Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Valmetin isoon koppiin saa alalasin kautta asennettua normaalin lohkonkin yllättävän ergonomiseen asentoon. Se pujotus on vaan just se ikävä homma kun pakkasta on niin letkut alkaa vastustamaan. Itellä 6850.ssä Hakin hidroirman lohko kiinni sellasilla L-mallisilla raudoilla alalasin aukossa. Ei ole ergonomisesti niin huono ratkaisu että sen takia tarviisi näin vähiin ajoihin kalliimpia systeemeitä hankkimaan.
Normaali venttiilipöytä on tarkka ja toimii pakkasessakin, mutta monessa koneessa sen asennus tuottaa tuskaa ja sittenkin lopputulos on yleensä kaukana ergonomisesta.
Minä kävisin kokeilemassa käytännössä tuollaisen sähköohjauksen jos olisin semmoista hankkimassa. Varmaan myyjällä olis vinkata joku asiakas siedettävän välimatkan päässä jonka kuormainta vois käydä tutkailemassa ja kyselemässä kokemuksia. Johanssonilla kai jälkimarkkinointi pelaa, eli ongelmatilanteissa saa vinkkejä miten systeemin sais pelaamaan niinkuin pitääkin.
Eiköhän tämän talven lumitilanne ole unohdettu jo viimestään kesäkuussa ja ensi talven urakoista aletaan sopia jollain 5% indeksikorotuksilla. Yrittäjien on paha pyristellä jos on sopimukset tehty könttäsummille. Viisaampi ottas tietty opikseen.
Isommat Valtrat tuntuis kestävän kovempaakin rasitusta ja tunteja kunhan vaan huollot on tehty ajallaan tai jopa ennen aikojaan kuten tarkka konemies tekee jos käyttöolosuhteet tai työ sitä vaatii. Sama pätee myös moneen muuhunkin merkkiin ja malliin kuten nuo isommat Jontikat ja vanhemmat Fiatit ja Caset. Parin tuhannen ensimmäisen tunnin aikana ne koneet yleensä tapansa näyttää.
Kannattasko hävittää tuo Audi vielä kun siitä jotain saa ? ÅÅÅ
Tuo V6 tdi lienee kaikista konsernin moottoreista kaikkein vihoviimeinen sätös, toki on vielä nää V10 tdi:t ym. mut ei kosketa samalla tavalla normi kuolevaisia.
PS. tuo sininen sisusta oli veljen ex 2.5 V6 A6 tdi.ssäkin, yhtä kauhean näköinen luonnossa kuin kuvassakin
PSS. monesko syöttöpumppu menossa, entä nokat ? onko jo vaihdettu, jos mittarissa 200 tkm sitten on jo KIIRE !
Tuo olis hyvä idea jos kattilan sais vaikka 40 cm syvemmälle kuin lattiapinta huoltotoimien kärsimättä. Lisävarastopesällä 35+ lataisi n. 2500 litran varaajan täyteen lämpöön kertatäytöllä jos klapit ei ole ihan lahopuuta. Käytännössä ainakin omassa tapauksessa -79 valmistuneen reilun 150m2 talo pysyy normaalilla talvikelillä (tyyni keli, -15) lämpinänä lämmittämällä kattilan joka toinen päivä. Tasamittaisilla puilla holvaaminenkaan ei ole ongelma.
Itellä kattilahuoneen vieressä puuliiteri jossa puut kuivavat lopulliseen polttokuntoon. Kun näin talvella tuo puut isommasta puuvarastosta sisäliiteriin, menee muutama päivä ennenkuin puut kuivuvat hyvään polttokosteuteen. Tällöin tulien ollessa kattilassa näkyvää valkoista savua ei juurikaan piipunpäästä tule. Just liiteriin tuodut puut eivät anna samaa lämpötehoa vaikka muuten ovat kuivaa polttopuuta.
