Lainaus

Traktorista ei tietenkään aiheudu kustannuksia, koska se on jo olemassa. Vai miten se nyt olikaan?

Tuntuu ihan niin kuin tuosta paistaisi läpi lievää sarkasmia... 

Yllämainitut asiat pätee nimenomaan kannattavuuslaskelmiin, mutta jos vie nuo äärimmäisyyksiin voi myös todistaa että ihmisellä ei ole varaa nukkua, koska kaikki aika jonka käyttää omaan itseen on pois myynnistä.

Johonkin pitää vetää se järkevä raja, kyllä minäkin teen paljon asioita vaikkei niissä ole optimaalinen tuotto, osittain koska haluan mutta enimmäkseen koska vähemmän huonoa vaihtoehtoa ei ole. Tässä perusperiaate on se, että heti kun tehdään työtä, tulee sen tuottaa. Muu on vapaa-aikaa ja unta jota ihminen myös tarvitsee. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän, ja näille syntyy hintaero. Kaikille myös tietty investointi ei ole järkevä, esim iän, terveydentilan tai muusta johtuen, vaikkakin investointi on selvästi perusteltavissa kannattavuuden kannalta.

Mutta tämä ruisku-tapaus meni kyllä pieleen, oli kyllä äärimmäisen kehno esimerkki taloushallinnan ymmärryksestä. Se että ei ole menoja ei tarkoita mitään jos ei ole tuloja. Ei ne suuret menot, vaan huomattavasti suuremmat tulot...

Nuonhan se menee. Palkka on nimenomaan korvausta menetetystä vapaa-ajasta.

Ja tuon traktorin VOI jättää pois laskelmasta, jos tarkastellaan tilannetta tuotantoekonomian kannalta. Kaikki olemassa oleva on silloin ns. uponneita kustannuksia. Investointilaskelmassa se tietenkin täytyy ottaa huomioon.
Jopa oman palkan voi jättää laskematta, jos omalle ajalle ei ole olemassa vaihtoehtoista käyttöä.

Talousmatematiikkahan on siitä kiitollista, että sillä pystyy perustelemaan melkein mitä hyvänsä.


Oman häthätää tekemäni ruiskutuskustannuslaskelman pohjana oli traktorikustannus 50€/h sisältäen kuskin, polttoaineet jne. ja ruiskusta aiheutuva pääomakustannus n.6€/ha 10v poistoajalla ja kohtuullisella jäännösarvolla.
Nuolla luvuilla kuskille jäisi palkkaa suunnilleen se 12€/h, pääomalle tulisi korkoa n.5% ja ruiskutuskustannus olisi n.16€/ha.

Tuolla korvauksella voin omat pellot kiertää yöaikaan, koska samalla säilyy tuntuma peltoihin ja kasvustoihin, mutta urakoitia en vielä tekisi. Mieluummin nukun yöni (tai juoksen hameväen perässä ), kun kiertelen toisten peltoja samalla palkalla mikä irtoaisi helposti päivätöistäkin. 19€/ha olisi jo riittävä vaivanpalkka.

Lainaus

Edelleenkin, ruiskun kannattavuudesta, jos itselle ei laske palkkaa niin ensimmäisenä kesänä säästyneillä rahoilla sai maksettua osuutensa ruiskun hankinnasta ja katsastuksesta. Miltäosin investointi oli siis kannattamaton?

Sillä ajalla kun olit ruiskua ajamassa olisit voinut myydä aikasi paremmalla tuntihinnalla muille, vaikka rengiksi. Siltä osin on kannattamatonta ajaa sitä itse, jos oman työn hinta itselle on halvempi kuin aika muille myytynä. Tuo valinta on potentiaalinen tappio, joka vaikuttaa kannattavuusanalyysiin. Suurin osa suomen viljelijöistä tekee tämän virheen.

