Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Maitoa lähti meijeriin 815 000 litraa, viimeisimmän kausiraportin mukaan lehmiä 86,8. Ei menny se kymppi vieläkään rikki uudessa navetassa 
Hyvää: hedelmällisyys, siem/poik. 1,5-1,6, uusimattomuus 85 %(kaikki on kirjattu)
Huonoa: sorkkaterveys, alhainen keskipoikimakerta, tuotoksen kehittymättömyys( johtuu suurimmaksi osaksi edellisestä), koliin kuolleet lehmät, 150-tonnarin mystinen kuolema, huono rehuhyötysuhde.. Tätä listaa vois jatkaa.
Oliko tuo yhdellä robotilla vai asemalla vai miten? Jos robotilla niin varsin vakuuttavaa 
Meillä menee siem/poikiminen yli kahden, ja uusimattomuus aika surkea. En jaksa stressata kun hedelmällisyyspoistoja ei kuitenkaan tule kuin 1-2 vuodessa ja pitkiä umpikausiakin vain muutama. Hiehojen poikimaikä on laskenut 27 kuukaudesta 25,6:een, ja laskee näillä näkymin jatkossakin. Runsaasta siemennysmäärästä itse siementäessä tulee vaan vähän ylimääräistä työtä ja menee ehkä tonni "ylimääräistä" siemeneen jos ei herkästi liharotuun vaihda. Tilasonnin puolella olin kauheasti joku vuosi sitten, nyt tuntuu että olisi turha tulppa jalostuksessa.
Keskipoikimakerta nousi juuri kahteen, woo 
Utareterveys meillä on ylivoimaisesti suurin poistosyy (2014 ei varmaan pysytä parhaassa viidenneksessä poistojen osalta kun poistettiin myös useampi huono ensikko), ja sitten outoja niveltulehduksia ollut turhan monta. Ja oman´vanhan karjan yhdessä linjassa on emättimen näyttämistä joka ei ilmennyt näin selvästi parsinavetassa 
Ottaen huomioon että itse en ole maidontuotantoon perehtynyt juuri lainkaan ennen vuotta 2011, (mitä nyt syntynyt maitotilalle ja välillä töihin joutunut) ja suurimman osan vasta viimeisen 2 vuoden aikana oppineena sanoisin että ihan ok menee.
Asemalla ja täysappeella mennään. Vuodesta 2009 olen koettanut perehtyä lehmien sielunelämään käytännössä ja paaaljon on vielä opittavaa. Välillä tulee turpaan niin, että hirvittää
Maitoa lähti meijeriin 815 000 litraa, viimeisimmän kausiraportin mukaan lehmiä 86,8. Ei menny se kymppi vieläkään rikki uudessa navetassa
Hyvää: hedelmällisyys, siem/poik. 1,5-1,6, uusimattomuus 85 %(kaikki on kirjattu)
Huonoa: sorkkaterveys, alhainen keskipoikimakerta, tuotoksen kehittymättömyys( johtuu suurimmaksi osaksi edellisestä), koliin kuolleet lehmät, 150-tonnarin mystinen kuolema, huono rehuhyötysuhde.. Tätä listaa vois jatkaa.
Kertokaapas nyt kun mhy on osa mtk:ta, niin miksi ihmeessä pitää edelleen maksaa mtk:n jäsenmaksussa metsähehtaareista?
Saavatko nekin mhy:n jäsenet jotka eivät ole Mtk:n jäseniä kuitenkin Mtk:n jäsenedut?
Eivät saa. Jäsenedut eroavat toisistaan jo ensi vuonna jonkin verran ja jatkossa todennäköisesti yhä enemmän.
Tämä on jo tavallaan hupaisaa... 
Tuolla lämmitystapaketjussa jotkut puhuu vissiin vähintään puolivakavissaan polttopuurankojen keräämisen työkustannuksesta ja täällä yksi miettii puuhaa, joka on pahinta ajanhaaskuuta jos taloudellisesti ajattelee. Mutta ihan oivallista puuhastelua ajantappamiseen yliahkeralle kelatyövoimalle
Onko reki jo olemassa vai seuraavaksi tekemään tai ostamaan ja minkä kokoisia ne koivut ovat ja kuinka pitkinä ne on tarkoitus kuljettaa?
Niin, omaan metsään tekisin ne ajourat jo tässä vaiheessa. Tuntuu vaan ex-johtajalla intoa olevan vaikka puuhastella, niin mietin nyt tässä, että miten pääsen siitä eniten hyötymään
Jos kelkan nimittäin hommais porukalla. Rekeä ei ole, ja varmaan noin kolmimetrisinä puut olis vielä kohtuu helppo kuskata. Purku voi olla sitten traktorin kuormaajalla.
Onko itsensä pettämistä kuvitella, että perus 500cm3 touringilla vetää mitään muuta kuin kevyttä latuhöylää? Eli tulisko sillä minkäänlainen puureki perässä? Ukolla olis intoa tuoda taimikolta liian hyviä koivuja maahan polettavaksi,, mutta ei raskis tehdä ajouria traktorille.. Mutta nuo työkelkat ei muuten niin innosta
No onks korviin kantautunu,tuleeko vai joutuuko maksamaaan?
