Lainaus käyttäjältä: iskra - 11.07.14 - klo:19:13

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 11.07.14 - klo:13:26

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 11.07.14 - klo:09:43

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 11.07.14 - klo:01:25

Lainaus käyttäjältä: MJKA - 10.07.14 - klo:22:39

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 10.07.14 - klo:22:30

Lainaus käyttäjältä: MJKA - 10.07.14 - klo:21:06

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 10.07.14 - klo:13:36

Myydään omaisuus nyt jälkipolvelle kovaan hintaan velaksi kun myyntivoittovero vielä on kohtuullinen.  Sitten lahjoitetaan velka ilman perintöveroa kun se poistetaan. Kun jälkipolvi myy niin hankintahinta on? Ja lahjoitetusta velastahan ei voi mennä myyntivoittoveroa kuten ei rahastakaan. Eihän niissä ole korvamerkkiä.

Hankintahintahan on tuo kova kauppahinta! Lahjoitus ja perintö on eri asia, lahjaveron poistosta ei ole puhuttu mitään.

Tässä yhteydessä kyllä puhuttu yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamisesta ja silloin kai luovuttaja monesti on elossa. Lisäksi perintö/lahjavero ovat nykyäänkin sama.

Ei muuten ole, lahjavero alkaa 4t€, perintövero 20t€

Olet oikeassa, alle 1000 000€ perinnössä progressio on lievempi. Sen yli menee samalla prosentilla. Eli ketähän tuo lahjaveron poisto eniten hyödyttäisi?

No ketä hyödyttää se, jos sitä ei poisteta 

Ainakin minua kun ei niitä perintöjä tai lahjoja, ainakaan suurempia, ole tulossa. Jos se poistetaan niin tavalliset tallaajat maksavat rikkaiden rikastumisen, eikö tämä tullut selväksi. Ainakaa Herpertti ei ole älyn lahjoja saanut tai perinyt!
Tämän päivän Hesarissa yleisönosastopalstalla julkaistu (nimimerkillä kuinka ollakaan vaikka eivät muuten niitä hyväksy) puffikirjoitus perintöveron poistamiseksi. Oikein surullinen tapaus. Kirjoittajan lapset perivät isovanhemmiltaan arvokasta tonttimaata jota eivät pysty nykyisessä taloustilanteessa realisoimaan. Perintöverot maksussa ja hämmästyttävää kyllä kiinteistöverokin mainittiin. Luulisi nyt kuitenkin jollain hinnalla menevän kaupaksi, perintövero kun on kuitenkin korkeintaan 35% käyvästä arvosta. Eikä perintöä ole pakko ottaa vastaan, voi siitä luopuakin jos katsoo että se on niin tappiollista.

  Minkähän verran pitäisi olla omaisuusveroprosentti että noi muutamat miljoonat mitä perintövero tuottaa tulisivat kuitattua,
  Minusta olisi parempi että sitä omaisuutta verotettaisiin jonkin verran jatkuvasti eikä kertarysäyksellä perinnön tai sukupolvenvaihdon yhteydessä,
  Myöskin se vero saattaisi antaa lisäpotkua sen omaisuuden käyttöönkin jos sen omistaminen vaatisi parempaa tuottavuutta nykytilanteeseen nähden

Pellolle ehkä 100€/ha ja metsälle 40€/ha, ja muulle omaisuudelle jota voidaan tällä tavalla mitata kanssa prossa tai pari?

Edit: Perintö ja lahja ovat tuloa jonka eteen ei ole yleensä tehty mitään. Satuttu syntymään, siinä kaikki. Omaisuus jota ei ole peritty, on hankittu työtä tehden ja (ainakin jos on nykysuomessa ja rehellinen) paljon veroja matkan varrella maksaen. Kaikesta tulosta joka omaisuudeksi on muuttunut, arviolta 30%.

Ihmiset ovat nykyään ennen kaikkea yksilöitä eivätkä jonkun sukudynastian palasia. Heitä kuuluu verottaa yksilöinä. Ja se perintö on yksilön tuloa. Ja jos sitä ei veroteta, se on verovapaata tuloa vaikka kaikki muu työläämpi tulo on verotettua.

