Kaura keskisato 5 tonnia / ha.
Ruis keskisato 7 tonnia / ha.
Kevätvehnä KWS Mistral myös 7 tonnia / ha keskisato.
Täytyy myöntää, ettei noin kovia satoja ole tullut koskaan.

Viimeiset vehnät puitiin 10.9. Yhdessäkään vehnäerässä ei ollut puintikosteus alle 30 %, vähän oli vielä korsissa vihreääkin. Ei tohtinut enää odottaakaan, ettei lähde itämään sateissa -ja taas sataa.

Kuiva kesä ja märkä puintiaika. Kesä-heinäkuun sateet yhteensä noin 50 mm ja viimeinen kuukausi 66 mm. Toukokuulla oli sopivasti idättäviä sateita. Jostain kummasta juuret löysivät koskeutta rutikuivasta maasta jyvää kasvattamaan.

Mites olisi tyhjö-pakastekuivaus...

Tuota tyhjiötä joskus mietin. Muistetelen laskeskelleeni, että tyhjiön ylläpitäminen (pienellä lämmöllä) vaati likimain saman verran energiaa, kuin veden haihduttaminen normaalipaineessa. En muuten takaa laskeman oikeellisuutta, mutta kokonaisuuden kannalta tuntuisi järkevältä. Vesi muuttaa olomuotoaan vedestä höyryksi, joka vie energiaa tietyn määrän. Mikä se menetelmä siinä välissä sitten onkaan, niin laitteiden hyötysuhde ja energian hinta ratkaisee.

Tuota laskiessa muuten lisääntyi myös epäilys alipainekuivurin väitetystä suuremmasta kuivaustehosta, koska ei siinä alipaine niin suuri voi olla, että sillä suurtakaan vaikutusta on veden haitumiseen.

Eiköhän ne suurimmat enegian talteenoton kohteet ole kuivattu, jäähdytettävä erä, mikä tosin vaatii toisen koneiston.
Toinen on poistoilman lämmön talteenotto kondensoivalla tavalla. Vesihöyryn tiivistyminen vedeksi luovuttaa energiaa. Ja kerää mukasti pölyä siihen kosteaan pintaan. Vaan voihan siihenkin jonkinlaiset pyyhkijät viritellä.

Voihan niitä muitakin villejä ajatuksia heitellä: Jokin eläintuotannon lopettanut tila, jossa iso lietelaari on jäänyt tyhjänpantiksi. Laitetaan siihen eristettä ympärille ja ajetaan sinne sitten veteen keväästä asti aurinkopaneeleilla energiaa talteen. Ei varmaan riitä lämpö kokonaan kuivaukseen, mutta lisälämmöksi ainakin.
Niin ja onhan niitä olemassa jonkinlaisia suola-akkujakin lämmön varastointiin.

Katselin Sampon varaosakirjoja ja pykälää uudemmissa (2003-2006) on kolmea malli HD, MD ja TS. TS-malli on ihan erilainen. Siinä lienee sitten niitä pronssiheloja.
MD on sama, kuin vanhemmissa 1996-2002 -vuosimalleissa.
HD-malli on näköjään tehty siten, että on otettu vanhemman mallin lautanen, (se joka liukuu toisen lautasen navan päällä) koneistettu siitä keskiosa pois ja siihen pultataan sitten koneistettu napa tilalle (joka sitten lienee vähän lujempaa materiaalia?). HD-mallin lautasessa on vielä valussa oleva osanumero, joka on sama kuin MD-mallin osanumero.

Otin tuon ylemmän variaattorin pään, eli olkikelan akselilla olevan irti. Olkikelan akselilla ei ollut väljää ja akseli on muutenkin ehjä.
Ulommassa variaattorin puoliskossa taas kiilaura on pari senttiä väljä, joten puoliskot pääsevät liikkumaan pyörimissuunnassa toisiinsa nähden. Liikettä voit tulla puoliskojen välillä ainakin 5 senttiä hihnan kohdalla. Kyllähän tuo ihan järkeen käy, että se voi remmiä syödä.
Muuten puoliskot kulkee suorassa, eikä mitenkään vinossa.
Eikä sieltä muuten mitään pronssiholkkeja vastaan tullut.

