Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mun mielestäni Rantakangas on ihan oikeassa. Stora ja markkinat kyllä kestää sen, että tämä sellutehdas jää henkiin. Sillä ei ole väliä onko ostaja kotimainen tai ulkomainen taho. Ajattelen asiaa valtiontalouden kannalta. Jos tehdas menee kiinni, niin taas menee tolkuttomat rahamäärät kurssituksiin ja uudelleen koulutuksiin ja silti osa porukasta jää työttömäksi. Paikkakunnan elinvoima menee ja pitää kehitellä kaikenlaisia hankkeita ihmisten työllistämiseksi. Entä kuinka reagoi puun hinta, kun iso kuluttaja poistuu tuolta alueelta. Siinä voi olla metsänomistajienkin tulot vaarassa.
Mä en ole ollut pitkään aikaan ollenkaan vakuuttunut suomalaisten pätevyydestä johtaa näitä metsäfirmoja. Yksi esimerkki on tapaus Savon Sellu. M-real ei oikein ikinä saanut hommaa kannattavaksi ja myi tehtaan 20 miljoonalla Smurfitille. Tämä taas laittoi tehdasta jonkun verran kuntoon ja vei sen Lontoossa pörssiin. En muista oliko siinä muitakin tehtaita mukana. Joka tapauksessa Savon Sellun osuus siinä oli merkittävä. Lopputulos. Annista yli 100 miljoonaa. Savon Sanomien haastattelussa ukko kehui tehtaan maailman parhaiden tehtaiden joukkoon jne. Sitten se kehui heidän oman myyntiorganisaationsa ja sanoi, että heiltä on tähän asti puuttunut tällainen tehdas. Ei ulkomainen omistus ole aina pahasta.
Mulla alkaa olla vähän sellainen fiilis, että pitää tilata toi hesari aamulehden tilalle. Tunnutaan tuolla pääkaupunkiseudulla tiedettävän maatalousasiat yllättävänkin hyvin. Muutenkin olisi kiva tietää asioita kuluttajan näkökulmasta ja siinä mielessä hesari tarkastelee asioita usein oivallisesti. Tähän tulokseen olen tullut.
"Ei ole olemassa yhtä totuutta"
Ihan ammatillisesta uteliaisuudesta kyselen, että onko se nostolaitekone.
Jos hintaerot ovat tuollaisia, niin kyllä mää olisin ennemmin valmis ostamaan helppoheikiltä.
Joo mutta vaalimainos takavuosilta on aika iskevä "Oikea mies vasemmalta".
Ihmeellisiä valintoja toimittajilta. Pitäisi ottaa sellaisia henkilöitä mukaan, joilla on oikeasti jotain sanottavaa. Täysin epäasiallista alkaa jauhaa jostain koneista. Voi vitsi.
Parempi olisi markkinoilta ottaa hinta kuin tuista. Alkaa olla sellainen aika käsillä, että kortit katsotaan loppuun asti. Maidon hintaa ylös ja katsotaan kuinka kulutus reagoi. Ei sitä oikein muuten tiedä kuin kokeilemalla.
Mutta toisaalta luulisi maatalousministerillä olevan aika vahvat intressit, esim. sikapuolen asioiden hoitamiseen. Olisiko kysymys siitä, että vaihtoehtoisia ideoita ei ole ja halutaan itsepäisesti pitää kiinni olemassa olevasta systeemistä. Suomi on oikeassa ja Eu väärässä.
Muistelisin, että muissa kuin maatalousministeriössä alettiin jo monta vuotta aikaisemmin valmistelemaan lainsäädäntöä eu:n mukaiseksi. Koska pidettiin hyvin mahdollisena (todennäköisenä), että siellä vielä joskus ollaan. Maatalouspuolella näin ei tehty ja sitten neuvotteluissa piti pienessä ajassä tehdä vaikka mitä päätöksiä. Kieliäkin olisi pitänyt osata. Jälkiviisaasti voi todeta, että olisi kannattanut miettiä asioita etukäteen
Juuri noin... Ruotsissa tehtiin EU-jäsenyyteen valmistelevaa työtä kaksi vuosikymmentä - Suomessa noin kaksi kuukautta... ja ainoat syylliset ovat Suomen Kepu ja MTK... ja siitä maksetaan nyt.
Silloinen kepumaatalousministeri ajoi vielä koko 1990- luvun alkupuolen "Koivu ja tähti" -pientilalinjaa lajentaen mm. pinta-alalisän saajia. Siis täysin EU-politiikan vastaista linjaa. Kymmenen vuotta aikaisemmin niinikään kepulainen maatalousministeri Toivo Yläjärvi yritti kehittää maataloutta ts. siirtää isompiin yksiköihin, keskustan silloinen varapj. Pura oli hänen linjansa jyrkin vastustaja.