Kyllähän siitä perinnöstä on jo yhden kerran vähintään verot maksettu, ne vaan on maksanut se edellinen sukupolvi haaliessaan sitä omaisuutta esim. työtä tekemällä. Eli nykyään sitten seuraava sukupolvi maksaa jäljelle jääneestä jo kertaalleen verotetusta omaisuudesta sitten jälleen veroa, toivottavasti tämä epäkohta joskus vielä poistuu - edes ennen mahtavan omaisuuteni siirtymistä perillisilleni 

Joku luomumiehen harrastelu lohko. Tuet kasvaa kohisten sadosta viis

Lainaus käyttäjältä: liiteri - 10.07.14 - klo:11:08

Savonpojilla näkyy olevan auranperäs kaks hydraulivetoista jyrsintä, varmaan jotain saakin ojaan.

Hydraulivetoinen ruuvi on ollut aina aurakoneiden perässä, se tasaa jäljen ja pudottaa ruokamultaa kaivantoon. Soraa mahtuu aurakoneella tehtyynkin ihan riittämiin kun pintaan saakka sorastetaan.
Nuo lypsyukon ongelmat tuttuja, suorakylvö toimii todella "hienosti" tuollaisella rapamaalla, MOT. Kyntäessä pellolla voi olla vettä, 20cm alempana pelto kuiva eikä salaojissakaan vettä. Suorakylvö ihan vitsi, pelto kantaa ja on kuivaakin joskus, muttei kasva mitään

Ainut kasvi mikä tuollaisessa rapamaassa kasvaa ja korjuukin saattaa onnistua on nurmi. Viljat pitäis tajuta unohtaa suosiolla. Mutta kun joskus haluaa räpätä niin tosi komia TIRIL ohra näyttää tänä vuonna kasvavan 

Auraojat pitäis laittaa matalemmalle, ilmeisesti..
Ruokamulta ojassa tekee "eriparin"kaivantoon eli vesi liikkuu rajapinnassa.savi liettyy veden kuljettamana ojaan mut ruomamulta "tönärinä" ojassa estää.
Vesi ei saisi kulkeutua putkeen liian vikkelää.
Savonpojilla näkyy olevan auranperäs kaks hydraulivetoista jyrsintä, varmaan jotain saakin ojaan.

Mulla ojitettiin silloin 60a rapamaata todella matalaan ja se on just se alue, joka tuosta 7ha:sta Ei toimi! toisaalta kyllähän tuos muutenkin suunnitelmalla pyyhittiin lähinnä sitä *ersettä. Märkyys tuottaa ihmeellisiä ongelmia 

Lainaus käyttäjältä: liiteri - 09.07.14 - klo:11:39

Miten jakaa mielipiteitä auraojitus?
Tarkoitan lähinnä oikeilla ojituskoneilla tehtynä.
Sora ympärysaineena tietenkin,mut miten mullanpudotus/täyttö?
Osa ojittajista pitää tarpeettomana, ajaa telan ojanpäältä palatessaan uudelle imuojalle.

Kolmatta kesää jo vetävät auralla yhdelle kylämme suurviljelijälle ojaa. On ollu tyytyväinen ojitukseen.

Toiset ei huoli ikinä enää moista riipijää pellolleen ja toiset oikeen huutaa sen perään.

Ruokamulta kannattaa ehdottomasti tuuppia ojiin ja jättää se pohjasavi pintaan.

