Näköjään on unohtunut Maitopirkka /Aitomaito sekoilut
isänniltä, liian hyvin menee kun taas aletaan polttaa
rahaa kilpailemalla markkinoista, ottakaa nyt äkkiä
järki käteen asiassa josta on todella karmaisevat kokemukset
lähimenneisyydestä. 

Satamaito "aikoo laajentaa markkina-aluettaan" samoin Dynamo,
eikö ole opittu mitää satojen miljoonien maitosodasta !

Jatkakoon suuremmat meijerit hinnan korotusta kauppoihin päin, ei nämä häiriköt pysty koko maata palvelemaan!

Tuottajahinta jota markkinakaappausyrityksillä maksetaan, ei kestä kovin pitkään kun tuottajat äänestää jaloillaan ja vaihtaa meijeriä.

Tosin teurastamoruuhkista päätellen äänestys on jo alkanut!!!

Kalliiksi tulee todellakin Tällä hetkellä sairaslomitusta mennyt 4 kk ja jatkuu vielä 2 kk.omakustannus 8,00€ tunti/9-10 tuntia päivä
Todella kallista sanon minä.Kannattais Markkupojunkin alkaa lomittajaksi pääsisi hyville tuntiansioille ,Vaan eipä taida kyetä.

Kallista ja kallista! Jos todella ei pysty tekemään töitä se ei ole kallista, mutta jos vaan vetkuttaa niin sitten on. Oma lomasaldo löi tyhjää jo Heinäkuussa. Senkin  jälkeen on lomittajaa käytetty, täysin maksullisena, kun työministeriö ei meinannu saada työlupaa valmiiksi. Hinta 20,25€.
Eipä silti alas ajettavana oleva yritykseni YEL-vakuutus korottaa 50% lomitus taksaa ja em.kin on silloin halpaa.
Jos työ luistaa ja tekijät uskaltaa rauhallisin mielin jättää navettaan yksikseen on kaksi aisiaa onnistunut:

1: Työhön opastukseen on käytetty aikaa ja pitkämielisyyttä ja lomittaja on sisäistänyt toiminta tavat!!!!!!!!!!
2: Lomittajia pidetään "Ihmisenä" ja jokaiselle tulee se virhe joskus. Siitä voi kirota ja haukkua heti paikalla,
   mutta seuraavalle lypsykerralle suuttumus ei seuraa.

Oma lomitus alueemme on varmaan Suomen vanhinpia, ja niin on lomitus kultturikin muuttunut. Enää ei tarvitse moittia lomittajia tekemisistään edes vuosittain.

Pidetään huoli siitä, että kaikki lomitustunnit joita on mahdollisuus käyttää , myös käytetään. Lomittajia pidetään kierroksessa aina useita 5-7 joilla on perusrutiini ja tilan toimintatavat sisäistetty. Porkkana päällimmäiseksi "Antakaa lomittajan opastaa välillä täysin ummikko tilan tapoihin ja töihin. Seuratkaa opastusta itse kuten vieraana ja puuttukaa vain jos ilmenee vakava virhe!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Opettaa muuten paljon myös itseä ja kuinka opastaa LOMITTAJIA

Huomasin viikko sitten lypsikillä omituisia ehkä kasvannaisia takasorkissa. Ne näyttää mummojen aamutossujen tupsuilta.sorkan vliin ja päälle on kasvanut syylämäiset tupsut.Ne ovat sauvamaisia, juuresta vaaleita, kärjestä mustaksi kuivaneita . Pesen k´joka lypsykerralla lämpimällä vedellä ja valelen vedinkastolla ja raa`alla mäntysuopaliuoksella. Ovat hieman kuivaneet hoidon alettua.
Ne levittää sorkaa erilleen ja vaikeuttavat kävelyä. Ehkä vähän turvotusta kynnen päällä. Elukkalääkärille soittelin mutta ei se osannut neuvoa näkemättä. Pitänee käyttää lääkäriä joulun jälkeen. Onko kellään vastaavaa näkynyt tai kuulunut.

Meillä oli parilla vastaavaa ja oma eläinlääkäri epäili sitä sieneksi?
Ei osannu neuvoa parempaa hoitoa. Kovasti kaipailen parempaa lääkitystä jos sattuu ilmeneen uudelleen. Em.elukka on jo aikaa parannettu Teurastamolla

http://www.kaleva.fi/plus/juttu701356_page0.htm

Joo virasto tutkii aikansa ja vastauskin tiedetään ennakolta.
Koska Tanskalaisetkin myyvät  kinkkuja Suomeen, ei ole kysymys määräävan markkinaaseman väärinkäytöstä. Vaikka kyse olisikin ylivuotisesta, uudelleen pakatusta Dumppauserästä.

