Mutta muilla valmistajilla olisi jeantilista jotain matkittavaakin valojen läppäri suojukset

Lainaus käyttäjältä: KJL - 24.10.07 - klo:12:00

Pitäähän tämäkin aihe nyt heti ottaa pöydälle, ettei vaan pääse ruohottumaan deeremiesten polku agronetin syövereissä.

Ja sitten asiaan. Eli mikä mahtaa olla syynä, että toisilla autopour kestää ja toisilla ei? Ja vielä niinkin, että yhdellä kestää autopour vaihtoon asti ja uusi halvaantuu? Onko deerellä laatuongelmia vai käyttäjillä enemmänkin käytösongelmia? Eikö koneita viedä ajoissa huoltoon, vai onko huoltovälit liian pitkiä?

Hei KJL onko totta vanha sanonta jota kuulee usein täälläpäin?Taloissa jossa on massikka,emäntä on isäntä.

Onneksi meillä on tuo massikka neloskoneena joten kait tuo emäntä on 1/4 isäntä
Ja onhan tuo massikka 3vuotiaan tyttären suosikki.
Kaikki vanhemmat muksut jotka paremmin maailmaa ymmärtävät tai ovat joutuneet sillä ajamaan eivät sitä pahemmin oo kehuneet

Lantakärryjen märänkelin eteneminen ja millaisilla painumavaurioilla.
Yksiakseliset vastaan telit.
Myös pintapaineet vertailuun.

Ajattele nyt hieman tarkemmin mitä nuo yksakselikauppiaat puhuu.
Murtamisesta ei ole mitään ongelmaa,ihan huoletta saa kääntyä niin jyrkkään kun laajakulmaniveltä kestääkuunnella.
Telinkeventimellä ei oikeastaan ole mitään merkitystä kun ei ole vetoa se kasvattaa vaan pintapainetta ja upottaa kärryä.
Mutta jos pakosta haluaa painonsiirtoa vaikka sitte
siihen yksakseliseen niin se tulee traktorin ja kärryn väliin sielä se jo jotain vaikuttaakin.
Ajatteleppa oikein maalaisjärjellä kumpi on keveämpi vetää.
Telikärry pienellä pintapaineella joka seuraa tarkasti traktorin tekemiä jälkiä ja paino jakautuu tasaisesti kaikille pyörille.
Vai yksiakselinen joka on erilaisella raideleveydellä ja leveämmällä renkaalla kun traktori.
Lisäksi yksiakselisessa täydellä kuormalla tulee niin paljon aisapainoa jotta joutuu käyttämään huomattavasti suurempia rengaspaineita.
Aisajousituksen tarpeellisuus on ilmeinen yksiakselisessa.

Kuitenkin molemmilla saa lannat levitettyä sellaisissa olosuhteissa kun on muutenkaan järkevää pellolle mennä.
Ja mitä parempi levitysjälki sen monipuolisempi kärry on joten lannan voi levittää vaikka oraille jos ei ennemmin ole keliä tai aikaa.

Nykyisillä isoilla renkailla saa isotkin kuormat sellaiseen paikkaan mitä ennen jollain ylöillö 3motin kuormilla

Olen päässyt seuraamaan levitystä kyseisellä vaunulla, itse kuormasin ja urakoitsija levitti. Hyvin paska levisi.

Kokemusta varmaan noin kymmenestä eri vaunusta ja hinta/laatu levitysjäljessä  minusta Tempon pystykelaisessa parhaiten kohdallan(2 kelainen). Vaunun laatu sitten hiukan eri asia, mutta järjellä käytettynä ja levitysmäärien ollessa rajallisia saattaapi olla tämäkin käypänen valinta jollekin.

Toi tempon 2 kelainen levitin on itseasiassa italialainen.
Eli jossain muussa merkissä sama levitin.

8 riisseliä joista kuudessa talvilaatu.

Onko kellään kokemusta näistä jeantilin pystykelaisista kuivalannanlevittimistä? Olis kiikarissa tollainen, tarkemmin tyypiltää 15-12. Onko mitään heikkoja kohtia tai muita erikoishuomioita joita tulis ottaa huomioon. Ootteko tyytyväisiä levitystarkkuteen ja leveyteen? Sen ymmärrän, että vaunulla on turha tavotella täsmälevittimen jälkeä. Entäs rengastus, tarjouksessa olis 28.1R26(720mm x jotain 1700 mm), riittääkö? Entäs traktorin renkaat pitääkö lähteä paripyörä/mammuttikauppaan kun vetokoneen takaset on 600 mm leveät. Kärryn kantavuus on jotain 14 m3/12 ton.

Jeantilin kärrystäkin kauppaa vääntäneenä asioita jotka eivät mielyttäneet.

Etukuormaajalla lastattaessa ei tahdo ulottuvuus riittää juuri noiden renkaiden takia,tulevat paljon lavanreunasta ulos.
Pohjakuljettimen vahvuus ei oikein vakuuttanut.
Nois yksakselisis toi perä koukkii tosipahasti jos on lantalassa luiskaa tai tie korkeammalla kun pelto.
Ainakin tebbeläisessä laahailee puskuri todella herkästi.
Kyllä 600 mm kohtuullisesti riittää renkaissa ei toki lisäleveydestä haittaakaan ole.
Omassa paskakärryssä 600 mm telillä ja raklaattorissa 800 mm.
Pystykelaisen jos olisin ostanut se olisi joskin tai rolland.
Molemmilta kannattaa tarjousta kysellä,Kukkopekan kannssa saattaa vähän korva väsyä.

