Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 4 5 [6] 7 8 ... 42

Viestit - Kohta-Sippoolan Kaappoo

Yhteiskoneet toimii sen aikaa kun ringissä on köyhiä perheettömiä viljelijöitä. Kun nämä muuttuu perheelliseksi ja hieman vaurastuu niin yhteiskoneiden käyttö muuttuu mahdottomaksi. Itse pidän vaihtotyötä viellä hyvänä vaihtoehtona mutta yhteiskone on vaikea pala.
Tässä on nyt taas kyllä aivan uskomaton logiikka :o
Kerrotko vielä että millon se akka ja lapset sulle rahaa tuottaa (tai no toki jos eukko on rikkaasta perheestä ja hyvässä ammatissa ja onhan ne toki ne lapsien lapsilisätkin vielä).

Ei tässä välttämättä mitään logiikkaa ole mutta totuus on. Miksi näin on en tiedä mutta yksi visio on että tila ottaa askeleen eteenpäin kehityksessä kun se siirtyy pariskunnan hallintaan ja kun työmäärä tuplaantuu niin talouskin paranee. Toinen skenaario on että kun ressajia on kaksinverroin niin kynnys päästä eroon siitä ressaavasta yhteiskoneesta kasvaa ja silloin nämä yhteistyökuviot herkästi puretaan. Tavallaan mielenkiintoinen aihe koska mitään logiikkaa ei asialla ole mutta huomattavan usein näin vaan on.
Mun ymmärryskyky riitti noin 10% sisäistämiseen tuosta tekstistä.
Oletatko siis että se vaimo ja lapset on aina täysillä mukana siinä tilanpidossa?

Tuosta työmäärän tuplaantumisesta en jaksa edes kysyä.

Oletuksena siis on että se vaimo tekee tilaa tukevaa toimintaa eli on siinä jotenkin mukana. Kuitenkin siis tällaisessa yhteisessä tilassa käy helposti niin että eläinmäärä ja peltomäärä hieman kasvaa ja työtä ehditään tehdä hieman enemmän. Samalla ehkä taloudellinen tilanne hieman paranee tai antaa ainakin hieman paremmat edellytykset investointeihin. Tällöin tulee helposti tilanne että into yhteiskoneisiin lopahtaa kun on varaa ostaa omatkin.

Eikös silloin yhteiskone ole tehnyt tehtävänsä? Jos köyhyyksissään hankkii yhteiskoneen, niin ei kai siinä ole pakko pysyttäytyä maailman tappiin mikäli tilanteet muuttuvat. Mutta ehkä ilman sitä yhteiskonetta ei vaurastumista olisi päässyt tapahtumaan, kun heti ostettu oma kallis kone olisi aiheuttanut kassakriisin.

Meidän tilalle on ensimmäinen leikkuupuimuri ostettu muistaakseni -52. Se ja kaikki sen jalkeen ostetut puimurit ovat olleet kimppakoneita. Edellinen kone heti olla loppuaikansa vain meidän, sen jälkeen kun setä eläköityi. Nykyinen on jälleen yhteiskone.
Aloittajaa mukaillen - valaistus vaikutti Ylivoimaiselta!  8)
Tää on vähän sama juttu kuin, se että kalastusvälinekaupassa pudottaisivat uistinten hintaa, mikäli silakat sattuvat olemaan koo-kaupassa alennusmyynnissä  :'(

Ei nyt taas. Ei niistä silakoista uistimia tehdä. Tehdasrehujen raaka-ainehinta on laskenut ja laskee lisää, kun saavat uuden rypsierän käyttöön, joten hinnanlaskuodotukset ovat perusteltuja
Raaka-ainehinta on tosiaan laskenut, mutta ei teollisuudella ehkä ole sitä tuolla hinnalla käytössä.

Mä oon aina ihmetelly että minkälaisia ostajia rehufirmoilla oikein on, kun raaka-aineiden hintojen laskiessa varastot on täynnä kalliilla ostettua ja hintojen noustessa varastossa ei ole yhtään halvalla ostettua!  :o ;D
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko puimatta?
: 23.08.14 - klo:20:37
80% puimatta, eli muutama hehtaari ruista, kaikki ohrat ja kaikki vehnät.

Pian alkaavat itää...
Kyllä se velka saa aikaan, joskus aamuyön tunteina semmoista pientä tutinaa, ei nyt puntissa kummiskaan :(

Velkaa on reippaasti yli miljoona eikä minua ole asia sen kummemmin koskaan stressannut. Yöllä tai muuten. Maksetaan vähän pois ja otetaan sitten lisää (jos järkevää käyttöä keksii). ;)
Oliko semmoinen viisaus, että velkaa kestää olla vuotuisen tuotannon verran? Lähes 1:1 menee. velkaa on taas 1,2 kertaa liikevaihto, tässä on tapahtunut lipsumista, pitkään pysy pienempänä.

