605:n on kyllä harvinaisen käteen käypä peli, ei tosin ole itellä ,mutta mitä nyt puita koulussa ajelin. Tykkäsin ,että tilava koppi taaksekinpäin istua, muutenhan se kyllä on aika kolho sisultaltaan. Pikavaihde siitä meni, mutta sekään ei ajoa haitannu. Aika raiskatun näkösiä mitä vaihtokoneena nähnyt, että kai ne on työhön tehty, ja siinä kestäneet.

Lammas on ongelmajäte teurastamoille, mutta eipä siitä kaupoissa liiaksi valikoimaa ole Pääsiäisenä etsiskelin lammaspaistia, niin ei muuta löytyny, kun tillillä täytetty, verkkoon kietastu pässinmunanahka.

Kaivurin saa kaupasta, mutta missäs siihen myydään se tarvittava ammattitaito? Jonkun lehmän montun oaa jokainen tonkia, mutta vaativimmissa kohteissa erottuu ammattimiehet nenän kaivajista.
Pappa teetätti mökkitien sukulaismiehellä, kun oli niin hyvä tuttu, ja ammattimetsuri, eli ammattimies. Joku vammasen riuku countyn perseessä lykki tietä, ja hieno tie tulikin. Kyllä siinä traktorilla pääsee, ja keväisin veneellä yli.

Suojaviljan korjannu aina talteen , heinäkuun 15.päivän kieppeillä. Toinen sato ehtii siitä alta vielä timoteistäkin hyvin. Kauraa, ja ohraa, molempia oon tehny, mutta eupäässä kauraa. Murskaimella pistäny nurin normaali kierroksilla, ja paaliin. Kelasilpurilla syöttöheinäksi olen myös kauraa ajanu, mutta vaatii normaaliheinää kuorman sekaan, tai kuivaaheinää navetassa. Heinäkuun alussa ,kun lähtee liikkeelle niin on valkuainen taivaissa.

Enpä ole vielä ees lannottanu toista satoa. Voipi saada toisen sadon korjata sirpillä veneestä, sen verran tullut vettä päivittäin.

     Luomupelloilla kasvaa aina oheiskasveja, mutta niitä ei pidä päästää valtakasveiksi, jotka haittaavat viljelytoimintaa.  Erilaisten kasvien läsnäolo myös rikastuttaa eri ravinteiden irroitusta.

     Glyfon puimuriruiskutus on mielestäni kaikkein törkeintä. Siinä valmiit jyvät saavat annoksensa. Yäk!

Juu, mutta mietippä, kun saksassa aika yleistä pruutata roundupilla ennen puintia, s-marketin ranskanleipä vehnät kypsiksi.

Itse käytän kyntämistä, kun olen tämmönen pienviljelijä. Muuten näkyy täälläpäin lautasmuokkain olevan kovasti muodissa.
Tämmösenä sadekesänä omassa kaurassa alkaa nyt olla lakoa, ja näillä kevytmuokkaajilla variksen polven korkusta keltasta. Kevät oli tosin erittäin kuiva, ja pistin semmosen merkille, että kevytmuokatut orastu paremmin. Mutta kun vettä rupes kesäkuun alusta asti tulemaan, niin kun esterin perseestä,niin puntit tasottu, ja kynnetyt erottuu aika selvästi edukseen. Kuivana kesänä luulen kevytmuokkatun pärjäävän kynnettyä paremmin.

Terrin telaturrikoitakin oli aikanaan täälläpäin usiampiakin, ovatten vaan yks kerrallaan hävinneet. Oliskohan syynä, että tuommoset pienet vehkeet on liian spesiaalikoneita. Tahtoovat pienetkin koneet maksaa sen 150 000, vaikka ois kuinka vähän rautaa käytetty, eli suhteessa urakoitsijalle isompi riski, kun savotakin rajoittuu riun ajoon.

Meitinpä kaura on sitä hölömöö sorttia, ettei se tiijä kiskotaanko sitä maahan 200, vai 70 heppasella traktorilla.

Jos ihminen väsyy .ts. pönttö menee sekasin, ja kaveri tappaa esim avo tai aviopuolisonsa nii
lehdessä pikku uutinen et avopuoliso tappoi vaimonsa.
Täällä ny jeesustellaan et voi elukka parkoja.
Kyllä pitäis vähä aatella asioitten tärkeysjärjestystä.

Aika harva on tainnut eukkonsa tappaa nälkään, niin kun näissä tapauksissa eläimet.
Hiukan pitkäkestoisempi prosessi siis kyseessä, kuin joku kännipäissään kirveellä huitaisu.
Näistä pitää nimenomaan reilusti uutisoida, että pikkuhiljaa ihmiset älyäisi hakea apua ajoissa, ennen kuin kantturoita rupee kuoleen.

Tiedä siitä kilpailusta sitten, kun valio menee, jossakin vaiheessa varmasti myyntiin. Ostaja justiin joku "maito yara".

Kuormaaja käyttöä ajatellen 5130:ssä saat penkin käännettyä ympäri. Pystyt nenä taaksepäin kayttämään vipuja, ja venttiilipöydän heitettyä alaikkunan kautta koppiin. 28" ja 38" tuumasilla vanteilla, maavaraakin on jo kohtuullisesti, vaikka fiatissa onkin tasasempi pohja.
Käyttömukavuudessa ylipäätään, näillä vehekeillä on eroa ,kuin yöllä, ja päivällä. Näiden wanhojen saksan maxxumien kestävyydessäkään ei liene liiemmin moittimista, joskaan ei fiatinkaan.

Tuota Hollannin mallia voisi hyödyntää, eli  täytetään Ruotsiin palaavat, tyhjät maitotankkerit lietesonnalla.

Ensimmäisenä mummot kaupassa katsoo maitopurkin hintaa, ei ne ranskasta tuotua kutunjuustoa sotke kaurapuuroonsa, vaikka saivat sitä eurolla kilo. Perusmaidolla, ja sen hinnalla on aika tärkee imago kuluttajan silmissä. Siksi sitä ei montaa ruotsalaista purkkia tarvitse hyllyssä ollakaan, kun soppa on valimis.

Onhan se jännää miten ,joku 405 takatuupparin reuhka makso käytettynä 2002, 10 000e, ja vielä 2009.  5m3 imupainekusikärri makso n.5000e(28 000mk) uutena, ja saman verran nyt kymmenen vuotta vanhana. Jotain mätää, jossain?