Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ulkonäköä on helppoa ja kohtuuhintaista entrailla jos alkaa pahasti silmään pistämään. Jos tuo uudehkonkin koneen raihnaisen näköisenä vaihtoon niin siitä saa asiakas maksaa kovan hinnan. Näitäkin tapauksia on kuulemma paljon että tingitään loppumetreillä huolloistakin. "kun se kone menee jokatapauksessa vaihtoon"
Eihän 4000 vaihtovälikään mikään huono vaihtoehto ole jos kone on kokoajan tuottavassa työssä. Uuden koneen hajua saa purkissakin
Palstalla varmaan paremminkin raaka-aineen hintoja tuntevaa parukkaa, mutta tuntuu maatalouskoneet tehtävän todella kalliista teräksestä yms raaka-aineista, kun sen hinnannousuun vedoten täytyy hintoja nostaa joka käänteessä. Maaseudussa Keskon jokin konepuolen johtaja taas perusteli teräksen hinnan nousulla kovia hinnan nostopaineita. Onhan raaka-aineet tässä välissä jo kovasti laskeneetkin ja käsittääksen terästä siinä mittakaavassa missä konerakentajat toimivat, saadaan terästä 1 €/kg molemmin puolin laadusta riippuen. Pienet sarjat ja systeemin tehottomuus
Verokkina perusauto, mikä kaikkine veroineen maksaa suomessa noin 20000 €, pystytään valmistamaan noin 3000-3500 € suorilla valmistuskuluilla.
Pienet sarjat ja systeemin tehottomuus taitavat nostaa maatalouskoneiden hinnan aivan käsittämättömiin.
No just tuota itsekin mietin tuossa hiljattain mut en osannut yhtä hyvin sanoiksi pukea.
Auto- ja elektroniikkatehtaiden tehokkuus on jotain käsittämätöntä verrattuna maatalouskoneiden valmistajiin. Autojenkin turvalisuus- ja koritekniikka on kehittynyt suurin harppauksin, mut silti reaalihinnat on pysyneet aika pitkälti samalla tasolla. Samalla kaavalla pitäis saada yksinkertaisimmat työkoneet ostettua suurinpiirtein samoilla hinnoilla kuin 10 v sitten. Vai liekö maatalouskoneet vain sellaisia että niitä ei saa kaupattua edulliseen hintaan suuria määriä jolloin suuruuden ekonomia alkaisi toimia asiakkaan eduksi ?
6850:n ostin 6800 tuntia ajettuna ja kone oli suoraan ajosta emolehmätilalta. (paskanmättöä yms. ja sen oli näköinenkin) Oli tehty 1000h huollot merkkihuollossa, muut itse. Nyt mittarissa vajaat 8500 tuntia ja uusittu on etuakselin olkalaakerit + navan tiivisteet toiselle puolelle, siirtopumppu, ilmastoinnin kenno+termostaatti ja laturi. Lisäksi eturenkaat ja määräaikaishuollon osat. Huolletun koneen uskaltaa ostaa enemmänkin ajettuna mut jotain pientä joutuu välillä näpräämään.
Kaverilta ostin muutamalla satasella. Puhdistin, tarkastin ja maalasin pohjaa sisältäpäin. Olin myös valmistautunut uusimaan palan peltiä pohjaan mut ei ollut tarvetta.
Hionta ja epoksimaali pintaan ja ei uutta häpeä. Kun tuli valuma-altaan päälle niin ei tarvi olla kaksoisvaippainen. 2600 l tilavuus ja nirapumppu tuli mukaan.
Hintaluokka rojektilla satasia ennemin kuin tuhansia.
Ojasta pumpatessa saattaa veden suodatus muodostua ongelmaksi jos vedenottopaikka ei ole suuremman luokan lutakko. Ettei vaan tule hiekkapuhalluslaite. Muutenhan tuon luulis onnistuvan kun sopivasti pienentää putkikokoa ruiskutusletkuksi.
No olipas rumasti sanottu
Eräs tuttu kertoili miten oli käynyt muutama vuoskymmen sitten. Oli ollut ostamassa muistaakseni n. sadan hehtaarin metsäpalstaa ja hinta olis ollut kehitysluokkaan nähden edullinen. No likviditeetti ei ollut antanut myöten ostaa käteisellä tilaa joten oli käynyt osuuspankissa pankinjohtajan juttusilla ja vihreää valoa oli näytetty. No parin päivän päästä oli tullut aika sopia kaupanteosta, mutta silloin olikin myyjä käynyt vaikeaksi. Oli myyjä selittänyt että kävi niin, että hänen luokseen tuli käymään pari liikemiestä pohjois-karjalasta mukanaan sal*****nen rahaa ja olihan se metsäpalsta sitten heille myytävä...