Kelan variaattoripyörät kuluneet väljiksi. Löysääpäs hihna tai ota kokonaan pois, sitten kokeilet hihnapyörän lautasten välykset toisiinsa ja napakappaleeseen  verrattuna. Väljää ei sais olla oikeastaan yhtään.

Tarkoitatko pyörimissuuntaan löysää? Sitä oli kyllä reilusti, muuten napakka.

Taas meni vaihtoon Sampo 2045 puintikelan remmi. Tuntuu, että noita on nyt mennyt useampi vuodessa. Puintimäärät nyt ei ole niin suuria, että ei ole normaalia kulumista.
Ihmettelenkin, mikä noita remmejä niin paljon syö. Nyt oli meni kovassa ruiskasvustossa, mutta ei vielä käynyt moottorin tehot pieneksi. Ymmärtääkseni sama remmi on myös suuremmissa (ainakin 2000-sarjan) Sampoissa.
Hajoaako remmi, jos oli liian kireällä?
Hihnapyörän poskissa on tietty pientä pintaruostetta. Voisiko se syödä remmin nopeasti?

Amerikassa tuntuvat käyttävän yliajettavia mattokuljettimia viljakärryjen purkuun. https://images.app.goo.gl/rENtERuj9PRTL7Ui6
Tuon tyyppinen ei tarvitsisi niin korkeaa mäkeä tai monttua kuin kaatosuppilo.

Suomessa en ole moisia nähnyt, enkä äkkiseltään euroopastakaan löytänyt ainakaan käytettyjä. Onkohan raatilaisista kuukaan törmännyt tuollaisiin?

Onko joku muukin lukitus ratilla kuin mutteri? Ei liiku mihinkään lyömällä, repimällä taikka kaksi jalkaisella ulosvetäjällä rattia rikkomatta.

Voi olla lujassa. Joskus rakensin kolmihaaraiseen ulosvetäjään kiinteät lenkit joka puolalle ja lekaa vielä ulosvetäjän pultin päähän. Irtosi, mutta ei ole ratti enää ihan suora.

Aikanaan oli 6850 jäähdyttimen ripaan tullut reikä.
Jostain jäähdytinkorjaajalta kyselin, niin ei kuulemma voinut alumiinijäähdytintä korjata.

Mitä se tulee maksamaan Maanviljelijöille, että hajoitetaan mahdollisimman laajaksi ohjeet.
Yksityinen Maanviljelijä ( isolla siksi, että kunnioitan viljelijää ).
Kuka tohtii tehdä tästä sellaisen ohjeen, jossa annetaan traktorin lisäsi 4 työkalua.
Ja tietenkin pitää muistaa Investoinnin minimi ja traktorin hevosvoimat 100 - 130 hv.

Nyt pääsit asian ytimeen. Olen vuosia kaivannut yhtä yhtenäistä opasta, 'Nykypäivän Maamiehen käsikirja'. Wikipediatyyppisesti, hyvällä sisällysluettelolla lisättynä. Siinä kun olisi ajantasaiset parhaat menetelmät ja vaikka vaihtoehtoisetkin menetelmät, koneet, yms.ja vielä karjapuolta unohtamatta. Kirjoittajina olkoot tutkijat, kone-edustajat ja omaa ajattelutaitoa omaavat viljelijätkin. Tuohon kun ohjattaisiin vaikka Neuvo-rahoja, niin siitä olisi enemmän hyötyä sekä viljelijälle että Itämerellekin.
Vaan eipä tuollaiseen kaikkia hyödyttävään kohteeseen voida resursseja ohjata, siitähän voisi joku vielä hyötyä.

Niin, puimuri todellakin palaa pari kertaa, kunnes löytyy kaikki kohdat, johon kuitu tarttuu pyörimään. Kolakulettimen yläpään akseli on ainakin yksi varma kohde. Siihenkin kyllä löytyy konstit.