Rakenteen yksinkertaisuus miellyttää, ja aika hyvinhän tuo tuntuu pärjänneen dlg:n testissä. Myyjä kehui myyneensä yli 150 kappaletta tänä vuonna, kuulostaa aika hurjalta määrältä.

noitten ulkolaisten kanssa kannattaa olla tarkkana, varustelutaso on monesti ihan eri kuin suomivehkeissä (heikompi varustus), sitten vielä verrataan alvittomia hintoja kotimaan alvillisiin hintoihin.

Varusteista jokseenkin olisin toistamieltä.
Mielestäni esim saksasta löytyy paremmin varusteltuja koneita kun suomesta.
Esimerkiksi itselläni 3080 datatronig fergu olikohan 87 mallinen jossa 4 portainen voimmanotto,tutka,kulutusmittari,ym....
Huoltomiehen mukaan suomeen ei ole koskaan tuotu tuollaisia ferkkuja tuollaisilla varusteilla.
Autojen varustelusta nyt puhumattakaan.

Joku voisi antaa linkkejä, noille ulkolaisille vaihtokonepalstoille ja kertoa minulle millä logiikalla ulkomailta tuotu kone (varustettuna suomivarustein) on niin "tolkuttoman" halpa. Uskon että suoralla kaupalla suomestaa saa uuden koneen melkein samalla hinnalla? Esimerkkeinä voisi olla vaikka jontikka ja ventti?

Kuten joku jo mainitsikin, niin vaihtokoneet ylihyvitetään aina ja siksi nuo listahinnat näyttävät olevan aina aika korkealla. Siinä vaiheessa kun alamme hyväksymään realihyvityksiä, niin listahintojenkin voisi kuvitella laskevan (tai alennusten nousevan). Tämän hetken tilanteessa ei ole mitään tolkkua, eikä kaikki ole ymmärtäneet koneiden erojakaan: sama kuin vertaisi Kiaa ja Mersua -> speksit voi olla lähellä toisiaan, mutta tuotteet ovat varmasti melko erilaisia, samoin kuin hinta ja jälleenmyyntiarvo. Traktorimaailmassa yritetään tasapäistää kaikki koneet samanlaisiksi, vaikka niiden yhtäläisyys on lähinnä neljä pyörää...

Ei riemulla rajaa ku  nyykkarilla ajaa ja on siinä rattoo ku vierestä kattoo.

Kellfrin Foton farmitestiin,vaikka alv pimitysfirma onkin

Veteraanimoto maatilakäyttöön.
Esittelynä ammattilaiset valitsisivat halvimmat motot jolla voitaisiin hakata 300-1500 motin hakkuumääriä talvessa.

Sitten joku tavallinen farmari kuskiksi ja viikoksi metsälle.
Sitten katsottais mitä on läjällä ja mitä rikkoutunut.

Myös käytetyistä ympäripyörivistä samantapainen juttusarja kun puimureista oli.

Halppis pressuteltat talvitestiin.
Syksyllä laitoin rakennusvärkkejä IKHn halvimpaan 4*6 telttaan,nyt näyttäis ettei se jouluunkaan koossapysy.

Lainaus käyttäjältä: Tuumaaja - 15.11.08 - klo:14:10

Jokos talutit lehmän lastauspaikalle

En vielä.    Jokos saha laulaa tontilla?

Ei odotellut tässä työinnon palautumista mutta mutta ei vieläkään mitään havaintoa palaamisesta.

Jokos talutit lehmän lastauspaikalle

Lainaus käyttäjältä: Tuumaaja - 15.11.08 - klo:12:34

Paljon on puhuttu hajalevityksen lähes hävittävän typen joten olisi mielenkiintoista saada faktaa ko asiasta.
Jos typestä oikeasti haihtuisi jotain 70% ei sillä juurikaan pitäisi lannoitusvaikutusta enää olla

On sitä aivan riittävästi tutkittukin.
Noh onhan sitä tutkittu muttei ehkä riittävästi.
Jos näissäkin tutkimuksissa toisessa katoaa jopa puolet typestä hajalevityksessä niin miten toisessa ei ollut kuitenkaan merkittävää eroa menetelmien välillä.

http://www.smts.fi/MTP%20julkaisu%202004/esi04/Kapuinen1.PDF


https://oa.doria.fi/handle/10024/3271

http://www.extension.iastate.edu/Publications/PM1971a.pdf


Mutta sellanen 25-30 senttiin syksyllä kultivaattori/jankkurityyppisellä sijoitettu koe kyllä kiinnostais...

Viljelykokeita kuivalannan ja lietteen käsittelymenetelmistä.
Lanta 30t.ha. kynnöksen alla vastaan lannoittamaton.
Lanta 30t.ha. äestyskerroksessa vastaan lannoittamaton.
Lanta 30t.ha. oraille vastaan lannoittamaton.

Sadonlisäys nurmella.
Kuivalanta 30t.ha pintaan.
Lietelanta 30t.ha hajalevitys pintaan.
Lietelanta 30t.ha letkulevitys.
Lietelanta 30t.ha multaimella.

Paljon on puhuttu hajalevityksen lähes hävittävän typen joten olisi mielenkiintoista saada faktaa ko asiasta.
Jos typestä oikeasti haihtuisi jotain 70% ei sillä juurikaan pitäisi lannoitusvaikutusta enää olla