Niinhän tuo eräs metsätaloudesta suuren osan toimeentulostaan saava tuttuni sanoi että nykyisin alkaa tilojen hinnat olla sitäluokkaa että kannattaisi alkaa ennemin myymään kuin ostamaan. Hänkin on takavuosina ostellut useita vajaatuottoisia tiloja ja laittanut ne kasvukuntoon.
"Laakkosillakin pahan päivän varalle 10 000 ha."
Itäsuomalaisilla ikäisännillä saattaisi olla jotain kommentoimista Laakkosten "pahan päivän varoista"
Tälläisen käsityksen olen saanut.
Osuuspankin johtajistossa istumisesta on omat pienet hyötynsä. Ja kavereiden hyppysissä on paljon käyttökelpoista tietoa.
Lähinnä meinasin että päänaukominen ja suoranainen v*ttuilu Agronetissä on tehnyt tehtävänsä, ei tunnu menevän koneet kaupaksi vaikka olis kuin ylivoimasia.
Jos näin tosiaan on asianlaita, niin lukeudun mielelläni niihin puuhastelijoihin
Montakos vuotta Turolla on jo ollut kaupan ne ylivoimaiset keskieurooppalaiset muokkausvälineet ? Viikosta toiseen on maastullissa sama ilmoitus...
Ei näkynyt ylivoimaista kuormauskonetta peltopäivillä, mut tuli ajeltua 311, 415 ja 823 varjoilla.
Täytyy sanoa että kyllä varmaan tympäsesis ajella vanhan mallisella 800 sarjalaisella, on tuo uusi koppi jo sevverran viihtyisämpi. Ojalan isännänkin kiireen kaupalla laitettava vanhat romut kiertoon ja uutta tilalle. Hallintalaitteet ja terminaali on mukavan loogisia, siitä ei pääse mihinkään.
311 mallissa toisaalta viehätti ja toisaalta ärsytti toimintojen mekaanisuus. Ek ohjaus vaikutti varmatoimiselta kun keppi toimii suoraan lohkoon menevillä tangoilla. Käsijarrun kytkentä tympiän vanhanaikainen, toki esittelijä sanoi sen olevan joku sakemanni määräysten mukainen. Ja se ruori... Aika karutekoinen se ohjaamo näissä pikkusarjoissa, kovaa ja ohutta muovia ja muovin ja raudan liitoskohdassa silikonimälli pruutattuna. Ei ole liikaa paneuduttu epäolennaisuuksiin 
missä nää oot ollu: http://www.fendt.fi/uutiset_fendt-uutiset_1495.asp
ohessa mukana olleet koneet:
209V Vario TMS (kapea malli)
209 Vario TMS Cargo kuormaaja
312 Vario TMS + SR460
415 Vario TMS Cargo kuormaaja
718 Vario TMS Cargo kuormaaja
820 Vario TMS + Twister
828 Vario TMS + Köckerling Quadro
939 Vario TMS + Köckerling Vario
Itse en löytänyt 311, enkä 823 malleja, valmistetaanko sellaisia?
Tjaa ne olikin 312 ja 828, kuka noista romuista nyt niin tarkkaa lukua pitämään. En alkais noillakaan työkseni ajamaan 5 päivänä viikossa 8h putkeen.
Ei näkynyt ylivoimaista kuormauskonetta peltopäivillä, mut tuli ajeltua 311, 415 ja 823 varjoilla.
Täytyy sanoa että kyllä varmaan tympäsesis ajella vanhan mallisella 800 sarjalaisella, on tuo uusi koppi jo sevverran viihtyisämpi. Ojalan isännänkin kiireen kaupalla laitettava vanhat romut kiertoon ja uutta tilalle. Hallintalaitteet ja terminaali on mukavan loogisia, siitä ei pääse mihinkään.
311 mallissa toisaalta viehätti ja toisaalta ärsytti toimintojen mekaanisuus. Ek ohjaus vaikutti varmatoimiselta kun keppi toimii suoraan lohkoon menevillä tangoilla. Käsijarrun kytkentä tympiän vanhanaikainen, toki esittelijä sanoi sen olevan joku sakemanni määräysten mukainen. Ja se ruori... Aika karutekoinen se ohjaamo näissä pikkusarjoissa, kovaa ja ohutta muovia ja muovin ja raudan liitoskohdassa silikonimälli pruutattuna. Ei ole liikaa paneuduttu epäolennaisuuksiin
Kohta kolme vuotta ollut mittaristossa itsetehdyt led polttimot. Juotin vastuksen ja kirkkaan ledin vanhaan lampunkantaan ja hyvin toimii. Tarpeet maksoivat elektroniikkaliikkeessä yhteensä jotain reilun euron. (hyvälaatuiset kirkkaat ledit maksaa pikkusen enemmän)
Kiinasta tilatut 1.2W lasikantapolttimon tilalle tarkoitetut ledit olivat yhtä tyhjän kanssa, kestivät pari kk ja valonväri oli liian sinertävä.
Massikkamiehillä jää sinne suunnittelu asteelle. Samoin kuin pullinkitouhut.