Hieman haastavaa se on auraojan penkasta sitä ruokamultaa erotella ja sitä sinne ojaan tuuppia. Jonkinlaiset äkeen piikit oli auran perässä, mutta kyllä mä jotenkin vähäiseksi niiden pudottaman ruokamullan määrän silti arvioisin. Taisi olla sellainen silmänlume temppu 

Savikkoa tai siis hiesua ojittiin viis vuotta takasin aurakoneella.
Pari vuotta pelas kohtuudella, joskin  osalla lohkoa maatunut turve (30-40cm) saven päällä
ei oo kuivanu alussakaan.
Auran kuohkeuttama maa kyllä painuu läpaisemättömäksi nopeasti.
Joissain aurakoneissa jyrsin perässä et vähän pudottaa multaa ojaan.
13-14metriä imuväli et kyllä pitäis toimia.
11km pitäis nyt vetää lisäojaa että kuivais, onneksi kokooja vetää sentään.
Ketjukoneen kapean kavannon voi täyttää pintaan saakka soralla , joskin ukkomaran ojat täyttelee kyntäen ruokamullalla.
Kummatkin hyvin toiminu.
Auraoja toiminee läpäisevillä mailla ja vaihtoehto kivisiin maihin.
Ja ne turvemaat ei läpäise vettä..

Jotenkin tuntuu oudolta et uusimmat salaojitukset ei pelaa,
Oon pitäny auraojitusta hyvänä menetelmänä mut tiedä sitte.
Soraa vaan pitääs laittaa sen 25mottia /100m eli 300m3/hehtaari.
Urakkahinnalla ei moinen määrä siirry ojaan.
Jos ajelis lisäojat ny vaan ketjukoneella..

Niin jos turvemaalla on pinta aina läpäisemätöntä, niin eihän sen pudottaminen sinne ojaan mitään auta. Kyllä mulla vedettiin aurakoneellakin pitkiä pätkiä soraa ojat täyteen, tosin ei siinä sitten rahastuksen laskelmat tarvikkeista päteneetkään Ja turve maa tuntuu olevan hieman ongelmallinen ... pintaan leijaillut ravan pölykin saa pinnan vettä läpäisemättömäksi tai jos kastuu ja liettyy, niin vasta talven jälkeen alkaa vesi valua alas ( näin mutulla pääteltynä). Parhaiten mun maissa taitaa ojitukset toimia niissä 20m välein tehdyissä tiiliputkiojissa, missä silloinen "turve" on muuttunut multamaaksi ja salaojien syvyys on nykyään painumisen jälkeen luokkaa n 60cm 

Toissakesänä tosi märissä olosuhteissa ojitettiin 7ha. Lähinnä rapamaata mutta myös hietikkoa. Yllätyksekseni ojitus taitaa jopa toimia, suurelta osin. Ja jos ei toimi, niin ojitus olosuhteiden piikkiin laitan epäonnistumiset. vedettiinhän siellä auraa välillä kaivurilla auttaen, välillä taisi olla jopa soravaunu possujunan keulilla. Toki se ruokamulta sieltä ojasta puuttuu, mutta nuo maalajit, eivät taida sitä sen kummemmin edes kaivata. Jos olis "savikkoa" niin saattaisin vieläkin etsiä urakoijaa joka ajaa ketjukoneella.

Nyt menee ohi aloituksen, mutta yritin minäkin vuonna -94 tai -95 sotia hiukan verottajaa ja sen periaatteita vastaan. Olin osallisena halkomis uusjaossa missä jouduin maksamaan tasinkoa puustosta. Tila jossa olin "osallisena" oli valinnut puuston myyntiveron ja minä uutena viljelijänä olisin joka tapauksessa sen joutunut valitsemaan. Hieman kauan kesti saada asiani kuuluviin. Maksu oli luokkaa 100 000 markaa jonka maksamiseen mun olisi pitänyt myidä niitä tase puita 133 333 markan arvosta, pääoma vero 25%. Eipä olisi ollut enää puustot saman suuruiset, sillä lisäksi maksettua taseesta ei vastapuolen olisi edes tarvinnut maksaa veroa, enkä minä tehdä edes vähennystä. No onneksi maanmittaus insinööri edes lopuksi tajus, mistä on kyse ja pienillä vaihdoilla saatiin sekä puut ja maapohjapisteet lähes tasan. Maanmittaus toimituksesta oli siis tullutkin puuston jako toimitus

Tämä episodi kun oli ohi, tai taisi siinä vuosi mennä niin maanmittauslaitokselta tuli kirje , jossa kerrottiin miten havaitsemani epäkohdan johdosta eduskunnalle oli tehty lakialoite maanmittaustomituksen taseiden verotuksesa ja niiden poisto-oikeudesta 

Mikä on muuten kurmu?