Mutta tietysti jos laskee maataloustyönsä vapaa-ajaksi ja harrastus saa maksaa, niin siitä vaan, mutta älä kouluta muita jotka eivät tee sitä.

Tuossa taisi tulla se oleellisin.

Mutta tehdäänpä pieni laskelma:

Pääomakustannukseksi sain 400€ hankintahinnalla + pienillä huoltolisillä n.2€/ha, kun otetaan huomioon, että kyseessä kimppakone.
Jos työaikaa menee n.30min/ha sisältäen siirtoajot ja ruiskun täytöt, tekee se vaikkapa 4€:n tuntitaksalla 2€/ha.
Polttoainekustannus n.1€/ha.
Traktorista ei tietenkään aiheudu kustannuksia, koska se on jo olemassa. Vai miten se nyt olikaan?
Tallatun sadon arvo vs. urakoitsija vaikkapa maltillisella 40€/T hinnalla on n.10€/ha.

2€+2€+1€+10€=15€/ha

Siihen sitten päälle ruiskun katsastus neljän vuoden päästä ja ruiskuttajan tutkinto.

Eli samoissa mennään kuin urakoitsija. Tai oikeastaan halvemmalla, jos ollaan valmiita joustamaan tuosta 4€/h palkkavaatimuksesta.  

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 07.11.09 - klo:16:41

Joka tapauksessa tuohon n.2€/vrk hintaan pääseminenkin vaati todellista tarkkuutta niin rakennus- kuin muuttuvien kustannusten hallinnassa, sekä tehokasta työnkäyttöä.

Se vaatii riittävän ison yksikön.

Juuri näin. Erityisesti tuo tehokas työn käyttö vaatii suurta yksikköä. Rakennuskustannuksissa yleisinfraa lukuun ottamatta ei yksikkökoon kasvulla tietyn rajan jälkeen enää juurikaan taideta saada säästöjä.
Taitaa vielä 400 hiehon kasvattamossakin olla tekemistä tuon 2€ kanssa.

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3749/Kaariainen_Ville.pdf?sequence=1

Tässä varsin mielenkiintoinen opinnäyte koskien aihetta...

En lukenut ko. opinnäytetyötä vielä läpi, mutta pikaisesti katsoen muutama kohta lopun kannattavuuslaskelmissa otti silmään. Rakennusten poistoajaksi oli laskettu 25 vuotta, mikä kannattavuuslaskelmassa on mielestäni aivan liian pitkä aika. Hiehonavetan työkustannukseksi taas oli laskettu n.30 000€/vuosi, mikä tuntuu vähältä. Ilmeisesti työantajan sivukuluja ei oltu ainakaan otettu huomioon.
Tai sitten asiasta ymmärtämättömänä käsitin jotain väärin.

Joka tapauksessa tuohon n.2€/vrk hintaan pääseminenkin vaati todellista tarkkuutta niin rakennus- kuin muuttuvien kustannusten hallinnassa, sekä tehokasta työnkäyttöä.

Naapuri ajaa 10e/ha ja homma toimii.Johan mul menis ruiskun pesussa sen verran aikaa että jäis tappiolle.Eri asia jos tarvetta olisi vaikka 100ha tai yli, tai en tiedä sittenkään.

Mä myisin heti ruiskun pois, jos joku ajais 10€/ha.
Pikapikaa laskien sain nykyiseksi ha-kustannukseksi n.16€/ha itse ajaen, kun ruiskun mittariin tuli tälle vuotta n.300ha.
N.19€/ha taksalla olisin itse valmis tekemään urakoitia muille.

No jos tekisit itse enemmän ja konekalusto olisi mitoitettu tarpeita vastaavaksi, ei tarttisi tuomosta itsesuggestiota pitää viljan hinnasta. 