Outoja teesejä on iskostunu maidontuottajien päähän
ei Valiolaisissa osuuskunnissa 

Yksi parhaista on tämä: "Jos kaikki tuottajat olisivat Valiolaisia
niin maidon tuottajahinta olisi huono koska ei olisi kilpailua
tuottajista..." VOI HYVÄÄ PÄIVÄÄ !


VOI HYVÄÄ PÄIVÄÄ!
Ymmärrän kohtuullisen hyvin em.tuottajia kun Valio on unohtanut alkuperäisen tehtävänsä markkinoida tuottajiensa maito Hyvään Hintaan ja ylläpitää kannattavaa tuotantoa. Kun tililappua katselette onko kannattavuuskehitys ollut kuluvan vuoden aikana + vai - merkkinen?
Epälykseni on että harva vastaa +. Esimerkkinä Valion ja Arla-Ingmannin tulevaisuus visiointi ensi vuodelle olikohan maitovaltuuskunnan kokouksesta koskevassa MT jutussa.

Valio : Hintaa ei voi nostaa, kun....................................... +/------ 0.? korotus
Arla : Hinta nousee ensi vuonna. Tulevalle vuodelle reilusti nouseva trendi.

Kumpi kuulostaan korvaanne mukavammalta?
Vaikka samapa se kumpi vetää hintaa ylös kunhan se vaan nousee ripeästi ja heti!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

***Pitäiskö Valion johtoon palkata asiantuntijajäsen toimitusjohtajaksi ammattiryhmämme ulkopuolelta? Esim. kaupan alalla ansioitunut...tai joku muu kuin kaupan juoksupoika, joka vaan valittelee lehdissä kuinka hinnat laskee tulevaisuudessa  
[/quote]

Viikon kysymys: miten vilja kuivataan tulevaisuudessa, jos öljy ei ole vaihtoehto?
[/quote]
Lue viimeisestä koneviestistä. Viljan voi lipeöidä ja varastoida kuivaan paikkaan hallin lattialle, tosin ei voi käyttää leipäviljaksi tämän jälkeen,mutta eihan viljaa viljellä varastoitavaksi vaan myyntiin .
 Evira näyttää jääneen vaan jälkijoukkoihin kun muu Eurooppa käy soodaviljakauppaa ohi keskusliikeiden tilastovalvonnan. Jumpitellaan asiasta josta esihistoriassa vaan ei ole osattu vaatia ko. ainesaia kaiken maailman kissanristiäis listauksille

Ihan hyvä, paitsi aivan tuulesta temmattu. Tukea heruu vain kiintiöön asti kummallakin tukialueella, ts. 500.000 l + jo olemassaoleva kiintiö, mikä on tollasessa investoinnissa yleensä pieni, KUMMALLAKIN TUKIALUEELLA. Tässä tarkastellaan kiintiön hankinnan vaikutusta investointiin. Ns. vakiintuneen tuotannon kohdalla tukiero vaikuttaa tietenkin aivan toisin.

Kiintiöhankinnan hintaero sulla on liian suuri, se on 117.000 €, koska täälläkin saa vähän (ehkä 50.000 l ) hallinnollista. 117.000 € / 0.055 snt tukiero tarkoittaa 2127000 litraa /500.000 kiintiölitraa = 4.25 vuotta ilman korkoa sun esimerkkitapauksessa. Koron huomioiminen nostaa kuoletusajan lähelle viittä vuotta. Näin kauan kestää, ennenkuin investoinnin yhteydessä C-alueella luopujille lahjoitettu raha on valtion toimesta maksettu investoijalle.

En yritä puolustella C-alueen korkeamman tuen oikeutusta, tämä laskelmahan osoittaa korkean litratuen haittaavan rakennemuutosta. Tukisysteemit pitää miettiä uudelleen, jottei säilytetä tuotantoa hengiltä. Tukieroista maan sisällä pitää myös päästä erilleen.
[/quote]

Esimerkkihän se olikin! eikä koko totuus ollenkaan. AB alueella on toistaiseksi vanhemmissakin hankkeissa vaadittu puolta kiintiötä hankittavaksi omin neuvoin ilman hallintoa. 1,2milj.-nykyinen esim200 000L /josta puolet= 500 000 L.  Uudisrakennuksen ollessa kyseessä ei tuotannon kasvussa varmastikaan saada eroa AB ja C-alueen välille, sen ratkaisee ammattitaitomme ei tukiraja.

En yrittänytkään esittää koko totuutta, niin kauan kuin vanhoista hallinnon ilman jaetuista kiintiöistä on maksettava, kyseessä on LUTU-lahja lopettaville, ostetuista on maksulle oikeutuskin.

