Surullista lukea viljamiehien näkemyksiä mtk:n toiminnasta. Toimintasuunnitelma numero yksi. Kaikkien pitäisi erota kerhosta. Jotkut varmaan tajuaa kuinka realistinen vaihtoehto tämä on. Olen täysin päinvastaista mieltä. Viljanviljelijöiden tulisi ehdottomasti liittyä mtk:hon ja vieläpä osallistua noihin kokouksiin joissa asioista päätetään. Jos et ole mukana, niin olet ulkona ja kukaan ei ole pitämässä puoliasi. Ainoa tapa millä mtk:ssa voidaan viljamiesten asioihin vaikuttaa on se, että viljamiehet on mukana pyrkimässä kaikenlaisiin luottamushommiin. Näin on näreet.

Kyllähän se on selvä asia, että kuivauskorvauksen menettämisen tapaiset kämmit on täysin viljamiesten omaa syytä. Pitkän aikaa ollaan lietsottu järjestövastaisuutta ja paettu kaikenlaisista luottamushommista. Tässä on sitten lopputulos. Taitaa olla tuo tämän hetkinen viljavaliokunta loppujen lopuksi kattava otos viljamiesten kentästä. Mitään ei tapahdu, mitään ei tehdä, ei jakseta edes porata.

Houkutteleva tarjous agrilta. Taitaa viitata siihen, että siemenet ei mene kaupaksi. Itse ostin alkuvuodesta tippleä 450e tonni, nyt saisi 322e tonni. Pudotusta on, mutta niin on viljan hintakin matalalla.

http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Siemenet/Viljat/Takuusiemenet_rahtivapaasti_suoraan_tilalle/

Näin kävi. Raisio keskittyy pelkästään viljatuotteisiin. Mikähän tämän rypsinviljelyn tulevaisuus on Suomessa pitkällä tähtäimellä? Taitaa kylmiksenkin lupaavasti alkanut rypsinviljelijän ura päättyä turhan nopeasti. Tässä taas ihan mäntti kauppa. Mistään ei tule mitään, kun kaikki myydään käsistä. Saisi joku viisaampi selvittää mulle Raision aivoituksia tässä asiassa. Tämä johtaa siihen, että jollain välillä Suomesta lyödään margariiniteollisuus kiinni, hommat siirtyy Puolaan ja lopuksi huomataan, että ei täältä kannata rypsiä rahdata minnekkään. Rypsiä toki voi viljellä, mutta hinta on 60e/tonni. Se on tämmöistä, kun meillä ei ole minkäänlaista halua omistaa muuta kuin paskaset kalsarit. Kyllä nyt hitsaa, mutta ei maha mitään.

Koitetaas kartoittaa vähän laajemmin isäntien halukkuutta siirtyä pois viljanviljelystä. Eli kysymys kuuluu. Jos tukiehtojen puolesta olisi mahdollista, siis kannattavasti laittaa koko omistuksessasi oleva peltoala muulle kuin viljalle, niin tekisitkö sen. Eli onko Veeti yksin mielipiteensä kanssa vai löytyykö ajatukselle laajempaa kannatusta.

Omasta puolestani pysyn tässä nykyisessä reilussa 10%:ssa. Pitää sitten kevättalvella katsoa tilannetta uudelleen, jos tilanne näyttää poikkeuksellisen pahalta. Voisi heittää myös muita ajatuksia siitä kuinka tätä viljakriisiä korjataan. Lähtökohta ja kaikkien meidän yhteinen tavoite tulee tietenkin olla, että viljamiehelle kuuluu paras mahdollinen tulos. Eikö niin?

Nyt alkaa pientä inhimillisyyden poikasta heräämään viljakaupassa. Raisio ohra 95e/t, rehuvehnä 90e/t. Aletaan päästä tuohon 100 euron kipupisteelle. Kaurassa ei helpotusta ole näköpiirissä ainakaan kuorma-automiesten tietotoimiston mukaan.

Taas näitä tyhmiä kysymyksiä, mutta jonkunhan nämä on kysyttävä. Elikkä, jos olisin kuvitteellinen sikamies ja haluaisin ostaa kaupasta rehuohraa, niin paljonko se tällä hetkellä maksaa. Rahtia ei nyt oteta mukaan. Entä onko rehuohraa vain yhtä laatua, vai onko sillä jotain kriteereitä, hlp tms. Kartoitan tällä kysymyksellä sitä, että jos koittaisi myydä noita viljojaan kotieläintilalle, niin saako tästä jotain preemiota verrattuna, että myisin suoraan kaupalle.

