Isoon astiaan vettä ja niin paljon maantiesuolaa (kaliumkloridi), kuin vain liukenee. Jotkut myy myös natriumkloridia maantiesuolana. Antaa päivän verran liueta välillä sekoittaen. Aika lähelle menee, kun laskee, paljonko pitäisi liueta.

"Liukoisuus veteen   34,4 g / 100 ml (kylmä)" https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaliumkloridi

Pieni pumppu, jota myös nestepeittaukseen on käytetty on hyvä, ellei saa astiaa ylös ja lapottamalla.
Rengas niin, että venttiili on ylhäällä ja niin pieni letku, että mahtuu sisällä ja vähän sivuun, ettei tule letkua pitkin pois..

Kaikki ilmaston  ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.

Tämähän on se suurin kerroin hiilessä ja saastuttamisessa. Kaikki muu on turhaa, jos tuota kerrointa ei saada pienemmäksi. Tuo kerroin muuten vielä kasvaaa exponentiaalisesti. https://youtu.be/lpj0E0a0mlU?t=490

Ja tämä on vielä se ainut aihe, josta kukaan ei uskalla puhua, Linkolaa lukuunottamatta.

Ja tuohonkin on ratkaisuja olemassa. Yksi hyvä keino on tyttöjen/naisten koulutuksen lisääminen. Suomessahan ei liiemmin väki omaehtoisesti lisäänny.

Vilmarkkinoista pohdintaa.

Onko Suomessa olemassa markkinaehtoisia vapaita vilajmarkkinoita? Suuri osa lienee sopimusviljelyä, omaan tarpeeseen eläimille ja naapurin eläimille. Mutta mites nuo loput. Meneekö tavallinen Touko Taneli sopivalla hetkellä lakki kourassa Hankkijan, Lantmannenin tai A-kaupan juttusille, josko joku suostuisi ottamaan vastaan sen pienen siilollisen vastaan, mitä sattuu sitten olemaankin.

Viljatorista viljatori.fi on joskus ollut pöhinää, mutta ei sitäkään helposti löytänyt, kun oli jo nimikin unohtunut. Vaan mitäpä sieltä löytyikään? Ei yhtäkään tarjousta, ei myynti-, ei ostotarjousta, 5 A-rehun viljelysopimustarjousta ja 1 Altian.

Tori.fi:ssäkin sentään löytyi muutama kauppaamassa kauraa hevosille. Taitaa vaan olla parin hevosen tallin tarve kovin vähäistä, eipä taida yksi hevonen edes sitä Pikku Tuhtikärryllistä jaksaa syödä vuodessa.

Ajatellaan asiaa myyvän viljelijän kannalta. Yleisimmät viljelykasvit, ohra, vehnä, kaura saa varmaankin helposti myytyä paikalliselle isommalle kauppiaalle, jonka kanssa on muutenkin kauppaa tehnyt. Tarvitaanko tähän edes sen kummempia markkinoita.
Entäs sitten se eläintilallinen? Laarinpohja paistaakin yllättäen maaliskuussa. No kävellään sen saman kauppiaan juttusille, eiköhän sitä viljaa löydy. Tosin samaan aikaan se vähemmän tuttu naapuri parin kilometrin päässä miettii, että nyt olisi hyvä aika tyhjentää tuo oma laari. Mitä tapahtuu? Molemmat tilaavat rekan pihaan ja maksavat kiltisti rahdin ja ovat tyytyväisiä. Tai sitten ajelevat traktorilla kylälle 20 km, ensin myyjä ja sitten ostaja ja nostavat kättä tyhjän kärryn kanssa kohdatessaan.

Vaan mitäs sitten kun on mielenkiinnosta kokeillut jotain erikoisempaa kasvia tai lajiketta ja vähän satoakin saatu. Ei ole omamyyjä välttämättä kuullutkaan kasvista. Samaan aikaan joku mylläri tai muu bisnesnikkari miettii jotain uutta ja erikoista. Vaan eipä kohtaa heidän ajatukset edes hiljaisella kylätiellä.

Epsonin Ecotankista ei ole kokemuksia, mielenkiintoinen laite tosin.