Tuohon Hervastin roihuhommaan toteaisin,että se on luonnonvetoisen klapisysteemin ongelma.Toisekseen sähkökaapit eivät varsinaisesti ole kattilan kuoressa kiinni,niiden ja ulkokuoren välissä on 20 cm rako(650kW),muissa seinällä.Kolmanneksi heizomatin ulkokuori on kattilan vaipasta irti,siinä on myös rako välissä.Ja kun Heizo menee nk.ylläpitoon kattilan läpi menevä ilmamäärä on hyvin pieni,ei se lämpene kuten klapikattila,siis luonnonvetoinen.
Jeps ja oikeastaan en heizomaattia tarkoittanutkaan vaan tuota ensimmäisessä viestissä esiteltyä kattilaa. Kaipa se tuli sammuu siitäkin jos paloluukut on automaattisesti kiinni menevää tyyppiä. Aika paljon vaan tulee toimintoja kattilaan ja tekniikasta tulee mutkikkaampi.
Monikohan tuommoinen sähkövipstaakeja sisältävä kattila olis käytössä vielä 30 tai 40 vuoden päästä ? Vai onko jo opittu tekemään sähköä vedestä ja sähkö hoitaa lämmitystarpeet...
Koivumäen kattilassa kaikki härpäkkeet, ja siinä kyllä kaikki kohdallaan, myös hinta:) Näin jälkikäteen ajatellen, olisikohan sittenkin pitänyt ottaa heizomat... Automaattisytytys, nuohous, jne. Kesälläkään ei kitupaloa, täysillä pätkänverran automaattisytyksellä ja sen jälkeen rahallista lepoa. Toimiiko kuten luvataan, jospa joku saisi vinkkiä??
Jotenkin klapilämmittäjänä olisin sitämieltä että nuo sytytys- ja nuohousautomaatit ym. kuuluisivatkin juurikin hakekattiloihin. Automaation hyöty menee näissä pikkukattiloissa äkkiä jos joutuu käymään mättämässä klapeja kattilaan.
Ja jotenkin tuntuu hurjalta tuommoset mikroprosessorit ja näytöt kattilan kyljessä, kerran jos sattuu tulemaan sähkökatkos sopivasti kun on kunnon roihu kattilassa niin nuo elektroniikkahimmelit on yks. sulanut musta möykky.
http://www.profab.org/products/profabproducts/elite/index.html
Tuossa kanadalainen kattila, alkaa nää arimaxit ja jäspit tuntumaan tuollaisenkin rinnalla aika kömpelöiltä viritelmiltä.
Nuo jenkit ja kanukit on aika eteviä markkinoimaan keskinkertaisia tuotteitaan ylisanoilla ja mahdottomalla vouhkaamisella, semmonen on näillä leveyksillä harvinaisempaa.
Suomi on ihmeellinen maa jossa on hyvin toimiva terveydenhoitojärjestelmä.
Terve alle 6-kymppinen mies kuolee noinvain. Ihmeellistä.
Kunnia kaikille lääkäreille jotka kaiken tietää.
Jos puuaines olis samanarvoista polttoarvoltaan, niin pyöreä puu vois olla edullisempi siinä tapauksessa että tulisija/lämmönlähde ei pystyisi lyhyemmälla polttoajalla ottamaan talteen kaikkea palamisesta tulevaa lämpöenergiaa. Eli lämpö menis hukkaan savukaasujen mukana.
Nykyaikaisen tehokkaassa "kitupolttokattilassa" puusta saa lämmöt talteen koosta riippumatta. Ohuemmat puut antavat vähemmän lämpöä/pesällinen mutta pesällisen painokin jää pienemmäksi kuin isompia halkoja pesään ladattaessa.
Joskus kuormasin sontaa asiakkaan omalla koneella joka oli 6410 jd. Siinä oli etukuormaajan vintas pikavaihteet ja tykästyin kyllä itsekkin.
Vasurilla ohjataan ja ohimennen vaihdellaan suuntaa. Oikea käsi on kokoajan kuormatessa siinä kuormaajan vivulla niin paremmin sillä joutaa vaihteita näpytellä kun siitä masserin ihmevivusta joka täyttää muunmuassa veroilmoituksen puolestasi 
miksi kuormatessa pitää räplätä pikavaihteita? en mie ole kuormatessa huomannut tollaista tarvetta. nyykkärissä voi ohjelmoida pakkia nopeammaksi tai hitaammaksi..