Onko kertynyt kokemuksia tästä lajikkeesta? Mielestäni kiinnostava lajike tuon happamuuden sietokykynsä ansiosta. Ei sillä, että ph:t olisi ihan huonot. Vaihtelee joka lohkolla 6-7 välissä, mutta olen vaan funtsinut, että kaksitahoiset mallasohralajikkeet voi olla aika vaativia ph:n suhteen. Eli suosituksetkin puhuu yli 6,5 arvoista. Tämä on minun mielestäni aika kova vaatimus. Happamuuden sieto voi olla yksi minimitekijä, joka voi leikata satoa. Mutta, kommentteja.

Joo, tuli käytyä katsomassa ensimmäistä kertaa elämässään NHL-joukkuetta, kun se "kotikaupunkiin" tuli käymään. Nieminen sen pelin sitten lopullisesti ratkaisi todella näyttävällä veivauksella.
http://yle.fi/urheilu/lajit/jaakiekko/nhl/2009/09/ville_nieminen_upotti_floridan_nhl-tahdet_161997.html

Peli nyt oli kohtuullisen katsottava, mutta odotin kyllä NHL-porukalta hiukan enemmän. Hattua täytyy nostaa vierailijoiden huomionosoituksille. Ville Koistinen kotikaupungissaan ja paikka avausviisikkoon, kapteenistoon ja voittomaalikilpailussa avauspaikalle ampujaksi. Odottelin koko pelin ajan, että kai tuo vanha Ilveksen mies tämän pelin vielä ratkaisee, mutta näin ei onneksi käynyt.

Nyt on tämäkin elämänkokemus saavutettu, mitähän seuraavaksi

Ei mene hyvin Viron maidontuottajillakaan. Tappiota tulee ja mielenilmauksia järjestellään.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/09/26218&sort=false

Käytiin Porissa kattomassa agrin minikonefoorumia ja käytiin samalla tehdaskierroksella. Komeita koneita noi uudet Sampot. Sisällä tehtaalla ihmeen laiska tunnelma. Porukka etupäässä nojailee pöytiin, hyllyihin, keskeneräisiin kappaleisiin. Mikähän tuolla mahtaa olla valmistumistahti? Tuolla menolla ehkä viikko per kone. Monenlaista pellinlisua toi kone tarttee. Niitä sitten väännellään ja käännellään prässeissä. Kaikesta huolimatta alkoi hotsittaa tuollainen 2045 Versus. Semmosella olisi mukava päästellä

Ihmeen vähän oli porukkaa liikenteessä. Jotain sapuskan tynkääkin oli tarjolla, mutta kahveet ja makkarat yms. maksullisia. Mitään ei saa enää ilmaiseksi tai kyllä mä otin sellaisen farmitin kynän yhdeltä pöydältä. Ilman lupaa tosin.

Päivän arvokkain kapistus oli Vääderin kultivaattori. Verollinen hinta 3,50 metrin piikkiäkeellä 23te ja risat. Tuli mieleen, että meitin kyläseppä tekisi ihan samanlaisen varmaan murto-osalla tuosta hinnasta.

Satakuntalaiset on laiskistunu pirusti sitten viime näkemän. Kaikki pellot 2-tien varsilla sängellä. Meinaatteko tehdä niille vielä jotain tänä syksynä? Piti tulla melkein kotikylään asti ennenkuin alkoi olla reilusti muokattuja peltoja.

Kyllä matkailu avartaa sano Kylmis

Nyt kun nämä viljanhinnat on pudonneet pohjille, niin kai tuota sertifioitua saa myös puoleen hintaan. Jookos-kookos? Vai kuinka pitkälle vanha varasto riittää? Sitähän ei tietenkään voi myydä kuin vanhalla hinnalla. Kannattaako siementen osto lykätä suosiolla ensi vuoden puolelle, että uusi sato on varmuudella korvannut tämän huippuhinnalla tuotetun. Siinäpä pohdittavaa.

Tuntuu siltä, että kaksi vuotta saa riittää lautasmuokkaajan kanssa peuhaamista, ainakin syysmuokkausten osalta. Jos maat ovat ennestään tiivistyneitä, niin lautasmuokkaajalla tilannetta ei ainakaan paranneta.

Olen nyt muokkaillut hanhenjalkakultivaattorilla muutaman lohkon ja ei tätä työjälkeä voi verrata samana päivänä lautasmuokkaajaan. Kultivaattori säädettynä reiluun kymmeneen senttiin pöyhii  maan läpikotaisin, nostelee juolavehnät juurineen pinnalle, jättää pellon sellaiseksi pöyheväksi ja mikä tärkeää, tekee vesitilavuutta mitä ei lautasmuokkaajan jäljiltä synny.

