Meillä ollut vuodesta -98 Hakin 6400pro perusventtiilipöydällä eli 3166 tai 3266 taitaa olla tyyppinumero, malli lienee kulkenut myös punaisena 36H tjsp. nimellä. Ostohinta aikanaan 92K metsävaunun kanssa oli pikkasen päälle 10t verollisena, nykyään ei taida saada edes pelkkää kuormaajaa sillä. Teho ja ulottuvuus on kuormaimessa riittänyt puuhommiin, kaikki pöllit olen saanut kyytiin. Rehupaaleja ei tuo kuormain jaksa nostaa.

Alussa piti vahvistella ne pellistä tehdyt liittimiensuojat kääntäjään ja taittopuomin päähän ja tehdä pääpuomin nostosylinterinsuojaan vähä muutoksia. Tein myös kääntäjästä kouraan meneville letkuille suojat, jonka jälkeen ei ole tarvinnut juuri uusia. Alkuperäisellä kouralla mätin muutaman vuoden ja jossain vaiheessa se vaihtui cranabbiin. Se oli huomattava parannus, se alkuperäinen koura on syvältä sieltä...

Useampi sata kiintoa tulee  vuodessa ajettua ja luotettava peli tuo on hintaisekseen ollut, ostaisin tuon perusteella Hakin toistekin. Lopetin tuossa pari viikkoa sitten 450 kiinnon koivusavotan ajon ja kuormain ja kärri toimivat moitteettomasti, mitään ei tarvinnut uusia. Venttiilipöytä keljuttaa paikalleen nostellessa, mutta muuten sen kanssa tulee toimeen ja mezzon/hitechin ohjaamoon sen saa melko ergonomisesti asennettuakin. Uusimaan en tuota venttiiliä ala, suunnitelmissa on myydä kuormain kokonaisena alkuperäisellä kourallaan muutaman vuoden sisällä ja päivittää kuormain hieman järeämpään jos tulee itse vielä puuhommia puuhasteltua.

Lumilinko eskon 252 ja lumikauha edessä. Lumipolannetta höyläilin tuossa tunti sitten viimeksi lisäpainotetulla 260 senttisellä ittetehdyllä takalanalla.

Lumitöitä senverta vähän että näillä pärjää. Ja satunnaiset metsätien linkouksetkin onnistuvat.

Senverta kehno auraaja meillä että olen alkanut vakavasti miettiä oikian polanneterän rakentamista. Aika simppelillä värkillä saisin ajoni ajettua, mm kääntö voisi olla mekaanissäätöinen ja samaten ottavuuden säätö. Työleveyttä ehkä joku 270-280

Epäilen edelleen että tuohon on jossain vaiheessa vaihdettu puolimoottori. Noissa perkinssin koneilla varustetuissa metsäkoneissa jo 10000 h jälkeen alkaa pultit ja mutterit aukeilemaan silkasta moottorin tärinästä...

totta kait sitä on kadehdittava, kun pojat vetää uudenkarheilla ja isoilla koneilla yötä päivää. mullakin koneet näin talvella saattaa seita kaksikin viikkoa putkeen ja päivät nukun ja illat juon kaljaa sekä seikkailen netissä.

Itte en ihan noin huolella pääse vapaalle, mutta tykkään että koneet on omia eikä pankin niin eipähän tarvi pidentää päivää sentakia että saa koneet maksettua. Tai näin täytyy persaukisen perustella se että ajaa koneilla joista joku muu on ajanut kalleimmat tunnit.

Ketjut kun ketjut kuluvat aika nopsaan jos ovat liian tiukkaan kiristetty. Helkkäsevä ääni pitäisi kuulua tieajossa.

Itte olen pähkäillyt että nuo kevytketjut voi varmaan karkaista hieman kovemmiksi kuin metsäketjut kun niiden välitettäväksi tulee vähemmän vääntöä. Tästä syystä varmaan metsäajoon käypäiset ketjut kuluvat tieajossa suhteessa nopeammin.

Ittellä alla uudet tapiot ja tasainen on ajaa maantielläkin. Jossain 35 kohdalla alkaa vähä linko perässäkin leijumaan, mut ei haittaa kun täällä ei sivuteillä tee mieli kovempaa ajaakaan. Metsävaunu perässä pienellä kuormalla kokeilin ajaa "huippuja" ja ei traktori silloin lumisella tiellä ainakaan minnekään ollut menossa päälle 45 vauhdissakaan.

Myös nokkakoneen pilkekone/estren versio toimivat hyvin sekalaisella puulla. Itte olen pieninyt noilla kaikenlaista puuta hiekkaisista rakennusjätteistä ja pintalaudoista isoihin koivurankoihin jotka tyveltä ovat olleet sen liki 20 cm mikä koneeseen mahtuu. Toki rasittaa vähä turhan paljon paikkoja kun tonnin perällä tyhjäkäynnillä pyörittäessä täräyttää koneeseen vähä sitkistyneen koivuntyven. Pienemmillä rangoilla ja oksilla syntyy nopsaan puita tyhjäkäynnillä raksutellen. Yleensä olen työntänyt kahta pientä rankaa/oksaa kerralla kitaan halkaisuterän molemmin puolin nopeuttaakseni halkomista.

Halkeaminen ei ole isommilla puilla aina ensisyötöllä 100% varmaa, mut ei sen väliä. Klapit kyllä kuivaa kuhan ovat vähän halki ja isompikin puu käy kattilaan.

Silppua tulee, mut enin osa jää maahan kun kasasta yleensä pinotaan liiteriin.