Eiköhän se ole niitä hurrin jäänteitä ja muunnoksia ... en ko, kon, kor, korna

Koe tulokset "inaktivoitu". Saas nähdä sitten kannattiko

Taitaa lypsyukon lehmät olla kuralla,kuraaminen sattaa tiputtaa rasvaa rajustikkin,eikä koskaan hyvää seuraa.

Osa on , osa ei. Ei nuo nyt ihan kerralla raeheinään siirtyneet. Päivä raeheinässä , päivä normi heinässä ja yöt navetassa paalirehun turvin. Tosin  nyt on ollut tuon kokeen jälkeen yötä päivää pihalla raeheinässä , on paljon siistimpää  Maitoon kertyy lypsäessä " hieman" vaahtoa, ei meinaa lian erottimen kapasiteetti riittää Yleensä olen ajatellut, että kun valkuainen on korkea niin maito vaahtoaa helpommin ( oma huomio) ja nyt sitä vaahtoa on tankin pinnalla vielä haettaessakin, joten sehän taitaa olla se tippamaito tuota vaahtoa ja nyt siitä sitten otettiin koe. Siis siitä viimeisetä litrasta joka tiputtelee maitohanan ala- ja ulkoreunaa pitkin nätisti siihen pikariin Kait tässä nyt johonkin tarkkailuun pääsee, kunhan neuvonta pääsee viikonlopun vietosta takaisin sorvin ääreen  Piti oikein katsoa 4päivää ennemmin otettua koetta ja silloin jo olivat raeheinässäkin välillä rasva 3,78 , joka on  lähes normaalia mun lehmien maidossa 

Omat pellot voi myirä vaan kerran ja lahjoittaminen 6000 eurolla  on myös kertaluonteista 

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 05.07.14 - klo:15:49

Olipahan pitoisuudet kohdillaan hinnoittelunäytteessä ! Rasva 2,95 ; Valkuainen  3,50 ja olihan noita bakteerejakin 20 (tuhatta). Olikohan sillä mitään merkitystä, että näyte otettiin astiaan lirittävästä "tippamaidosta"  Ei siis normaalisti pitkin imua 

On merkitystä

No näin mäkin nyt veikkaisin Siis mä näin miten näytteenottolaite tiputti maidot , mutta kun se pikari ei ollut alla. Joten kesäpoika vikkelänä aikoi ottaa ensin pipetillä tankista, mutta kun ei enää ulettunut, niin otti siitä tippuvasta loppumaidosta. Ei sentäs siitä alla olevasta kissankupista Toki lehmät olivat justiin olleet raeheinä laitumessakin, joten voipi silläkin olla vaikutusta pitoisuuksiin. Ja kyse oli hinnoittelunäytteestä. No ompa tämäkin nyt nähty. Tosin rasva pyörii normaalistikkin 4:n molemmin puolin Nehän taitaa ottaa jopa meijeristä yhteyttä, että mihin se rasva siitä maidosta jäi 

Olipahan pitoisuudet kohdillaan hinnoittelunäytteessä ! Rasva 2,95 ; Valkuainen  3,50 ja olihan noita bakteerejakin 20 (tuhatta). Olikohan sillä mitään merkitystä, että näyte otettiin astiaan lirittävästä "tippamaidosta"  Ei siis normaalisti pitkin imua 

härmän kylpylä mainostaa itseään, huvipuisto power park aivan naapurissa.
Autottoman lapsiperheen isä voi kypsähtää siinä kymmenen kilsan matkalla, naapuriin

"Kepulandiassa" on sen verta yhteisöhenkeä, että tuollainen heitto ei ole mikään ongelma. Tosin kyllä sillä on merkitystä kuka sitä kyytiä pyytää. Ps. hiero niihin rakkoihin vaikka bepanthenia, jospa se helpottais