Helpoin ratkaisu olisi ollut lopettaa 141 ja142 tuki kerralla maidolta ja maksaa yhteneväinen tuki Litroille koko maahan.
 Lapin oikeutusta tukiin en kiistä ,mutta jos  Vaasan pohjoispuolelle rakennetaan pääsääntöisesti yli 200 lehmän navetoita jonossa samalle kylälle, alkaa ihmettely miksi?
AB-alueella em.kokoluokan navettoja kun ei rakenneta edes joka  5:nteen pitäjään. Enkä usko että täällä niin paljon pahempia tulevaisuuden ennusteita olisi  vaan kyse on kylmästi RAHAsta.

Kyllä vuodet sen rakennemuutoksen liikkeelleajaa muutaman vuoden sisällä muutenkin,kun seuraat ympäristön viljelijöiden keski-ikää. Ei sitä enää vauhdittaa tarvitse vaan pitäisi olla malttia vaurastua muutama vuosi ja ottaa kiintiökauppa rauhallisemmin ja laskea kiintiöhinnat kohtuulliselle tasolle.
 
Rakennemuutos kun on vaan alkanut väärästä päästä. Tällä hetkellä tuntuu lopettaminen olevan suurinta alle 40v . ikäluokassa, sääli sillä monasti omalta kylältä lähtee se viimeinenkin Sparraaja. Into asiaan ja kehittämiseen sammuu hiljalleen ja kehitys alkaa taantua. Eläköityvät viljelijät kyllä jatkavat loppuun saakka, mutta heidän aikanaan lopettaessa on tuho jo lopullinen.

Hommaa käytetty tilalle.
  Mulla ei riittäny VP74 tehot sen jälkeen, kun lisättiin neljäs lypsy-yksikkö ja mietin kans 76 hankintaa. Olivat uudesta kalliita ja huoltomies ehdotti, että pistä rinnalle toinen samanmoinen(74). Käytetyn VP74 sain parilla sataa muutama vuas aikaa. Asennus ei ole paha ja pesuun riittää potkua.
Plussana vielä, että jos toinen hajoo niin pystyy lypsämään yhdelläkin pumpulla, kun pudottaa vain lypsy-yksiköitä vähemmälle. Vp76 voi samalla 
lailla pistää pariasennukseen.
 Ja onhan se hianoo, kun on tuplapakoputket maitohuoneen ulkoseinällä
[/quote]

Kovin on poikain koneet alhaisella viritys asteella.VP 74 riittää mainiosti neljälle yksikölle eikä 80m putkilinja 34mm putkella vielä saa ongelmia aikaan,  mutta 5yksikkökin  pelittää vielä jopa laskujen mukaan.Putket vaan ahdistaa.

 Voiteluun tavallinen 10w-30 moottoriöljy (universal), vaan jos persaus kestää tiuhaan ostaa uusia pumppuja tai niitä tarvitaan verovähennyksien takia, sitte tarvitaan tyhjöpumppu öljyä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Jaa mitenkähän? välityksiä muuttamalla siivojen välitys uusiksi l. kierroksia lisää.
21 vuotta kesti mutta lopulta antautui kun lamelli loppui ja jäi rakoon.Akseli poikki sisäpuolelta laakerin.
Päivässä jauhoi lopussa 9,5h päivässä viimeiset 1,5 vuotta.

Täyttä paskanjauhantaa. Yhden AB-alueen tuottajan kanssa laskettiin, että investointitilanteessa kestää c2-alueella reilu 5 vuotta päästä tasoihin ab-alueella vastaavaan aikaan tehdyn investoinnin kanssa. Näin siis, kun kiintiön hinta on 30snt/litra ja korkoa ei huomioida. Kalliimman kiintiön hinnan aikana tehneet lunastavat luopujien kultaista kädenpuristusta vielä kauan....Erotus ab-alueen tukeen meillä noin 5 snt....ja investointituet samat. Pohjoisemmassa erotus tietty kasvaa ja ero pienenee.
  Tosiasia on kuitenkin, että nimenomaan investointitilanteessa on ab-alueella parempi lähtö kuin täällä pohjoisemmassa. Litratuki vaikuttaa positiivisesti vain vakiintuneiden tuottajien tiliin, investoijat kurnivat noita kiintiöhintoja sen viisivuotiskauden.
[/quote]

Täytyykö pohojaalaisille vääntää tääki asia rautalankasta:
Rakennetaan 1 m€ navetta, Tuotetaan samalla tuotantokustannuksella 1,2 milj.litraa vuodessa=66000€
15 v tuotanto, kas kummaa tukiero maksoi juuri navettahankkeenne pääomat.

tai ostetaan 500 000 litraa kiintiöö 0,30cnt/l   =150 000€ hintaero etelän ja pohjoisen välille 0,055cnt = 2,73milj.litraa ja erotus on plussalla eli maksuajaksi saadaan em kokoluokassa 2 vuotta ja 3 kuukautta

ostakaa hyvät miehet taskulaskin jos päässälaskutaitonne ei em. riitä.

