Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 38 39 [40] 41 42

Viestit - Kohta-Sippoolan Kaappoo

Kerroppa tyhmälle, että mitenkä tuollainen pyyhkäisyruuvi toimii, mikä ei koko lenkkiä pääse ympäri.? Mistä se saa voimansa?

Pyyhkäisyruuvihan on rakenteeltansa hyvin yksinkertainen. Siinä on kierukka, jonka päässä on halkaisijaltaan hieman kierukkaa suurempi suurempi pyörä ja 1/3 kierukasta peittävä suojapelti.
http://www.dmc-davidmanufacturing.com/english/directdr.html
Edellä olevassa kuvassa oleva ruuvi on periaatteeltaan aivan samanlainen, mutta kiinteä. Kun taas tämä meidän ruuvi on irrallinen ja laitetaan siiloon vasta tyhjennyksen loppuvaiheessa. Siinä ruuvi saa voimansa ruuvi päässä olevasta sähkömoottorista.
Ja ruuvi ei pääse pyörähtämään kokonaan ympäri koska yhdellä siilon sivulla on tyhjennysruuvi, joka tulee sillä kohtaa pyyhkäisyruuvin eteen.
Nyt on siilo sitten tyhjä. Meni tyhjäyksessä jonkin aikaa, kun siirrettiin viljoja pitkäkseen kuormaa kerrallaan.
Suht tyytyväinen olen tällä kokemuksella ruuviin. Tosin kannattaa olla tarkkana pohjan loppuvalua tehdessä, että pohjasta tulee tasainen sillä muuten ruuvi ei liiku itsestään. Meillä ottaa yhdessä kohtaa kiinni, jolloin ruuvia täytyy itse pökätä eteenpäin. Pitänee hioa pohja tasaiseksi siltä kohtaa.
Lisäksi tyhjennysruuvi aiheuttaa jonkin verran lapioimista, mutta muuten ruuvin jäljiltä pärjää aika hyvin pelkällä luudalla, eikä tuota meidän siiloa varmaan edes joka vuosi aivan tyhjäksi ajetakaan, koska siellä tulee olemaan vain rehuvehnää.

Nyt tyhjennysruuvin alle jää lapioitavaa.
 
***Mutta lapiointia varten sun isälläs on Kaappoo.  ;D
 


Näinhän se menee. Isä on jo jokin aika sitten ilmoittanut ettei enää siiloon mene. Ja tiellähän se siellä olisikin. ;)

Hmm. Olisiko mitenkään mahdollista harkita Antin valmista siilonpohjaa? Vaikka hintaa on kohtuuttomat viistonnia+alv, niin mun mielestäni tuossa olisi selkeitä etuja.

+Todennäköisesti valuu varmasti tyhjäksi ilman lapiointia
+Ruuvin saa siirrettyä talveksi suojaan
+Kaikki tukokset ja muut ruuviin liittyvä ongelmat helpommin hanskattavissa
+Helpompi tehdä perustukset
+Naapurit kateellisia
+Antti-teollisuus ja kauppias tyytyväisiä

-?
Muutama miinus:
-vaatii järeän laatan (maksaa jo pelkästään lähes saman mitä betonista tehty kartio)
-pienentää siilon tilavuutta, kun helpommin tulee vastaan täyttöongelmat vapaalla laskulla ja ei se tasokuljetinkaan hirmuseen ylämäkeen vie ainakaan kovin nopeasti.

Niin ja ruuvi Nuujan suojapeltien sisään, niin se on aina katonalla. Eikä vuoda läpiviennistä vesi siiloon.


Niin, me siis rakennettiin viime kesänä kaksi pyöreää siiloa ja pienempään siiloon teetettiin tuollainen kartiopohja. Pohja on samanlainen kuin Antin myymäkin, mutta hitsattu kokonaan yhteen. Hintaakin taisi tulla teetettynä melkein saman verran kuin Antin pohjalle, mutta ainevahvuudet taitaa olla vahvempia. Pohjalaatta on n.6000*6000*350 kaksinkertaisella raudoituksella.
Suurempaan siiloon (halkaisija 8m, harjakorkeus n.12m) tuli sitten pyyhkäisyruuvi.
Tuo kartiopohja teetettiin sitä varten, että ko. siiloa käytetään ns. rehusiilona josta vilja menee suoraan elukoille, eikä kulutus päivässä ole niin suuri, että melkein tyhjässä siilossa voisi olla sitä mukaa lapioimassa, kun spiraali sitä tyhjentää.
Tavalliseen varastosiiloon kartiopohja on mielestäni turhan kallis. N.5 halkaisijalla olevaan siiloon tekisin joko betonikartion tai mikäli tyhjäys onnistuu vaakatasossa pohjalaatan sisällä olevalla tasokuljettimella/ruuvilla laittaisin pyyhkäisyruuvin. Sitä suurempiin siiloihin ehdottomasti pyyhkäisyruuvi.