Reippaasti enemmän velkaa kuin vuotuinen tuotanto, olen kuullut tuon hokeman mutta ei mitään hajua kenen laskelmiin se perustuu. Luultavasti ei kenenkään. Ja luulen että eka (täyden tuotannon) vuosi menee varsinkin yhden robon uusissa pihatoissa lähes järjestään niin että velkaa on enemmän kuin liikevaihtoa. Eihän juuri kenellekään kerry tilille satoja tonneja navetan rakentamiseen omarahoitteisesti. Jos kertyy, niin herkästi ne pistää johonkin muuhun...

Luulen että yhdellä tutulla on tai ainakin oli lähemmäs kolmea kuin kahta miljoonaa velkaa, 2 robon navetasta kanssa tulot. Viimeisin miljoona kai siitä että katsoi jonkun peltokaupan olevan järkevä vaikka velkaa oli jo sen yli 1,5. Ja pankki kai oli loppujen lopuksi tarpeeksi samaa mieltä ;)

Se että velkaa kestäisi olla liikevaihdon verran ei ole mikään totuus. Velat suhteessa käyttökate on parempi mittari, eli se mitä jää juoksevien kulujen jälkeen ilman yksityistalouden menoja, korvausinvestointeja ja lainanhoitokuluja.
Maataloupankkiirin mukaan velkaa voi olla n.viisi kertaa käyttökate, mistä seuraa että maitotilalla velkamäärä voi olla jopa yli kaksinkertainen liikevaihtoon nähden, jos käyttökate on 40% tai yli liikevaihdosta. Sika ja siipikarjatila taas kestää velkaa yleensä n.liikevaihdon verran.
Kasvintuotanto / Vs: Kuivauserän vaihto
: 18.08.14 - klo:15:19
Jotkut ovat laskeneet, että kostea vilja ( > 18%) kannattaa jättää peltoon, kuivaus on liian kallista viljan hintaan nähden. En ole koskaan ihan loppuun asti tarkastanut tuota väitettyä laskelmaa, keinoa näyttää kuitenkin käytetyn, varsinkin jos mallasohra on painumassa kymmeniä euroja halvemmaksi rehuohraksi jne.

Äkkiä laskien puinnin ja kuivauksen muuttuvat kustannukset on 18% viljalla luokkaa 30€/t.
Vanha totuushan on, että maatalous ei kannata, eikä ole ikinä kannattanut!  8) Siitä huolimatta tässä jatketaan jo viidettä vuosisataa, eikä loppua näy.  ;D

Luulen tosin, että muutamaa sikafarmaria voi vähän sapettaa nämä kirjoittelut, koska sialle tuontikielto tuli jo kuukausia sitten sekoittaen Euroopan jo valmiiksi kyllästyneet markkinat, mutta silloin ei tällaista meteliä noussut.

Eipä tullut sianlihan tuontikiellosta yt-neuvottelujakaan, isommasti ainakaan.

Johtunee siitä, että volyymi ei kerralla notkahda, vaikka kannattavuus heikkeni entisestään.

On aikoja, jolloin maastullista ei kannata lukea muuta kuin sarjikset ja sää (niistäkin jälkimmäinen on yleensä harhaa). Tää on just sitä aikaa. Uhripääoman ja marttyyrisoinnin kultahetket on meneillään ja torvi täynnä propagandaa. Ei meidän sitä pitäis uskoa, vaan silti tuntuu negatiivinen mieliala oikein piehtaroivan maatalousväestössä. Kaikki pikkuasiatkin väännetään ohipuhumisen ja sanojen suuhunlaiton kautta, kuten tässä>:(

On siitä marttyyrisoinnista hyötyäkin jos sillä saadaan lykättyä tukileikkauksia ja ehkä jopa eu:lta jotain kriisitukea.
[/quote]

Joo mutta kun sitä koko ajan hoetaan, niin maajussit alkaa uskoa siihen itsekkin  ;D
[/quote]

Vanha totuushan on, että maatalous ei kannata, eikä ole ikinä kannattanut!  8) Siitä huolimatta tässä jatketaan jo viidettä vuosisataa, eikä loppua näy.  ;D

Luulen tosin, että muutamaa sikafarmaria voi vähän sapettaa nämä kirjoittelut, koska sialle tuontikielto tuli jo kuukausia sitten sekoittaen Euroopan jo valmiiksi kyllästyneet markkinat, mutta silloin ei tällaista meteliä noussut.
Kasvintuotanto / Vs: Syysohra?
: 27.07.14 - klo:14:01
Sinänsähän tuo olisi kiinnostava että saisi puintiin muutamia päiviä lisää jos tällä saisi vielä aikaisemmin aloittaa...

Vaikka talvenkestävä syysohra löytyisikin, niin se ei välttämättä tarkoita puintiajan pidentymistä. Vähän aikaisemmaksi puintisesonki voisi siirtyä. Joka tapauksessa kasvi tarvitsee tietyn mittaisen kasvuajan valmistuakseen ja Ruotsissa kasvukausi alkaa aikaisemmin kuin täällä. Myös Ahvenmaan ja Manner-Suomen ero taitaa olla huomattava.

