja lypsää myös sen mukaan. Reseptin kokonaiskilomäärää sitten säädetään kulutuksen mukaan.
Näkemykseni mukaan on tärkeää, että ruokintapöydällä on aina tavaraa. Sopivaksi "jämä"rehun määräksi arvioisin kottikärryllisen per 60 lehmää. Lypsyasemasysteemissa ja kaksirivisessä pihatossa ruokintapöytä voi olla hetken tyhjilläänkin ilman vaikutuksia tankkiin. Robosysteemissä eläimien kierto mukautuu liiaksi rehujaon mukaan jos pöytä on pitkään tyhjillään. Kolme/nelirivisissä pihatoissa heikoimmat eläimet jäävät "jalkoihin" rehujaon jälkeen, jos pöytä ollut pitkään tyhjä.
Erittäin samaa mieltä. Tuo päivittäisen rehutarpeen laskeminen on niiiin kasarimaaseutukeskusta kun vaan voi ja jää liian monella aperuokkijalla päälle.......
Siis ennemmin perstuntumalla?
Lehmähän ei määräänsä enempää lypsä joten miksi turhaan pyöräyttää kuntoluokitusta roimasti kolmen yli ja muutattaa seosta hukkalämmöksi ja lannaksi jonka levitys taasen lisää kustannusta? Viimeisten litrojen kirittäminenhän tunnetusti ottaa eniten voimia sekä rasittaa lehmää.
Jos kyseessä on lypsylehmät, ei silloin saa pöytä tulla koskaan tyhjäksi, eikös se ole 10% appeesta kun pitäisi olla loppuvaiheessa vielä pöydällä kun uutta tehdään. Eli kyllä joka tapauksessa pitää olla siivottavaa pois. Jos pöytä on tyhjä, lehmät ei lypsä.
Olisko ketjupöytä mahdoton ajatus? Se siivoisi samalla pois vanhat jämät, ja sopivalla eläinten sijoituksella ruokinta menisi kohdilleen esim. umpeutettavat loppupäähän ja silleen, you know!
Apereseptin mukaan annokset tehdään eli päivittäisen rehutarpeen mukaan ja jopa hivenen yli. Esimerkkinä voi kertoa hieho joka DairyPlanissa näyttää keskimääräiseksi päivätuotokseksi 35,8. Kuntoluokka kolmessa ja eilen sai siemenet sisäänsä. Määritelmä pöydän tyhjyydestä sopii mielestäni pelkästään siihen tilanteeseen jolloin ruokinta tehdään apevaunulla kerran päivässä lehmien eteen.
Yhtään huono ajatus Poikapoloisella ei ole tutustua huolella laitteistoihin jotka uskaltaisi ostaa. Käyttäjäkokemukset siinä asiassa merkitsevät paljon paljon enemmän kuin mitkään muut tekijät.
Tästä tuli mieleen että missä vaiheessa ruokintapöytää täytyy siivota rehun jäämistä? Apereseptin mukaan päiväannostus ja ehkä jopa hieman ylikin. Siltikään ei jää siivottavaa. Vai olisiko parempi ottaa jo heti ennen ruokintaa jonnekin sivuun tämä määrä joka täytyy jäädä ruokinnasta yli?
Toisaalta tuo määrä taitaa jäädä jo pellolle paalausvaiheessa eli siinä mielessä lienevät yhtälön jälkeen neuvojat tyytyväisiä.
Mihinkäs asemien ykkönen Westfalia on jäänyt?
Jos ei paremmasta tiedä niin täytyy kysyä vain DeLavalista ja Strangkosta.
Kysymys johon ei ole itse tullut kiinnitettyä tarpeeksi huomiota maailmalla kulkiessa että millä keinoin isännät/emännät/työntekijät pihattokarjoissa hallinnoivat lehmien kiimantarkkailua ja siihen liittyviä oheistoimenpiteitä? Navettapäivyri kun kuitenkin käy ahtaaksi tietyssä vaiheessa joten tuleeko silloin kuvioihin mukaan erilaiset ympyräkaaviot vai jotain muuta?
Miten esimerkiksi parin robotin yksiköissä kiimantarkkailu hoidetaan? Vai onko roboteissakin aktiivisuusmittaus ja jos on niin onko se luotettava? Entä normaalien lypsyasemien aktiivisuusmittausten tulokset? Millaisiin uusimattomuuslukuihin niiden kautta päästään?
Kuitenkin kyseisessä asiassa olisi tavoitteena päästä eroo liiallisesta yksilöllisyydestä ja keskittyä hieman enemmä koko karjaan ja ryhmiin.
Ovat mitkä merkit?
Atlas Copco ehdottomasti mutta hinta tipauttaa pois listasta joten lähinnä rautakauppamerkeistä.
Moottorin tarvitsisi olla maksimissaan 2000w.