Mutta sitä että kartiopohja muka vähentäisi siilon tilavuutta pidän humpuukina. Mitä järkeä on mitoittaa siilon korkeus sitä mukaa, että täyttö onnistuu elevaattorista valuttamalla? Vaatii aika hervottoman kuivaajan, että sieltä edes kohtuu korkuiseen siiloon saa valutettua jyvät. Kun katto ja pohja on pakko tehdä, saa siiloa korottamalla kohtuuedullisia kuutioita varastotilaa. Meillä tuon isomman siilon harja on samalla korkeudella kun elevaattorin pää. Täyttö tapahtuu tasokuljettimella joka nousee ensin 4m 45 asteen kulmassa ja sitten kääntyy vaakatasoon. Ja hyvin on tehot piisannu.
Viime maanantaina laitettiin pyyhkäisyruuvi siiloon sisälle. Hienosti tuntuisi toimivan ja ainakin lapioimista vähentää, kun varsinaisen tyhjennysruuvin yksistään vedettyä siilon tyhjäksi, jää reunoille n.50m3 viljaa.
Tämä ruuvi siis on irtonainen ja se nostetaan siiloon sisälle miehistöluukusta tyhjäyksen lopuksi. Todella yksinkertainen ja tuntuisi toimivan. Vielä parempi olisi jos siilon tyhjennysruuvi olisi vaakasuorassa lattiavalun sisällä, niin pyyhkäisyruuvi pääsisi pyörähtämään koko siilon ympäri. Nyt tyhjennysruuvin alle jää lapioitavaa.

Paljonko tuo eekkeri on ha ?

Noin 40 aaria.
Omis rakennusprojekteis ollu molempia käytös ja molemmilla omat hyvät ja huonot puolensa.

Paineilmanaulain on nopeampi, voimakkaampi ja edullisempi sekä hankkia, että käyttää.
Enemmän paineilmanaulain käytössä oli viime projektissa kuin impulsionaulain.

Impulsionaulaimen etu taas on "langattomuus". Vrt. akkuporakone/valovirtaporakone.
Vapaa sana / Vs: Gang Bang
: 02.12.08 - klo:15:41
Gang Bang

Let's have a Gang-bang, I think I will,
Because the Gang-bang gives me such a thrill.
When I was younger and in my prime
I used to gang-bang all the time.
But now I'm older and going gray,
I only gang-bang once a dat.

Knock, knock, who is there?
Namskis! Namskis who?
Lean him up to the wall
and have a Gang-bang I think I will,
Because...

Knock, knock, who is there?
tino! tino who?
Will my hand fit up his... ,
And have a gang-bang I think I will,
Because...

Knock, knock, who is there?
Timppa! Timppa who?
Chain him up to the bed,
And have a gang-bang I think I will,
Because...

Lähde:
Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa R.Y.:n Värssykirja (1989)

PS. Prkele! Tummeli loppui..!
Sikatalous / Vs: Sikaväki
: 17.11.08 - klo:06:48
???Jos kulut on 2000 x 60 = 120000 niin kannattaako ?
200ha x tuet (minimi700e/ha) = 140000e + 100000e = 240000e, ei kannata???

Mikset jo rakenna sitä sikalaa?

Tää nyt menee off topic, mutta kevätrukiista ei tullut kuin terveisiä säiliöön, puintikosteus oli 38% ja sakolukua eikä hehtolitra painoa ei juurikaan ollut. Eli ainoa hyvä puoli oli, et sitä tuli niin vähä, ettei tarvinnu paljoo kuivata... Sen ala oli kuitestki 20% kokonais alasta.

Juu, olen huomannut Juuson tarvitsevan lämpöä jotta satoa tulisi. -04 homehtui puolet 3ha alasta. siemenet sain. -05 20ha ja keskisato 3tn. -06 keskisato oli samalla alalla melkein 4tn. Lohkoennätys 4,5tn, ph 5,7! Paras sato rukiista. -07 ajoin marraskuussa 7ha murskaimella silpuksi hampaita kiristäen. Oikein julmat tähkät oli.