Tukiero/ tuotot per litra ovat nykyisellään kestämättömän korkealla!!!!

Vai olisiko parempi jättää tukiero voimaan ja lasketaan C-alueella maksettavaa litrahintaa samalle tasolle.
esim:0,055cnt+ ALV=0,0671cnt ja siirretään se AB alueella maksettavaan hintaan??

Asiaa. Tähänasti ollaan piilouduttu mtk:n, osuuskuntien yms. taakse kun kauppa/kuluttaja suhteista on ollut kyse. Jatkossa suuremmissa yksiköissä tästä on tehtävä irtiotto. MTk:n tasapää "maalla on mukaavaa" kamppanioilla ei tätä ongelmaa todellakaan ratkaista. Sama "päät ei kohtaa" efekti on nähty hintakeskusteluisssa. Kauppa ja valio/teurastamot vääntää hintaa ja alkupää jää murusille.

/quote]

[Onko tämä totta Koneeni on Hurth akselisto ja tällä tulee kuvia mitä tapahtuu tasauspyörästöön... Täytyy vissin laittaa joku muu merkkinen(ei carrarro) akseli ens kertaa se hajoo...


On näköjään saatu ferkkusyndrooma aikaiseksi! . Ilmeisen paljon on koneella puskettu rakennuksen pohjia etukuormaajalla ja/tai otettu soraa/moreenia vuoraan kuormajalla rintauksesta! Lukko päällä tietenkin kuivalla ja pitävällä pohjalla, mutta kun paino yrittää loppua pyöräkonetta korvatessa.

Väittäisin,  että ensin on pudonnut laakerista hauli rattaan rakoon kovalla väännätyksellä ja hampaat on poikinu.

[Olisi kiinnostavaa kuulla mitä täytyy tehdä Valmetilla jotta takaakseli katkea...

Kyllä olen rasittanut koneeni aika paljon mutta tähän asti itse akseli on pysynyt ehjänä...
[/quote]

On sitten satarosenttisen varmaa. Koneessa on käytetty ainakin kolmea eri akselimerkkiä. Hurth joka ei lopu ajamalla edes pelkällä yhdellä pyörällä.ZF joka on akselien stantartti kestää normaalikäytössä pari valmettia, mutta se surullisen kuuluisa CARRARO .PRRRRRRRRR*****************************************************************le ei tarvii renkaan alle kuin 50 mm sepelin palasen jo katkeaa. Nimim: kokemusta omaava!!!
ensimmäisen katkaisin peruuttamalla renkaan päin 150 mm kiveä ja klonk, lonkka maahan.
Toisella kertaa ajoin hakkuun reunalla 83mm kuusen latvuksen päälle, klonk ja klonk maha maahan kuin kameli.
SItte vaihdettiin palaneesta koneesta takaakseli Hurttiin, eikä loppunu sen koommin , yli 7000 h ajettiin

[Sinänsä jännä, jos esitys menee tuollaisenaan läpi. Silloin kasvinviljelytilakin voi saada karjatilan statuksen lantaa vastaanottaessaan.
[/quote]

Tämä on oikein hyvä jos meinaan kasvinkasvattajaksi siirtyä... 
Lietesäiliöstä uima-allas hanke pitänee haudata 

Saas nähdä riittääkö lietettä kaikille, joko joutuu rahalla ostamaan


Aika vaikeaa varmasti alueittain on jos vaatimus on 20m3/ha ja vähintään puolelle tukialasta.
100 ha tila/ puolet*20m= 1000m3
Ei taida viljtiloista kovin suuri osa saada karjatilan statusta.
Eipä niitä tuon kokoluokan karjatiloja ja sikaloita niin tiheässä ole !

Mitä tulee lannan käytön tehostamiseen niin vaikuttaa siltä, että ainakin tuen ehdot halutaan tehdä mahdollisimman hankaliksi toteuttaa. No, onneksi homma on vasta luonnosasteella.


Eihän niitä ole tarkoitustakaan maksaa,vaan annetaan tarjolle vaihtoehtoja!   Voidaaan sitten jatkossa esittää, että "eihän teillä mitään vakavia vaikeuksia olla voi, kun ei raha kelpaa".

Vaan käy ei ymmärtimiin vieläkään karjalannan sorsiminen, viljelyssä ravinteita ei saa antaa karjanlannassa oikeastaan mitään, mutta Yara: n säkistä sitäkin enemmän. Sitten on karjanlannasta ongelma, kun sitä ei saa käyttää itse omille viljelyksille,on ajettava muualle ja ostettava sama ravinnemäärä pussissa takaisin.