No johan pomppas. Mieti nyt vähän. urakoottia maksaa 16€/ha, jolloin siinä saa itelle reilun kympin hehtaari ku ite ajelee. ehtootapäälle käy yhtäkkiä ajamas säiliöllisen ja siinä jää käteen 40€. parikymppiä tunti, vähintään. Kyllä minä  sen otan, enkä anna urakoottialle.  Jaa miksi noin alhainen konekustannus? No et varmasti kyllä käsitä asiaa, mutta ei noissa koneissa ole arvonalenemaa. Polttoainetta menee muutama litra tunnissa, ja sitte pikkuusen kun laskoo korjuukustannuksiin, ni se on siinä. Verrattuna noihin uusiin hirvityksiin, tuommonen -80 lukulaanen eho on ikiliikkuja. Uusissa on milioona turhaa ominaisuutta, eho tekee sen mitä myrkkyruiskulta vaaditaan ilman vikurointia. ja sitte, myös sekin on tärkeä asia että tekee työnsä itse. Eikä pyydä apua. Avuttomat, kädettömät, toistaitooset, semmoset tarvitsee toisten apua.

Kyllä nyt on löytyny Agronetistäkin varsinainen talousguru! Ei voi muuta kuin suu auki ihmetellä ja sanattomana jäädä ihailemaan tuota ammattimaisuutta.

Voisitko hieman meillekin antaa ylivertaisia talousneuvoja - ikäänkuin konsultointia, niin saataisiin meidänkin tilan talous kuntoon?

6-metristä väderiä kiskottiin aikansa 3080:llä

Kuten myös...
Välillä edessä oli myös 6290 (135 DIN-hv), mutta todettiin sen sopivan nuosta kahdesta paremmin kylvökoneen eteen.

Alunperin 3080:s on siis 100 DIN-hv, nyttemmin ehkä kymmenkunta enemmän, mutta toisaalta kärkipalatkin on vaihtunu 70 millisiksi.

Tuo 1,5DIN-hv/piikki on aika sopiva suositus. Pienemmällä koneella ajonopeus on vähän hitaampi ja suuremmalla nopeampi.
Eli n.90-120hv olis varmaan tuolle 5,5 metriselle aika sopiva.

"Kaiken muun voi ulkoistaa, paitsi johtamisen." by Timo Jaakkola

Pitää aika pitkälti paikkaansa.

80kW pannu on kyllä ehdottomasti liian pieni ja riittävän tehokkaasta stokerista tulee väkisin kallis. Käytännössä hakelämmityksestä ei näillä hintasuhteilla ole kuin lisälämmöksi.

Mutta pienestäkin kattilasta voi saada lisää apua lisäämällä kaveriksi pykälää isomman radiaattorin ja ISON varaajan. Kuivauksen alussa varaaja on lämmin ja kuivauksen edetessä sen lämpötila alkaa laskea johtuen ylisuuresta radiaattorista. Jäähdytyksen ja satsinvaihdon ajan kattila saisi edelleen olla täydellä teholla, niin kauan että varaajan lämpö olisi taas nostettu ylös. Tämä ajaisi saman asian kuormituksen tasaisuudessa kuin kahden koneiston systeemi, mutta satsinvaihtoja tulisi vähemmän, jos koneisto olisi isompi. Tosin märällä viljalla varaajan puskurivaikutus todennäköisesti loppuisi kuivauksen lopussa ja jäljellä olisi lisälämpönä enää kattilan oma teho.

100ha:n viljat kyllä kuivaa suhteellisen pienelläkin koneistolla kunhan vaan viljelykierto on kunnossa. Toisaalta uutta rakentaessa ei kannata tehdä pientä, sillä lisätilavuus ei enää maksa niin paljon kuin alkuinvestointi.

Päästävedettävä kivinavetta, josta sonnat levitetään tykillä ampumalla suoraan pellolle.

Täs olis valmiiksi louhittuna:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=2450067&cy=7005675&scale=4000&lang=FI&mode=rasta
(kokeelkaas vaihtaa ilmakuvaksi, niin näkyy miltä paikka näyttää kuvana)

Enää tarttis kattotuolit!

onkos Kaappoo/naapurit ollu mukana siinä ProAgrin projektis vai?