Kertokaas mulle mikä sen kevätrukiin etu on muihin kevätviljoihin nähden, jos satotasokin on matalampi kuin syysrukiilla.
onhan siinä myöskin se pointti että kun ristikot tulee pihalle niin sama auto nostaa ne myös paikoilleen..

Niin jos haluaa maksaa ristikoista paljon...

On meinaan huima ero hinnassa jos on mahdollisuus ottaa ristikot tontille jo talvella.

Voihan ne nostaa katollekin jo talvella...  :P

Ja kuten edellä, kauimmaisesta firmasta sai tuolit halvemmalla kuin n.300km lähempänä olevasta, joka on melkein vieressä.
Unelmien navetta? Maitohuone helvetin isolla tankilla, joka olis aina joka toinen päivä täynnä maitoa kuskin tyhjättäväksi.

USA:s lypsivät suoraan puoliperävaunullisen vaunuun. Paskahäntiä (tai hännättömiähän ne oli) oli lypsys 1200.
Tyhjä navetta!   ;D
Sikatalous / Vs: Hemmilä kertoilee
: 16.02.08 - klo:00:55
Mutta osaako joku kertoa tuotannon vähenemisen sijaan, jonkin muun tekijän jolla lihanhinnat lähtevät nousuun ?

En sellaista, johon vois vaikuttaa, mutta jos €uron kurssi laskisi alkaisi vienti Euroopasta muihin maanosiin tod.näk. vetää, mikä laskisi ylituotantoa ja nostaisi hintoja koko Euroopassa.
Ja ehkä Suomen ja tuottajien kannalta olisi joka tapauksessa parasta, jos tuotannon määrä laskisi lähemmäs kulutusta. Toki voidaan tuottaa myös vientiin, mutta silloin pitää tehokkuuden parantua.
Meillä kylvötraktoris 650/65R38 + 20,8R38 paripyöränä, mikä tuntuu varsin sopivalta yhdistelmältä. 650-millinen sopii kuitenkin kyntövakoonkin vielä kohtuullisesti. Ja paineet niin alas kuin ilkeää!
Kesäksi sitten vaihdetaan sirkkelinterät ruiskutuksia varten.

Ajatko kaikki ruiskutukset sirkkeleillä?
Viime keväänä syysvehnän rikkaruiskutus oli ajankohtanen ihan kylvöjen alussa, enkä sitten viitsinyt ottaa paripyöriä pois. Jälkiä ei jäänyt oikeastaan ollenkaan. Jo muutaman päivän päästä vehnä oli "ajourissa" pystyssä. En ole jättänyt ruiskutusuria...

Rukiin syys- ja kevään ensimmäinen ruiskutus on ajettu vanhalla Casella, jossa 16,9/34-renkaat. Toisen ruiskutuksen aikoihin edellisen kerran jälkiä on välillä hankala nähdä, paitsi jos syksyllä lumihomeruiskutuksia tehdessä on ollut niin märkä, että silloin on jääny kunnon jäljet.
Vois varmaan joskus kokeilla tuota paripyörillä ruiskutustakin.
Outo on tuo räkättien ja töpselien c1- alueen c2:ta korkeampi tuki. Mitähän yhteiskunnallista hyvää sillä saavutetaan?

Saakohan Kiettareessa ja Naarassaaressa saaristotukia?

4) tukea maksetaan C1 - alueella 73 % tuotannosta ja C2 -alueella 85 % tuotannosta. Muilla tukialueilla
tukea maksetaan koko tuotannolle.

Eli esim. siat:
A/B: 176€/ey
C1: 288*0,73=210,24€/ey
C2: 250*0,85=212,50€/ey

Nuan mä sen ainaki ymmärtääsin... Samoin taitaa mennä siipikarjalla.
Meillä kylvötraktoris 650/65R38 + 20,8R38 paripyöränä, mikä tuntuu varsin sopivalta yhdistelmältä. 650-millinen sopii kuitenkin kyntövakoonkin vielä kohtuullisesti. Ja paineet niin alas kuin ilkeää!
Kesäksi sitten vaihdetaan sirkkelinterät ruiskutuksia varten.
Sivuja: 1 ... 38 39 [40] 41 42