Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Lentokone nousi ilmaan turvalliselle korkeudelle..
Lentokapteeni avasi mikrofonin tervehti matkustajia ja kertoi lentokorkeuden olevan 10 000 m ja nopeuden 758 km/h ja unohti tietysti sammuttaa mikrofonin
ja sanoo toisille perämiehelle:
- No nyt voidaan rentoutua,autopilotti on päällä, juodaan kahvia, sitten panemme lentoemäntää vuorotellen…
Lentoemäntä kuultuaan tämän, lähti juoksemaan ohjaamoon lentokoneen perältä sanomaan kapteenille että mikki on jäänyt päälle...
Etuistuimella istuva mummo kommentoi lentoemolle
-No…älähän juokse niin kovaa, nehän sanoivat että ensin juovat kahvia....
Infraheatilta on lämmitin käytössä pikkuvasikoilla ja katoksessa on ilma kyllä hyvälaatuista, lämmintä ja kuivaa. Turvetta on käytössä pikkuisen. Eläinlääkäri kehui lämmitintä ensimmäiseksi paloturvalliselta vaikuttavaksi säteilylämmittimeksi kiinteän rakenteensa ansiosta. Hintalaatusuhde todella kohdallaan.
Miksi hintaerot rakennettujen verhoseinäisten ja betonielementtirakenteisten rakennuksilla ovat loppujen lopuksi niin hyvin pieniä? Minne se on kadonnut se halpuus mitä on verhoseinäisten rakentamises sanottu? Onko se niin että verhojen myyjät tietävät hinnoittaa tuotteen vai onko rakentamisen palkkakustannukset kuitenkin niin iso osa kustannuksia ettei merkittäviä eroja saada muodostumaan?
Äkkiseltään jos laskee että kahdeksan työmiestä on rakentamassa 5 kuukauden ajan niin kuluu parisataa tonnia pelkkiin kirvesmiesten palkkoihin. Summahan on se jolla vielä markka-aikana tehtiin hyvänkokoisia rakennuksia, laitteineen ja kaikkineen.
Aloitukseen voisi ot:ksi laittaa kysymyksen että muuten mistä saisi halvimmalla semmoisia pleksejä joissa olisi ylösalas-veivaussysteemi mukana? Tarve olisi ehkä reilu kymmenen normaalin ikkunan kokoista joten ei mikään megamäärä.
http://www.visuvesi.fi/Tuossa jos haluaa hieman laadukkaampaa värkkiä.
Tuossa oikealla proagrian tai jonkun mainos:
- Linkitä navettajärjestelmät ja tuotosseuranta -
tarkoittanee, että kytke karjantarkkailijaan talikko ja sanko
Ei kyllä viitsi kokeilla ettei muutu Westfalia DeLavaliksi jos tiedonsiirto onnistuisi.
Siinä vaiheessa tiedonsiirto olisi ihan kätevää kun hiehojen tietoja syöttää tunnistusta varten. Varsinkin kun tulee laitettua sonnien ja emienkin tiedot että saa helposti tarkistettua sukuja.
kerran ajoin sorsalla toista en siitä jäi ikuiset arvet sieluuni 
En silti noin lyhyen ajokokemuksen jälkeen lähtisi vertaamaan arlan tuotteita Opeliin.
Edes ajokokemukset Volvon V70:llä eivät saa vaihtamaan merkkiäni Opelista.
Näky tuossa Raisioltakin tulleen ilmoitus, että rehunhinnat nousee.
Joo tänään postissa tuli ilmoitus että rehunhinta nousee, ilmoituksessa vain toki luki yläreunassa että lasku. Eivät rehutehtaat kykene vissiin tekemään pitkiä sopimuksia?
Minkä ikäisenä vasikkakasvattamosta olisi paras laittaa eläimet seuraavaan kasvatuskohteeseen, lähinnä ajattelin että kannattaako samassa kohteessa kasvattaa siemennysikäiseksi asti vai peräti kantavaksi? Siemennykset kyllä lisäävät työnmenekkiä vasikkakasvatuksen lisäksi mutta onko tiloilla menekkiä siemennyskypsille hiehoille? Toki asiat riippuu miljoonan tekijän yhteissummasta mutta millaiset näkökulmat muilla on tähän?
Ei noista nimistä niin suurta lukua ole
, Elmeristä laskettuna 17 eri nimeä löytyy vähintään kaksi kappaletta ja niistä viittä kappaletta on neljä eläintä kutakin. Parsinavetassa ei ollut yhtään samannimistä.
Ps.
Kuinka muuten kirjoitetaan oikeaoppisesti äidinkieltämme noudattaen, numeraaleita hyväksikäyttäen seitsemäätoista? Ei kuitenkaan 17:ta tai 17:ää?
Missä hintatasoissa kulkee sinkitykset niillä yrityksillä joissa tarjotaan kys. palvelua tai vaikka noin yleensä? Olisi erään kuuleman mukaan yrityksillä tapana kuljettaa joitain runkoja Tampereella asti sinkityksessä jostain päin Pohjanmaata, nimittäin Seinäjoen ohi vieläpä vaikka alueella on sinkitystä tarjolla.
Voiko hinnoissa olla eroa niinkin paljon?
Kai se on laskettu niin, että karuselli tulee vielä halvemmaksi kuin nuo robot. Mut ei tuollainen MUISTAAKSENI yli 200 lehmää ole enää ihan pieni.
200 lehmällä ei saisi olla enempää kuin neljä työntekijää. Jos tehdään pareittain töitä, niin toinen lypsää ja toinen hoitaa ruokinnan sekä puhdistuksen. Jos on kaksi vaihtimassa karuselliä, niin tarvitaan vuoroon kolmas... Näin ainakin periaatteessa. Adam ja KJL tietää enempi asiasta...
Tuotannon käynnistysvaiheessa kyllä. Organisoimalla työjärjestykset limittäin pystyisi kaksi hoitamaan hommaa kyllä ja kun on viileä pihatto niin ei tulisi hikikään.
Tämä siis nykyisellä mallilla. Eläinten käyttäytymisen ja reaaliaikaisen hyvinvoinnin tarkkailuun ei toki ole olemassa automaatiota joka voittaisi ihmissilmän, tästä syystä ihmistyötä ei pidä väheksyä.
"Työmenekkiin voi vaikuttaa paljon esimerkiksi ruokintapöydän leveydellä."
Nyt en ymmärrä. Miten mokoma vaikuttaa mihinkään jos vaikka matto jakaa rehut tarvittaessa. Pituushan vaikuttaa positiivisesti elukoiden syöntiin. Pöydän leveyttä ei mielestäni tartte olla muuta kun, että pienkuormaajalla saa putsattua pöydän ja tarvittaessa kannettu rehua kun huoltomies korjaa mattoa. Rehustuksen työmäärään vaikuttaa eniten sellanen asia jos joku toimija on tuonu sellasen koneen esim maton joka ei saa vietyä sitä rehua mitä halutaan. (yksi suuri syy surullisen kuuluisan robopihaton huonoon menestykseen). Tähän appeeseen niin tuntuu oudolta, että se on niin kustannustehokas verrattuna kioskiruokintaan kun tuntuu että kioskit ruokkii pommin varmasti sen minkä niille syöttää käytännössä ilman mitään työtä. Jos itse tekisin ison navetan niin voi olla, että tekisin myös apepotkurin mutta en väkirehun takia vaan jotta saisin vaihtelevan karkearehun sotkettua.
Vrt. leveydet 200cm vs. 600cm.
Kyllä se vain vaikuttaa. Lisäksi myös ruokintahygieniaan.