En tiedä, miten suuria eroja eri Valiolaisten osuuskuntien välillä on, mutta vahvojen huhujen ja kuulopuheiden mukaan Itämaito maksais 0,5 -1 snt/litra.
Tuossa 1,8 moottorissa on tosiaan tyyppivika. Iteltä on mennyt kylläkin se isompi bensakone. Purkaamoilta englannista saa moottoreita ja vaihdelaatikoita ja netistä muut tarvittavat osat.. Merkkihuoltoja on noille Lantikoille tosi harvassa, mutta nuo nyt pystyy huoltamaan mikä korjaamo tahansa.
Loistava talviauto, mutta tuolla moottorilla ei kannata kuskinkaan olla hätäinen, auto ei sitä nimittäin ole. Takaikkunan rakenne ei sovellu Suomen talveen, mutta toisaalta kontti on niin pieni, ettei sitä edes tarvitse
Meillä oli vuonna 2011 täysappeella 40 lehmän ahtaassa pihatossa (lypsy 2*pv) vuosituotos 11 080 kg, ekm vähän pienempi. Keskipoikimakerta tais olla hiukan alle 3. Ei mitään erikoiskikkailuja, suojattua rasvaa tais mennä osan vuotta appeessa.
Nyt uudessa navetassa, kun olosuhteet ovat huomattavasti paremmat, ei olla lähelläkään tuota..
Vuosi 2014 tullee jäämään historiaan suurimman tukipotin osalta. Alenevat peltotuet kompensoivat tehokkaasti kasvavan peltopinta-alan vaikutuksen.. Vuodesta 1998 tuen määrä on kuusinkertaistunut.
Jälkitili osuuskunnasta riippuen lienee valiolaisilla 0,5-1snt. En nyt näe syitä, että maidonhinta putoaa alle 38 sentin keväällä ja syksyllä maailmanmarkkinahinnat kääntyy nousuun. Nähdäänkö ensimmäinen hinnankorotus jo loppuvuonna, jää arvoitukseksi, mutta 2016 näyttää jo paljon paremmalta.
Valion määräävän markkina-aseman käytöstä langetettu tuomio teki Suomesta tukikelvottoman maitotukien osalta. Onhan MTK puheenjohtajakin Valion osakas - omistaja. Näin ollen ei mahdollisuutta tukiin.
Aika lennokasta.. Tässä maksellaan nyt Urpilaisen vakuuksien hintaa. Poliittinen hinta realisoitui maidontuottajien maksettavaksi.
Ei helevetti se voi olla nuin paljon. montako vuotta meinaatte viljellä tappiolla ennenkuin lyötte hanskat tiskiin?
Kyl se vaan sen on 
2400 € rahaa vuodessa hukkaan, mitään ei ikinä ole takaisin tulossa saatana.
Pysyt vaan hengissä niin kauan, että oot saamapuolella.
Olen jäsen ja aion pysyäkin jäsenenä.
MTK:n, kuten muidenkin etujärjestöjen ongelma on, että tehty työ ei näy kuin pieneltä osin jäsenille. Työntekijä ja -antajajärjestöillä on se etu puolellaan, että kerran-pari vuodessa voidaan olla joko lakossa tai työsulussa, jolloin näkyvyyttä jäsenten suuntaan saadaan. Välillä MTK:ssa huudetaan mielenosoitusten puolesta, jotta saataisiin näkyvyyttä ongelmille, mutta kukaan ei viitsi lähteä; "Kun on tässä nyt kaikkea.."
MTK kuitenkin näkyy, se oli vuonna 2013 eduskunnassa toiseksi kuunnelluin etujärjestö EK:n jälkeen. Tämä on se paikka, jossa vaikuttamista pitää tehdä Brysselin ohella ja tuloksia tulee. Paikallistasolla vaikuttaminen riippuu eniten yhdistyksen toiminnasta ja kyvystä tehdä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Tästä on sekä hyviä, että huonoja esimerkkejä.
Kuka muu tekee valtakunnallista ja paikallista kuluttajatyötä kotimaisen ruoan puolesta ja on mukana lähes kaikissa hankkeissa asiaan liittyen...?
MTK:ssa on pirusti kehitettävää, esimerkkinä jäsenmaksujen oikeudenmukainen määräytyminen. Mielestäni kotieläintiloilla tulisi olla korkeampi jäsenmaksu perustuen laajempaan edunvalvontaan. Jotenkin ei tee mieli kokeilla sitä vaihtoehtoa, että MTK ei ole neuvotteluosapuolena, sillä se tila tulee kyllä täyttymään ihan toisenlaisilla järjestöillä. Virkamiesten hyväntahtoisuuteen maaseudun väkeä kohtaan ei kannata liian suurta toivoa laittaa.
Eli näitä ikärajoja ja korjuu velvoitteita ei enää tarvita jos "aktiivi viljeliän" määritelmä on tuo. Hömpällä pellot tarpeesi monena vuonna niin patkähti maksatuskielto. Eläkettä tilille pätkähti maksatuskielto. Tuloja muualta kuin maataloudesta pätkähti maksatus kielto!
Aktiiviviljelijä on hyvin väljä määritys, joka sulkee pois ainoastaan isot yhteisöt, kuten Vapon ja mahd. Englannin kuningashuoneen.. Määritelmän kaikki "järkevät" kiristykset on torpattu komissiossa. Esim. eläkkeen nosto ei sulje pois.