HP OfficeJet mustesuihku ollut nyt useamman vuoden, en todellakaan kaipaa laaseria. Laseriin verrattuna halvempi muste, ei tule raitaa vanhemmiten, parempilaatuiset väritulosteet, eikä muste kuiva patruunaan, kuten vanhanaikaisissa mustesuihkuissa. Mustavalkotulosteissa pärjää nopeudessa täysin laserille, kuvissa odottaa hetken kuivumista, varsinkin kakspuoleisissa. Isommat mallit, joissa on koko paperin levyinen tulostinpää, taitaa olla jopa laseria nopeampi.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 02.12.19 - klo:08:10

suomessa on monasti tuo pohjatyö ihan avuttomalla tasolla.    ja kun vielä hieman huonohkoa maalausta niin eipä pitkään ole hyvännäkösiä nuo.       jälkeen saa maalata sit oikein urakalla.

Todellisia pohjanoteerauksia omissa vehkeissä on Valtran vanteet ja elho 240 nostolaite niittomurskain. Molemmista maalit rapisi jo alku aikoina. No elho jo eläkkeellä,  mutta nuo Valtran vanteet on törkiät. 120Ws tuhudis on pohjassa joku 25cm *25cm läikkä, josta maalit kirpos parilla ensimmäisellä viljakuormalla irti.

JF:n kuivasontakärrystä irtosi ensimmäisen talven aikana maalit lastuina. Taisi olla niin, että pelleissä pysyi, mutta rungosta irtosi.
Elhon tehtaalla sanoivat, että siihen aikaan oli vähän kaikilla valmistajilla ongelmia maalien kanssa, kun jotain myrkkyjä kiellettiin.

Tuossa nyt ei otettu huomioon maamieseuroja, jotka vuokraavat koneita. Ovathan nekin tavallaan kaupallisia toimijoita, mutta pitäisin ne kuitenkin erillisenä. Pääasiassa kuitenkin ovat jäsenten tarpeisiin hankittuja koneita, eivätkä tavoittele niinkään voittoa.

Minulla kun on maatalouden harjoittaminen ja seuraaminen vähän sitä sun tätä, niin en ollut tuollaisesta kuullutkaan. Onpa pätevä laite. Mutta ne kivet... 
https://www.youtube.com/watch?v=ZNjkfmn97zo

Eikös tuo ole vähän kuin iso kelajyrsin. Mitenkäs jyrsin yleensäkään tykkää kivistä?
Tuo lienee vastaava uusi:
https://www.imants.com/en/machines/product/71/58sx-series#9

Jossain lehdessä oli muistaakseni 5-10 vuotta sitten juttua jonkin tyyppisestä lapiomuokkaimesta...
... Jotain löytyikin, en ole varma oliko se tämä juttu:
https://www.pellervo.fi/maatila/mp3_09/imants.htm

viljan seassa ei kait voi rypsiä ajella valssin läpi?     kuin tiukka pitää olla murska tuota rypsiä ajellessa?

Voi olla aika vaikea ajaa rypsiä valssin läpi. Välys pitää ainakin olla todella pieni, ei saa olla yhtään kuluneet valssit. Siinä luultavasti vielä käy niinkin, että liian pienellä välyksellä tekee puuroa valssin päälle, jos pelkkää rypsiä ajaa, viljan seassa ei varmaan ongelmia. Epäilen vielä, että pysyykö välys riittävän pienenä viljan kanssa.

Vasaramyllyllä onnistuu helpposti.

Niin, miksipä sitä öljyä suotta siitä rypsistä erottaa, jos sen rehuksi syöttää. Siinähän ne on pienessä rypsin siemenessä kaikki samassa, valkuaiset ja rasvat.

Semmosen tapauksen tiijän et Tuottaja laitoi rypsit joukkoon myllytyksen yhteydessä , lehmät voi ja lypsi hyvin . Sijoille tuo öljy ainakin kelpaa .

Lehmistä en tiedä, mutta vasikoille ainakin kelpasi vasaramyllyn läpi ajettu rypsi, joka oli sitten sekoitettu viljaseokseen.
Tosin tuohon aikaan rypsin hinta oli noin 250 €/tn ja rypsirouheen hinta samaa luokkaa.

