Lainattu toiselta keskustelupalstalta, hyvä esimerkki tarkoitus pyhittää keinot menettelystä
Koko Malmin lentokentän hävittämisprojekti on äärimmäisen ruma ja raadollinen politikointijuttu, ja siihen liittyy sekä viha ilmailua kohtaan että äärimmäinen ahneus. Sillä ei ole mitään tekemistä asuntorakentamisen kanssa - tavoitteena on, että lentokenttä ylipäänsä saadaan hävitettyä. Koko projektin kantava voima on kauna.
Hävittämisprojektin taustalla ovat Helsingin vihreät, joille harrasteilmailu on suoraan Saatanasta - se on heidän mukaansa sekä rikkaiden leikkimistä ja eliittilaji, että se saastuttaa ja haaskaa uusiutumattomia luonnonvaroja. Sillä, että Malmin lentokenttä saadaan hävitetyksi, päästään sekä käyttämään valtaa että osoittamaan, etteivät rikkaat ole mitenkään turvassa saati koskemattomia. Sillä, mihin lentokentän maa-aluetta sen jälkeen, kun lentokenttä on hävitetty, käytetään, ei ole mitään merkitystä. Koko asuinrakentaminen on pelkkä savuverho, red herring, jolla huomio saadaan pois itse asiasta.
Malmin lentokenttä valittiin alunperin lentokentäksi juuri siksi, että maa-alue on asuinrakentamiseen kelpaamaton. Siinä on 15–17 m savea, joka Tattarisuolla ulottuu jopa 70 m syvyyteen. Kaupan päälle maaperän savi on erittäin myrkyllistä sulfidisavea, joten maaaperän kosteuden mukana tulee hyvin mielenkiintoisia orgaanisia rikkiyhdisteitä rakennuksiin. Se vaatii kaupan päälle erityisbetoniset paalut - sulfidisavi syövyttää normaalin betonin.
Helsingin kaupungin karttapalvelusta löytyy havainnolliset geotekniset kartat. Niiden mukaan varsinaisen kenttäalueen kohdalla savi- ja pohjavesikerros ulottuu noin 24 metrin syvyyteen. Keksimäärin kairauksissa kovempi maa-aines on tullut vastaan 15-17 metrissä. Tattarisuon teollisuusalueella on selvästi syvempiä saviesiintymisiä. Sulfidisaven poistourakka olisi massiivinen. Kukahan haluaisi läjät takapihalleen?
Jos sinne ylipäänsä yritettäisiin rakentaa yhtään asuntoja, siinä jouduttaisiin kaivamaan alueelta koko maaperä pois ja paaluttamaan kolmen metrin välein. Joku fuksi, jolla on matematiikat tuoreessa hallussa, voi laskea, paljonko se tulee maksamaan.
Malmin kentän pinta-ala on noin yksi (1) neliökilometri. Eli siis kärpäsen kakka Helsingin koko maa-alueella. Helsingistä löytyy paljon isompia rakentamattomia alueita, varsinkin saarilla. Kun Helsingin 214 neliökilometristä rakentamatta on yli 180 neliökilometriä, ja tästä faktasta huolimatta halutaan juuri Malmin lentokenttä ottaa rakennusmaaksi - vaikka tiedetään, miten mahdoton paikka se on asuinrakentamiselle - niin tälle asialle on vaikea löytää minkäänlaista rationaalista perustetta.
No entäpä se ahneus? Takana ovat bisnespiirit, jotka eivät voisi asuinrakentamisesta vähempää välittää, mutta jotka ovat haistaneet mahdollisuuden rakentaa [jälleen yhden] ostoshelvetin alueelle. Liikerakentaminen ei ole yhtä kranttua maaperän osalta kuin asuinrakentaminen.
Eli kun Malmin lentokenttä on hävitetty ja tuhottu korjauskelvottomaksi ja on huomattu, ettei sinne voikaan rakentaa mitään asuntoja, niin sinne tullaan rakentamaan jälleen uusi kauppahelvetti, jollaisia Helsingissä on liiaksi saakka. Sellainen kyllä voidaan rakentaa vaikka ongelmajätekaatopaikan päälle. Helsingillä on, ikävä kyllä, aiempaa kokemusta asuinlähiön rakentamisesta kaatopaikan päälle.
Malmin lentokenttä on sekä Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä että on aikojen saatossa myös palvellut sekä Rajavartiolaitosta että Pelastuslaitosta ja Medi-Heliä - siinä on Malmin sairaala vieressä. Meripelastuksessa kyse on usein minuuteista, ja pelastushelikopteri saataisiin Malmilta muutamassa minuutissa Suomenlahdelle. Mäntsälästä, josta aiotaan korvaavaa kenttää, lento kestää yli puoli tuntia.
Asialla on myös yleisilmailullinen puoli. Toimivana kenttänä Malmi estää Helsinki-Vantaan kiitotien lähestymis- ja nousukäytävien siirron siten, että Puistolan yli tulisi nousemaan ja laskemaan erittäin mieluisia ja suurikokoisia lentokoneita tuhkatiheään sesonkihetkinä.
Kaupan päälle sähköinen kevytilmailu on nurkan takana. Tesla räjäytti jo pankin maantieliikenteessä osoittamalla, että sähköauto on toimiva konsepti, ja itse vakuutuin sähköisestä kevytilmailusta Berliinin ilmailunäytöksessä ILA:ssa 2014 Airbus E-Fanin myötä. Taksilennot, yhteyslennot, liikelennot - sähköistä kevytilmailua varten Malmi olisi lentokenttä paikallaan.
Noh, ja sitten joku nimittää tätä salaliittoteoriaksi. Siinä ei tosiasiallisesti ole mitään muuta salaliittoa kuin kysymys cui bono, eli kuka siitä hyötyy? Neliökilometrin alueelle on mahdotonta rakentaa 70 000 ihmisen lähiötä (ellei aiota rakentaa uutta Kowloon Walled Cityä), jonka se vaatisi ollakseen kannattava. Laskut jäävät veronmaksajien maksettavaksi. Kuka hyötyy? Vihreät, että he saavat eliittiharrastuksen tukahdutettua ilmastonmuutoksen ja hiilineutraaliuden verukkeella, ja bisnespiirit, jotka pääsevät korppikotkan lailla sitten tontille, joka väistämättä havaitaan asuinrakentamiseen kelvottomaksi. Follow the money on toinen hyvä ohje asiassa.