Kun kyseessä oli matalakierrosmalli 6750 niin toki myös kiinnostaa miten alkuperäiselle ahtimelle kävi, joutuiko vaihtoon ? ja pitikö myös hydrauliikkapumppu vaihtaa normaaliin vaan saatiinko nuo tehot alle 2000 kierroksella ?

Mites muuten kennot pääsevät kaatumaan puhdistusta varten tuon coolerin kanssa? Liekkö siellä alapäässä senverta pitkät silikoniletkut että kenno kallistuu riittävästi eteenpäin ?

Stanadynen pumppu siinä lienee. Muistelen joskus kuulleeni että sieltä löytyisi joku ruuvi mitä kääntämällä saa hieman lisää önkyä. Paras viritys noille stanalla pilatuille koneille kai kuitenkin on boschin jakaja- tai rivipumpun asennus...

PS. Mukava huomata että Miken suku ei olekaan ihan toivotonta sakkia 

Jep nuo on aika ikäviä hommia kun koneet töksähtää. Ihan pahaa teki kun eräs kaivinkoneurakoitsija kertoi kerran auranneensa tietä junaradan yli Piipon narutehtaan luona. Kone oli joku Volvon kohtuukokoinen pyöräkone alueauralla. Sattuikin sitten että vinoittain rataa ylittäessä oli aura tipahtanut just raiteen syvennykseen ja kuski päin tuulilasia. Mut kai silläkin kertaa selvittiin vain kuhmuilla.

Minusta ei vielä tuo linkous ole vielä mitään, mutta jos suomessa aletaan kuskata lunta kaupungista tai kirkolta jopa vajaan 15 kuution kuormissa jonnekin 10km päähän sulamaan, niin se on jo silkkaa löpön tuhlausta.
Pitäisi suunnitella paikat siten että sitä lunta mahtuisi auraamalla enemmän penkkaan tai sitten jos sitä pitää kuskata jonnekin, niin niitä paikkoja olisi enemmän ja lähempänä kaupunkia. Luulishan täällä senverran joutavaa paikkaa löytyvän. Eihän nyt lumessa suuria määriä semmosia epäpuhtauksia ole että luulis olevan ympäristöriskikään.

Joskus olen miettinyt sellaistakin kun viemäreissä on jätevesissä suuret määrät hukkalämpöä että jos sen saisi jotenkin valjastettua hyötykäyttöön ja ehkä jopa lumen sulatukseen lähempänä kaupunkikeskustoja.

Kalliita tunteja ajettu noilla koneilla kun vähiten ajetuissa oli alle 1000 tuntia ja enimmilläänkin vain reilut 4000.

Millos noihin tulee uudet ja ajanmukaisemmat ohjaamot ? tuolla jossain jutussa sanottiin että uudet kopit on työnalla.

Suattaahan tuo kotvasen kestää ennenkuin maksaavat näretukille taas lähemmäs 80 hintaa motille.

Mut sykleissähän nuo hinnat menevät ja varmaan tullaan kuulemaan monenlaisia tekosyitä miksi puulle ei voi maksaa kunnon hintaa. Mut siinähän ei ole mitään uutta.

Ostajaa kokeillaan aliarvioida. Hinnan laittaminen näkösälle estää tyylin :" Mikäs sulla on tulossa vaihdossa, katotaas paljon sun täytyy antaa väliä..." Tappiokaupalle koetetaan saada tällä tyylillä maksajaa. Eipä taida enää
nykyviljelijöiden keskuudessa paljoa onnistaa. Hintatietoisuus jyllää ja taitoa piisaa laskea omalle koneelle arvo.

Juur näin olen asian ittekin tulkinnut. Vanhantyylin myyjät pelaavat peliään ja koettavat sopivan asiakkaan eteensattuessa maksimoida voittonsa.
Jotku modernimmat myyjät uskaltavat laittaa tuotteen hinnan ihan rehellisesti näkymään ja se hinta sisältää heidän kulunsa ja katteensa ja ehkä pienen tinkavaran.

Urakointi uutisissa oli muutama numero taaksepäin laskeskeltu noita kulueriä melkoisen kansantajuiseen tapaan.

Nykyisillä löpön hinnoilla työtehtävistä ja koneen kulutuksesta riippuen jo pelkän traktorin tuntihinta voi vaihdella melko paljonkin.

Täs mallissa on hammaslukko etuakselissa samoin on nelivedon kytkentä,eli ei mitään kitkalevyjä.Kolaus kuuluu nimenomaan nelivedon ollessa kytkettynä.

PS Valmetin miehille vinkiksi tuo on sama etuakseli jota on valmeteissakin useammassa mallissa.

Nuo kaksi lausetta nyt eivät oikein passaa toisiinsa, Valmetissa joko kitkalukko tai kytkettävä levylukko ja kytkentä tapahtuu vaihdelaatikon päässä.

Massikka ja hiivattimiehet aina brassailee noiden hammaslukkojen paremmuudella, mut kyllä normi kitkalukko Valmetissa on huolettomampi käytössä ja ei ainakaan hajoita paikkoja. Jos se nyt ei olekaan 100% pitävä niin pitäisin sitä pienempänä murheena.

PS. Massikassa kannattaa kuulemma se etuakselille menevä hydrauliletku suojata metsäajoa ajatellen, eräällä tutulla 3060 tjsp. mallissa oli se letku katkennut nipasta ja öljyt oli tullut pihalle. Seurauksena myös melko hintava laakeriremppa laatikkoon.