Kai sitä rehua saa niillä perinteisilläkin menetelmillä. Vuokrataan peltoa ja tehdään yhteistyösopimuksia.

Samoja havaintoja ohrasta menneellä viikolla. Yleensä poistolämpö hiukan päälle 38 ja nyt 38,7. Liikkeessä kävin tarkistuttamassa, kun niillä on toi murskaava mittari, 12,9. Pitäisi kyllä riittää. Vuosissa on eroa.

Kannattaisi tsekata myös Multivan uutuus. Kokemusta ei Kronoksesta ole, mutta perävehkeet mielestäni aivan liian järeät. Keloja ja hara. Kuvittelen, että menisi yksinkertaisemmalla rakenteella. Itse äes järeillä piikeillä ja kunnon leikkaavilla lapuilla mielestäni parasta.

Paperiteollisuuden tuotekehitysinsinööri on puun ja kuoren välissä. Ohje on kehittää paperia ja sen ominaisuuksia tai sellua ja sen ominaisuuksia. Joku vaniliinin esille kaivaminen ja sen jalostaminen on pannassa. Jos jotain muuta halutaan, niin ohjeistus pitäisi uusia, palkata ja kohdentaa resurssit uusiksi, antaa tilaa ja aikaa. En tiedä tuleeko metsäteollisuuteen uudistuksia nykyisten metsäyhtiöiden kautta. Ehkä pallo tulee taas valtiolle, jonka pitää luoda metsäresurssien käytön tutkimusyksikkö. Tutkimuksien aiheena mekaaninen ja kemiallinen metsäteollisuus. On sääli jos meillä koulutetaan korkeakouluissa metsäteollisuuden asiantuntijoita, jotka jäävät työttömiksi. Ala tulisi säilyttää vetovoimaisena, että fiksut ihmiset vielä haluavat hakeutua alalle. Sitä en tiedä kuinka luodaan firmoja, jotka pystyisivät uusia innovaatioita hyödyntämään. Tärkeää olisi ainakin saada ne pysymään kotimaassa.

Siellä oli kaikenlaista automaattilypsyä ja lypsyasemaa sekoittamassa pakkaa.

Silloin kun meillä oli vielä lehmiä, niin vasikoita pidettiin kaikenlaisissa tarhoissa. Oli latojen väliin kyhätty tarha. Ladon päähän kyhätty tarha. Kokonainen mäki tarhattuna vasikoille. Metsään tehty parin hehtaarin tarha mulleille. Vesiä vietiin melassipytyllä käsikärryillä. Sitten oli etukuormaajaan tehty säiliö, jolla vettä vietiin vesiä kauemmille laitumille.

Oli ne aikoja! Ihan muutaman vuoden takaa...

Aika vanha tilasto lehdessä, mutta kuitenkin. 13%tiloista lypsää kannukoneilla, putkilypsykone 75%:lla. Aika hämmentävää. Rakennemuutossektorilla on vielä paljon tehtävää. Kun ajattelee, että putkilypsykoneilla lypsetään myös monesti aika pieniä karjoja. Missään maatalouslehdissä ei koskaan käsitellä kannukonetiloja. Ei tule mitään työtä helpottavia vinkkejä, ei esitellä uusia tuotteita jne. Mun mielestäni kyseessä on jo jonkinlainen syrjintä. Taitaa olla tuo porukka niitä maan hiljaisia, jotka ei juuri itsestään meteliä pidä.

Joo. Lähinnä Claassin vastaavat mallit kummitteli mielessäni. 8070 taisi olla hyvin arvokas kone muihin verrattuna 30 vuotta sitten.

Kaverilla pitäisi olla kohtuullisen vahva kokemus venteistä ja pöttinkereistä. Luulisi, että olisi hommaa vaikka jossain käyttäjäkoulutuksessa. Kumpi osaa homman paremmin myyjä vai kaveri jolla on tuhansia urakointitunteja takana.

Jos itse tekee putkia, niin se laippojen teko on työlästä. Pitäisi hitsailla jotain rautalangan tapaista, että olisi tehtaan putkea vastaava. Olen joskus tehnyt itse niitä haitariputkia, kun oli niitä pikakiinnikkeitä ja letkuliikkeestä sai ostaa "edullisesti" sitä joustavaa kumiletkua.

Ootte kyllä kovia poikia paikkailemaan. Dyna Veeteetä ja Jontikkaa pukkaa tontti kuin joutomaa pujoa. Sitten säästetään jossain putkissa ja paikkaillaan

Ei sen puoleen. Kyllä mää nuukuutta arvostan positiivisena luonteenpiirteenä

Uutta tietoa. Pikkukylän agri oli saanut uutta glyfosaattia jo heinäkuussa. Hinta Roundup Goldilla 215e/20l. Kylläpä näitten kanssa saa olla todella tarkkana. Tarjouksia pitää kysyä saman ketjun liikkeistäkin monelta paikkakunnalta. Yhtään ei luottamista siihen yhteen ja ainoaan.

Mahdoitko Paalaaja kunnolla lukea mitä kirjoitin Valuosia löytyy, mutta vasta 200:sta putkista. Katsoin Tornumin osia, niin sama juttu. Vahvempia seinämiä löytyy vasta isoille putkille.

Heh. Ihmettelin kun putkistoon alkoi kertyä jos jonkinlaista teippisäkki viritystä, että mitähän täällä oikein on vanhan isännän toimesta tapahtunut. Viritykset menettelee aikansa, mutta muistatko aina vahtia ja tarkistaa viritysten päivän kunnon.

Saatat olla ihan oikeassa. Proagriaa käyttävät isännät voisi lisätä huomattavasti viheralaa jos neuvoja sanoisi, että nyt ei ole järkeä tehdä muuta kuin kesannoida.

Hmm. Ei tuo Sampon tekninen laatu pitäisi olla yllätys. Se on ominaisuus mikä pitäisi vaan sietää tai vaihtaa merkkiä. Mulla on reilut 400 tuntia 2045:n mittarissa ja hihnoissa alkaa olla vekkejä ja halkeilemia. Alle kymmenen vuotta vanha kone. Kai tuo ikä vaikuttaa hihnoihin hapertuvasti eli tunnit ei kaikki kaikessa. Ihmeesti puimuri kerää ruostetta rööreihin vaikka säilytys pitäisi olla ihan asianmukainen. Siitä se korroosio sitten lähtee liikkeelle ja lopputuloksen tiedämme.

Täytyy kyllä Sampoa puolustaakkin. Jos ajattelee hintaluokassaan 10 vuotta sitten, ainoa mehuvetoinen kone. Jo yksistään se nosti koneen leikkuupöydän mitan muiden edelle. Isäntä, joka on kerran mehuvedolla puinut, ei koskaan enää palaa mekaanisten jurruttajien pariin.  

Säilörehua ja omaa kauraa. Tosi kallista.