Mutta Mikko Pesälä tunnusti eräässä haastattelussa, että kansalliseen maatalouspolitiikkaan uskottiin kuin pässi sarviin. Eli, että myöhemmin pystytään asioita korjaamaan mieleisempään suuntaan. Näin ei sitten ollutkaan mahdollista tehdä. Minusta Pesälä oli aidosti harmissaan tilanteesta. Niinkuin varmaan moni muukin, joka näitä onnettomia asioita oli vääntämässä.
Suomelle on käynyt monesti niin, että maailma on muuttunut turhan äkkiä ja uuteen tilanteeseen ei ole ajoissa osattu sopeutua. Menneen maailman miehet ovat aika usein vahvemmilla kuin "näkijät". Rahamarkkinoiden vapautuminen 80-luvulla ja sitä seurannut pankkikriisi, Neuvostoliiton luhistuminen. Esimerkkejä riittää.
Meinaakko että temaritki oesi ihimisie?
Kyllä, ehdottomasti. Samoin korpikommunistit.
Kuten sanoin, puhtaasti mielikuvien perusteella väsäsin tuon kirjoitukseni. Repliikin kirjoitus vain vahvisti oletuksiani siitä kuinka asiat ovat menneet. Muistan jonkun Haaviston kommentin siitä, että asioita oli niin paljon ja työmäärä oli valtava. Minulle tuli sellainen vaikutelma, että asiat ovat silloin huonosti valmisteltuja. Ja sitten kaikenlaisia härdellejä sattui, niinkuin tämä 141:n otsikon ja sisällön tulkintaero.
Kirjoittelullani koitan aktivoida esiin aikalaiskuvauksia, jotta tulisi vähän näkökulmaa asioihin. Onko sinulla kenties parempaa tietoa olemassa?
Joo, mutta yhdistämällä voimansa yksittäiset ihmiset ovat mahdollistaneet vaikka kuinka pöljien päätösten syntymisen. Miettii vaikka presidentinvaaleja...
Eipä ole tullut matkusteltua kuin kotimaassa. Lähinnä omalla autolla maakuntia kierrellen ja maisemia katsellen. Näkee sitä siinäkin. Kuulee tosin hiukka vähemmän.
Minulla on sellainen mielikuva, että maatalouden kohdalla asiat menivät päin mäntyä sen takia, että oli vain yksi näkökanta. Ei Eu:lle. MTK ja maatalous keskittyivät vain ja ainoastaan vastustamaan, eikä sellaista valmistelutyötä, kuten tuossa esittelit vaivauduttu tekemään. Muistelisin, että muissa kuin maatalousministeriössä alettiin jo monta vuotta aikaisemmin valmistelemaan lainsäädäntöä eu:n mukaiseksi. Koska pidettiin hyvin mahdollisena (todennäköisenä), että siellä vielä joskus ollaan. Maatalouspuolella näin ei tehty ja sitten neuvotteluissa piti pienessä ajassä tehdä vaikka mitä päätöksiä. Kieliäkin olisi pitänyt osata. Jälkiviisaasti voi todeta, että olisi kannattanut miettiä asioita etukäteen, silloin olisi voinut löytyä vaikka minkälaisia perusteita erilaiselle tukipolitiikalla. Olen siinäkin samaa mieltä, että täältä ihan etelästäkin löytyy jos jonkinlaista mäkeä ja kivenkoloa. Silti ollaan mukamas parhaimmilla viljelyalueilla. Jälkiviisaus on hienoa.
No joo, mutta kuten on olemassa täydentävät ehdot. Niin on olemassa myös täydentävät tietolähteet. Siihen käyttöön vanha arkisto on hyvä
Se on iso helpotus jos velkaa ei ole. Helppo pistää pillit pussiin jos alkaa siltä tuntua ja voi alkaa tehdä jotain muuta. Voi vaikkapa hankkia elämän.
Olisi hyvä asia jos ihmiset näitä investointeja tehdessään jo suunnittelisivat asiat niin, että satunnaiset vastoinkäymiset kuten vaikka viljan hinta eivät heti heilauttaisi koko paattia. Sama asia pellon kanssa. Tausta-asiat pitäisi hoitaa kuntoon. Taisi olla Maaseudussa tässä taannoin, kun joku nuori viljelijä teki jotain kotieläinrakennusta, taisi olla navetta. Siinä se sitten tokaisi epävarmuustekijöiden kohdalla, että 141 voi poistua, mutta kyllä sen tilalle tulee sitten jotain muuta. Huh-hu, mitä taloussuunnittelua.
Mun mielestäni vapaa sana ja yleistä maataloudesta voitaisiin yhdistää vaikkapa Kaatopaikka termin alle. Tylsää alkaa erottelemaan asioita näiden kahden osaston välille. Sitten tulee sitä edestakaista velaamista jne.
Vai olisko Talojussin tietolaari hyvä osasto?