Entä osaisko joku sanoa että käykö syysrapsissa noi TOS-siemenet. Mitä ite kattelin niin jotain hybridejä on melkein kaikki. Tai en ainakaan  löytänyt yhtään lajiketta mikä olisi joku muu kuin hybridi. Onko sama kuin hybridirukiissa että ei pelitä jos TOS:ia kylvää. Vai toimiiko kun junan vessa jos TOS siemenellä kylvää luki mikä tahansa pualikääpiövä hybridirapsi pussin kyljessä? Jos on populaatiolajikkeita syysrapsissa niin millaisella nimellä? CL syysrapsi kiinnostais siinä meilessä että vois sitten edullisella gramma-aineella tehdä rikkakasvitorjunnat ja jos TOS siemenellä kylväis niin pitemmän päälle sais kulut aika minimiin.

Muutama vuosi sitten loppui vähän kesken hybridisyysrapsin siemen ja kylvin sitten, mitä sattui puituja olemaan. Samalla lailla se syksyllä kasvoi, eikä peittaamattomuus haitannut. Samalla lailla se myös talvella kuoli, kuin virallisellakin siemenellä kylvetty.

Ja kyllä se hybridiruiskin TOSsina hyvin kasvaa. En ole kyllä nähnyt kokeita, että kuinka paljon heikompi hybridin TOS siemen on, eikä varmaan siementalot sellaista koetta halua julkiseksi saattaakaan.

Puintiolosuhteet oli kovin huonot, olisko sako vielä jäänyt toisaalta muodostumatta ja toisaalta sateet liottaneet jo pois. Mitä siinä siten oikeastaan tapahtuukaan.
Taitaa Mistral saada vielä toisen mahdollisuuden. Satotaso oli kuitenkin hyvä, eikä hinnanero rehuvehnään ole niin kovin suuri.

Ei mennyt KWS Mistral myllyvehnäksi. Sako jäi alle 180, paitsi ensimmäisessä kaapillisessa, josta varasin osan siemeneksi.
Pitääkö olla huolissaan lajikkeen sakokestävyydestä?
Sateiden välissä puidessa, oli vielä vähän korsia vihreänä. Puintikosteus vähän 30 %:n molemmin puolin. Parempia puintikelejä ei tosin olisi tullut vieläkään.
Keskisato oli 7 tn / ha, valkuainen 12,6 % - 13,5 %. Typpeä yhteensä 115 - 120 kg / ha, josta pussilannoittena 78 - 108 kg / ha, kaikki heti keväällä.

Verstas 8*6 jalkaa.
https://www.youtube.com/watch?v=gCtRWwvGHeY

2015 sain syysrypsistä aloittelijan tuurilla 3500 kg / ha. Kerran sen jälkeen olen ehtinyt syysrapsin kylvää, joka sitten tuhoutui täysin keväällä. Tuurilla saa hyvän tuloksen, mutta pidemmän päälle riskit realisoituu.
Kevätrapsi voi hyvällä tuurilla ehtiä valmistua.

Aikanaan vannoin, että ei enää ikinä vehnää. No tänä vuonna tuli vehnää laitettua. Jos johonkin ongelmaan tulee ratkaisu, niin aina voi yrittää uudelleen.
Rapsin swatherilla niitto on mielenkiintoinen vaihtoehto. Areenassa näkyvässä Tanskalainen Maajussi 5.9. -jaksossa niitetään viikatteella vihertävää rapsia. Tenskassa pitäisi sentään kesä riittää hyvin rapsille.

Rypsi kyllä ehtii yleensä hyvin, mutta satotaso vain jää niin pieneksi, että ei sen viljely oikein kannata. Tuohonkin jos keksitään ratkaisu, niin rypsi taas kinnostaa.

Märkänä syksynä 2012 läpimärkään maahan 1.10. kylvetty/tintattu Skagen syysvehnä. Jonkin verran oli piikkejä syksyllä näkyvissä, yli 90 % selvisi talvesta ja ihan kohtalainen sato.
Sen jälkeen ei kyllä ole syysvehnä onnistunutkaan, samalla kylvöpäivämääräällä tai syyskuun puolessavälissä. Välillä on rouste nostanut juuret maasta, niin että vain turhat lumihomeruiskutusjäljet jääneet jäljelle, tai muuten mystisesti jäänyt laikukkaaksi.

Ei ruiskaan aina onnistu, kerran vuonna eräänä on ruis kadonnut talven aikana kokonaan, saataa olla että kahukärpäset oli syksyllä asialla, koska jo syksyllä oli epäilyttävän harvaa.