Sama tuli kyllä itellekin mieleen, turbiinikytkin hoitaa nopeuden laskun kuormaa ottaessa ja kaasulla loput. Jää pikavaihteiden runkkaus eestaas vähemmäksi. Myös pysähtyminen hoituu ihan jalkajarrulla.
Kytkettävällä lukolla varustetun etuakselin kanssa olen joskus miettinyt että pitäis laittaa ek-vipuun lukon kytkin. Ilman lukkoja tahtoo pitoa olla vähemmän kuin kitkalukollisella etuakselilla varustetussa koneessa.
Jos ei Jalaksen kengät ole hääppösiä niin ei ne Ejendalsin käsineetkään suhteessa hintaansa niin ihmeellisiä ole. Perinteinen nahka/rouhepinta/kumi-rukkanen ja lapanen talvella ja nahkasormikas kesällä voittavat kestävyydessä mennentullen nuo hurrien vettä läpäsevät hanskat joista saumat ratkeaa jo käteen laittaessa.
Näillä pakkasilla on monen turvakengän pohja aika koppura, myös Sievinkin popojen. Mut johtunee kulutuskestävyyden maksimoinnista ja öljynkestävyyden vaatimuksesta. Muuten ei ole huonoa sanottavaa Sieviläisistä.
Ruotsalaiset voi lohduttautua sillä että näkkileipä on Suomen armeijassa ruåttalaista.
Ps. Sieviläiset vei minutkin viimetalvena
http://en.wikipedia.org/wiki/Jebel_Hafeet vuoren päälle. Loppunousun kivikossa piti olla kestävät kengät.
Tuosta tuli mieleen kysymys että miksi sitten puun jatkojalostaminen ei tunnu kannattavan kuin metsäfirma-kokoluokan yhtiöillä. Pienemmät sahat on heti hätää kärsimässä kun rakennuspuolella menee huonosti. Eikö niiden kannattavuus pitäisi olla hyvä koska tukin hinta on painettu "yhteistuumin" alas ? Vai eikö suuruuden ekonomia vaan toteudu niiden kohdalla ?
Traktorit hakkuukoneiden alustana ovat toki suhteessa melko edullisia, mutta maastokyky ja ergonomia sekä polttoainetehokkuus ovat kaukana oikeista motoista.
Ajopuolella voisi pienillä kuvioilla traktoriyhdistelmä helpoissa maastoissa kilpailla ajokoneiden kanssa, mutta pidemmän päälle traktoriyhdistelmässä joku ketjun lenkki pettää paljon ennemin kuin metsäkonepuolella. Pikkupuuhasteluissa yhdistelmän hinta on vielä kuoletettavissa kohtuuajassa.
Niiden tarttis saada portaaton ~125hp IC-Turbo 4-pyttynen perkinssin koneella tehty massikka myyntiin. Ei sisudiesel vaan perkins.
Aika moni nykyinen massikkamies ostaisi tuommoisen, myös muiden merkkien omistajat. En nyt meinaa että sillä markkinoita vallattais mutta varmasti olisi myyvä kone.
Aika moni ehkä tuleva massikkamies jättäis sen ostamatta tuon perkinsin vuoksi... Minä mukaanlukien!
Minä kans 
Valmetin moottoreihin tehdään lukemattoman monta kertaa enemmän remontteja kuin perkinsseihin. Perkinsit ovat luotettavia moottoreita. En ostaisi verkua, jossa sisudiisseli. Talossa on ollut puolentoistakymmentä perkinsiä eikä niihin ole tarvinnut remonttia tehdä lukuunottamatta 35:sta, jonka moottorin merkistä en edes tiedä. Tuntejakin on sentään kertynyt ja hommat ovat olleet moninaiset.
No eikai niihin tarvia remonttia tehdä jos talon joka Verkulle tulee 100-200 tuntia vuodessa ajoa. Landehanden talouskin taitaa olla oikein vanhanliiton massikkatalo jollaisen markilta löytyy keskimäärin 6 eri ikäistä massikkaa.