Kyllähän hampun varsi eroaa oleellisesti pellavan varresta. Oliskohan pellavan varsi max 5 mm ja kitukasvuinenkin hampun varsi on vähintään tuon verran. Lähempänä peukalon vahvuutta. Ja pituus 1 m vastaan 4 m.

Nyt kun tuota pari minuuttia mietin, niin patentoitu ratkaisu on valmis.
Puimurihan tuon päistäreen erottaa kuidusta. Korjuu vain keväällä, jolloin korsi murenee helpommin. Kierroksia riittävästi puintikelaan ja puintiväli kireälle, niin johan varsi murenee. Kuidut menee sitten kohlimilta ja varren muruset seuloille. Seulat pystyyn ja vähän tuulta, niin varren muruset saa säiliöön ja talteen. Kuidut saa sitten kerätä paalikoneella.

Muistelinkin, että agronetissä oli joku tällaista jo ideoinut.

https://zasso.eu/en/agxtend-xpower-zasso/

https://media.cnhindustrial.com/EUROPE/CASE-IH/novel-xpower-electrical-weed-control-system-wins-bronze-medal-for-case-ih-in-2019-sima-innovation-aw/s/c4295e52-3ef7-4b6d-b4c6-f24d8ed8df66

Kaikki haluaisi kuulla kokemuksia vastamelukuulokkeista ,poistaako ne taustahälinää yhtään? Tässä halpa https://www.hifistudio.fi/fi/tuotteet/kuulokkeet/vastamelukuulokkeet/bose-quietcomfort-25-black-vastamelukuuloke-iphone/17817652520 halvempi https://www.valco.fi/products/valco-vastamelukuulokkeet-bt halvin https://www.verkkokauppa.com/fi/product/5647/khccg/JBL-Tune-600BTNC-Bluetooth-vastamelukuulokkeet-valkoinen tää oli keskisellä vain 45euroo

Bose Quietcomfort 35 bluetooth. Ei ole halpa, aika kallis, tosin bluetoothpeltoritkin ovat kalliit. Taitaa olla nyt pari vuotta vanha. Uudemmassa on vastamelun voimakkuuden säätö. Sen mitä halvempia tuolloin testasin, niin ei niistä huomanut vastameluominaisuutta lainkaan. Nyt laittaisin sen, missä on taustamelun voimakkuuden säätö, halpiaiset jättäisin kauppaan.
Kokemuksia:

• Tasaisen huminan tuo poistaa lähes täysin.
• Puhetta vaimentaa vähän.
• Kovat kolahdukset tulee läpi, korkeiden äänien vaimennus on heikko. Koskee varmaan kaikkia vastamelukuulokkeita.
• Vaimentaa melko matalataajuisen metelin paremmin kuin kuulosuojaimet.
• Käytännössä traktorissa on hiljaisempi vastamelukuulokkeilla, kuin kuulosuojaimilla.
• Oven tai kattoluukun kumahdus tuntuu voimakkaana.
• Puhelinkäytössä todella hyvä. Vastaanottaja ei tiedä kovastakaan taustamelusta mitään.
• Pidemmän päälle nämäki painaa korvia.
• Kun istuu pitkää päivää traktorissa, niin on hyvä vaihdella muutaman tunnin välein korvanappien ja kuulokkeiden välillä. Molemmat kun painaa korvia eri lailla.

Voi tosiaan olla, että konkka löi läpi. Silläkin voi tosiaan olla vaikutusta kärkien kipinöintiin, että kipinä ei päässyt puolalta mihinkään, kun virranjakajan kansi oli irti.

Semmoinen kärjetön sytytys kärkien tilalle voisi olla hyvä, jos semmoisen vain jostain löytää. Nyt kuitenkin taas toimii.

Reilun 10 vuoden aikana olen nyt varmaan 2 kertaa avannut ja puhdistanut tuon kaasulinjan suodattimen. Paljon siellä kyllä oli töhnää, ihme että kaasu vielä meni niinkin hyvin läpi. Enpä ole pulloissa eroja huomannut, ei tosin kovin montaa pulloa vuodessa mene. Ehkä ei ole sitä pahaa pulloa tullut vielä vastaan.