Juurikin näin! Mutta näyttäisi että tuota pääsee puimaan ennen rukiita ja tavanomaista ohraa. Lajike on Matros ja Kesko välitti sen Ruotsista. Jos ehtii lajitella, niin tänä syksynä voi kylvää jo omalla simenellä. Viljelybarmuus tosin sen verran heikko, että aivan harrastuksen piikkiin tämä menee.
Jos rakentaisi pyöreän parsinavetan. Istuisi keskellä lypsyjakkaralla, jättäis yhden paikan tyhjäksi josta pääsis itse sisään ja josta saisi vasikat ulos
Vois ainakin vähentää askelien määrää  ;D ;D
Pyöris siinä vaan kolmesti päivässä. Se olisi sellainen käänteinen karusellilypsy  ;D

Tietty paskoja pitäisi väistellä joka suunnasta  :'(

Mitäs jos ostaisi pelkän karusellilypsyaseman ja pitäis lehmät siinä?
Keskipakoisvoima heittäisi utareet etujalkojen väliin jatkuvassa pyörityksessä  ???

Eli jos ostaiskin ulkoalypsettävän, niin utareet alkais pidemmän päälle sojottaa suoraan taakse - helppo kiinnittää lypsimet?
Jos rakentaisi pyöreän parsinavetan. Istuisi keskellä lypsyjakkaralla, jättäis yhden paikan tyhjäksi josta pääsis itse sisään ja josta saisi vasikat ulos
Vois ainakin vähentää askelien määrää  ;D ;D
Pyöris siinä vaan kolmesti päivässä. Se olisi sellainen käänteinen karusellilypsy  ;D

Tietty paskoja pitäisi väistellä joka suunnasta  :'(

Mitäs jos ostaisi pelkän karusellilypsyaseman ja pitäis lehmät siinä?
Naapurissa on syysohraa. En ole käynyt lähempänä katsomassa, m utta kyllä siellä jotain kasvaa.

Samaista ohraa on tääläkin. Runsas puolet talvehti.
Kasvintuotanto / Vs: Saat viljellä...
: 26.06.14 - klo:15:27
täällä olis ihan lottovoitto jos sais sillai viljellä ilman vuokraa et tuet menee maanomistajalle. vielä kun saa maanomistajan maksamaan vaikka jonkun tuotantopanoksen esim. siemenen tai apulannan ni johan on kauppa!
Kalkitus, teiden ja ojien kunnossapito, tiemaksut yms. kulut tuenhakijalle ja muut sadonkorjaajalle vastaa noin 300-350 euron vuokraa. Vertailua vaikeuttaa se, että kotieläintilalla nautitaan korkeammista tuista. Tuolla kaupalla ei pääse oikein spekuloimaan markkinahinnoilla.

Avaappas nyt vähän tätä sun logiikkaa, kun en ymmärrä miten se, että maanomistaja saa pitää n.600€ tuen, vastaa 300-350€ vuokraa. Ei kai kellään mee ojien perkaamiseen 250€/ha JOKA vuosi?

Itselläkin on viljelysopimuksia, mutta niissä noiden sun luetelemien velvoitteiden lisäksi maanomistaja maksaa mulle viljelystä tukitason ja vuokratason erotuksen. Toisena ääripäänä joillakin on se, että sadonkorjaaja maksaa korjaamastaan sadosta.
Kai nyt järkikin sanoo jopa kukkamultasörsselssöneille ettei noita kovalla helteellä auringonpaisteessa ajella. En laittanu ylös mimmonen keli oli ku ajoin mut kylmäähän tässä on ollu ja myöhäistä perjantai-iltaa se oli just ennen kastetta.

Mun järki ei sano juurikaan mitään, mutta muutama vuosi sitten Ruotsissa tilavierailulla isäntä, joka oli aihetta jonkin verrankin harrastanut, väitti että päivällä ajettaessa ei tulisi vioituksia, koska huokoset ovat kiinni. Sillä oli ajettavassa ruiskussaan lehtivihreäsensorit, eli kai se jonkun litran oli typpeä joskus ajanu.
Terve,

Onkos arvon raati ajellut lisätyppeä nestemäisenä viljoilleen? Jos on, niin millaisia määriä? Paljonko vettä? Ja mihin aikaan?

Yleensä ajatellaan kait, että kasteen aikana ajo ei niinkään aiheuttaisi vioituksia, mutta toisen käsityksen mukaan viljan huokoset ovat päivällä kiinni, joten silloin ajettu lisätyppi ei vioita, kuin taas kasteen aikana vioittaa, koska huokoset ovat auki.

Entä onko kokemusta lannoitesuuttimista? Mahdollistaisiko isompien määrien ajon ilman vioitusriskiä?

Kyselee tietämätön kukkamullan viljelijä
Sivuja: 1 ... 4 5 [6] 7 8 ... 42