Lautasmuokkaaja on nopea ja tekee näennäisesti tasaisen ja hyvän jäljen. Vesitilavuutta ei kuitenkaan synny. Esimerkiksi tänä vuonna mulla meni ohrat aivan pommiin, kun väärään aikaan tuli sadetta niskaan ja vesi jäi vaivaamaan juuristoa. Tuntuu myös siltä, että juolavehnä lisääntyy lautasmuokkaajan jäljiltä. Kone kun vaan raapii pinnasta eikä pysty nostelemaan juuria ylös.

Mä en oikein ymmärrä mistä tuo pellon tiivistäminen syksyllä painavalla jälkijyrällä on lähtöisin. Tarviiko lautasmuokkaaja sitä jyrää lainkaan? Koneen voisi suunnitella sellaiseksi, että jälkijyrän voi vaihtaa syksyllä kevyempään malliin ja keväällä sitten käyttää tuota raskaampaa jyrää. Mun mielestäni maan tiivistäminen syksyllä on täysin tarpeetonta. Kyllä talvi sitten hoitelee tiivistämisen ihan oma-aloitteisesti.

Tekisi mieli huikkia koko värkki pois. On kuitenkin tuota sänkipeitteisyyttä rikottava keväällä, johon käyttöön kone on sinänsä sopiva. Reunaehtona sitten tuo mainitsemani vesitilavuuden puuttuminen. Koskee erityisesti ohraa.

No tulipa tätäkin menetelmää kokeiltua.

Aika vanha tilasto lehdessä, mutta kuitenkin. 13%tiloista lypsää kannukoneilla, putkilypsykone 75%:lla. Aika hämmentävää. Rakennemuutossektorilla on vielä paljon tehtävää. Kun ajattelee, että putkilypsykoneilla lypsetään myös monesti aika pieniä karjoja. Missään maatalouslehdissä ei koskaan käsitellä kannukonetiloja. Ei tule mitään työtä helpottavia vinkkejä, ei esitellä uusia tuotteita jne. Mun mielestäni kyseessä on jo jonkinlainen syrjintä. Taitaa olla tuo porukka niitä maan hiljaisia, jotka ei juuri itsestään meteliä pidä.

Onko kellään mitään ideoita mistä kannattaisi kysellä kuivurin viljaputkia ja niiden mutkaosia? Onkohan nämä putket valmistajien omaa tuotantoa vai tekeekö niitä joku muu taho? Tarvetta olisi 160:n peruskamoille, kun tuli aikanaan hommattua aivan liian vähän osia ja nyt alkaa tosissaan jurppimaan noiden vähien osien vekslaaminen. Harmittaa kun Antillakin tuon koon kamppeet on 1mm aineesta, joka on aika ohutta. Elevaattorin jakajan ja esipuhdistajan välillä meni jo putki ja mutka vaihtoon. Pitäisi melkein laittaa koko pätkä mutkineen uusiksi, kun ei voi luottaa loppujenkaan osien kuntoon.

Ihmettelen, kun 160:lle osille ei tehdä valumutkia. Ei oikein järkeä ruveta muutoskappaleidenkaan kautta vaihtelemaan kokoa.

Eli löytyykö agri/K/Y-lle vaihtoehtoa

Nyt on sitten viimeinenkin turvasatama mennyt, kun metsän ostamista ei enää suositella. Jostain syystä en usko tähän pätkääkään. Mulla on sellainen käsitys, että metsä on kaikesta huolimatta paljon turvallisempi sijoituskohde kuin vaikkapa pelto. Viimeksimainitun arvo ja hyötykäyttö on viime kädessä aina kiinni yhteiskunnan maksamista tuista. Metsään liittyvät tuet voidaan lopettaa koska tahansa ilman, että se hetkauttaa omistamista suuntaan tai toiseen. Maaseudun mielestä tietysti kemerat on kaikki kaikessa, mutta propagandaa se on:) Mun mielestäni hyvän ja hyvin hoidetun metsämaan arvo tulee vain korostumaan tulevaisuudessa. Jos ajaudutaan siihen tilanteeseen, että puuta on markkinoilla yllin kyllin, niin vain parhaat kuviot otetaan. Hankalat kuviot ja huonolaatuiset puustot jäävät ilman tarjouksia. Uskon, että vaikkapa pystykarsitulla männyllä tulee olemaan kysyntää myös tulevaisuudessa. Myös hyvälaatuisiin koivikoihin tulee kiinnittää huomiota. Kaikki tämä vaatii tietysti armottomasti työtä, mutta mikäpä tässä maailmassa ilmaiseksi tulisi:/
http://www.farmit.net/farmit/fi/015_uutiset_ja_saa/00_uutiset/03_metsauutiset/d3b7c1e3-6ee9-4aa2-9db5-cdb365e2c829.jsp