Minä haluaisin tietää miten käsittelit sadon? Mihin hintaan ja minne se meni? Jos oot tätä nykysäännösten mukasta viljelyä seurannu, jos kokemusta on siitä -90 luvun hampusta jota ei tarvinnu jalostaa niin joko ne on märäntyny siä mettänlairas 

Vai on ollu Käytännön Maamiehes juttua, oliko siinä oikein asiaakin ja minkä tyyppistä?

Vähä venyi vastaus, mutta taitaa siinä projektis, minkä toimesta hamppua viljeltiin, olla mukana myös ProAgria. Juttua siitä tosiaan on ollut myös lehdessä ja pari vuotta sitten myös radiossa.

Meidänkin lohkolta käytiin ottamassa näytteet huumausainepitoisuuksista virkavallan toimesta.
Hamppu kylvettiin touko-kesäkuun vaihteessa normaalilla jyräkombilla ja sen jälkeen muuta ei ennen seuraavaa kevättä tarvinnutkaan tehdä. Kasvusto venähti yli kolmemetriseksi, mutta lakoontui osittain, mikä saattoi heikentää satoa.
Seuraavana keväänä urakoitsija kaatoi hampun etukuormaajaan asennetulla pyörivällä siltarummulla (hamppu on tyvestä niin kova, että napsahtaa poikki ilman niittoa) ja karhotti korjattavan sadon. Tämän jälkeen hamppu paalattiin kanttipaalaimella (jotkut paalasivat myös pyöröpaalaimella, mutta kuidut tahtovat sotkeutua pyöriviin akseleihin ja homma on muutenkin hitaampaa) ja toimitettiin peräkärryillä ostajalle, eli Hallintaus Oy:lle.
Hintaa en nyt muista, mutta se oli hieman viljaa alempi. Myyntituloissa päästään kuitenkin suunnilleen samaan, koska satotaso on korkeampi ja kannattavuudessa voidaan päästä edelle koska kustannukset ovat alemmat.

Meillä hamppu jäi ainakin toistaiseksi kokeiluksi, sillä joudumme joka tapauksessa viljellä rehuviljoja omille eläimille, joten on helpompi keskittyä siihen minkä osaa ainakin jotenkin.

Kylläpäs on Pilvi saanu kovaa kyytiä! 

Ihmetyttää lähinnä koska itsellä pelkästään hyviä kokemuksia. Parhailla lohkoilla satotaso (myytiin suoraan, joten punnitustositteista helppo laskea) 7tonnin korvilla!  Ikinä ennen ei ole rehuohraa tullut näin hyvin! Huonommilla lohkoilla sato sitten jotain aivan muuta, johtuen hallasta ja kuivuudesta (ja toki allekirjoittaneesta). Lannoitus karjanlannalla ja salpietarilla viiden tonnin mukaan, kasvinsuojeluna melkein täysi annos Terpalia (1,3l/ha) ja Stereoa. Lakoa ei ollut aariakaan ja hlp n.63kg.

Totta on että vihneet oli hieman tiukassa, mutta ei se meillä ainakaan mikään ongelma ollut. Hankainlistan lisäämistä varstasillalle meinattiin, mutta aivan riittävän hyvin lähti vihneet, kun kelalla oli tarpeeksi kierroksia ja puintiväli tiukalla.

Ensi vuonna jatketaan samalla satoisan oloisella lajikkeella.

Oisko kellää kokemusta kyseisestä kasvista? Harkitsen josko rupeis viljelee.

Itsellä yhdeltä vuodelta, naapureilla useammalta.
Mitäs haluaisit tietää?

Nimim. Helsingin suurin hampunkasvattaja

Siilo on jo tehtynä,joten pyyhkäisyruuvia tarttee käydä vilkaisemassa kaappoolla

Tuu ihimees käymään.