Vastaavat Kuhnin aurat on käytössä ja en ole koskaan saanut sitä säädettyä niin, etteikö kampeaisi. Sivurajoittimet kun on vapaana, niin aika reilusti menee toiseen reunaan. Samaa luokkaa taitaa olla etu- ja takarenkaiden sisäreunan ero.

En ostaisi IKH:sta mitään tämäntyyppistä. Menisin ensiksi kysymään Marmoritiskiltä, mitä suosittelevat/olisi tarjontaa. Nopeasti katsottuna Hankkijallakin on pari mallia.

https://www.hankkija.fi/Koneet/Tarvikkeet/Valot_ja_heijastimet/led-tyovalo-5400lm-mfsampofendtjcb/

https://www.hankkija.fi/Koneet/Tarvikkeet/Valot_ja_heijastimet/led-tyovalo-3280lm/

Ainakaan -99 Sampoon nuo valot ei sovi. Lienee uudempiin koppeihin tarkoitettu.

Tämän saa laitettua:
https://www.hankkija.fi/Koneet/Tarvikkeet/Valot_ja_heijastimet/led-ajovalo-pyorea-vo/

Ja työvaloksi joku normaali jalalla varustettu. esim.:
https://www.hankkija.fi/Koneet/Tarvikkeet/Valot_ja_heijastimet/led-tyovalo-60w-3500lm-soikea-jd/

Onko tullut vastaan sellaista (kuuma- tai kylmäpesuri), jonka helposti tyhjäksi, että voi säilyttää talven kylmässä?

Vähän samanlainen vika, kuin täälläkin. 8050 HT tekee lämmetessään sitä, että autocontrol nostaakin ylemmäs, välillä taas laskee ja välillä ei tee yhtään mitään, pitää vain ylhäällä. Potikka tuntuu toimivan, koska säätää korkeutta, mutta väärällä alueella. Painonapit kyllä toimii. En oikein tiedä mikä siinä voisi olla vikana, kuin asentoanturi tai ohjausboksi, luultavasti ohjausboksi.

Tänään kuminat pois.
Ceylon on vielä jyvältään pehmeä ja vihreää paljon. Vielä viikko sitten epäilin kuminan ja syysvehnän valmistuvan samaan aikaan.

Ai että, tämähän tyylipuhdasta humpuukia:

• Vetävä nimi.
• Analysoitu sähkön hintaa ja vedetään mutkat suoriksi. Toki sähkön hinta nousee, mutta käyrä ei kuitenkaan ole uskottava.
• Kuva kehittäjistä tai keksijästä.
• Viitataan johonkin tunnettuun keksijään.
• Vedotaan salaisuuteen, jota jokin ylempi taho yrittää pimittää.
• Esitetään jokin tekninen yksityiskohta, jonka tuote tekee "hyvin".
• Mikä tärkeintä, ei esitetä, mihin toiminta perustuu.
• Esitetään ylistäviä kommentteja.

Ei tämä kuitenkaan täysi pisteitä saa, koska huijaukseksi tämä kuitenkin paljastuu liian helposti viimeistään kommenteista. Todellisissa kommenteissa tyyli vaihtelee enemmän ja kommentteja voi jopa pystyä itse kirjoittamaan.

Siitä vain keksimään oma tuote ja rahoiksi. Esim. muovilaatikkoon vilkkuledi ja tarina voisi olla vaikka seuraava.
Tämä laite lähettää kemiallista signaalia maahan, joka saa kasvit kasvamaan paremmin. Kuivuudensieto paranee vahvemman juuriston ansiosta, ei enää kastelua. Kasvin oma taudinsieto vahvistuu, ei enää tautiaineita. Laitteen lähettämä taajuus on säädetty niin, että pahimmat rikkakasvit käytännössä katoavat lähes itsestään. Keksijä Evert Kupiainen on kehittänyt laitetta 35 vuoden ajan. Isot lannoitevalmistajat ja kasvinsuojeluaineiden kehittäjät ovat tienneet asiasta ja yrittäneet salata keksintöä jo vuosia. Nyt tämä mullistava tuote on kuitenkin kaikkien saatavilla.

Metsäpuolen Kuution tapainen markkinapaikka toimisi modernimmalla tavalla kuin jokin  vanhanaikainen perinteisen kiinteistönvälittäjän tyyppinen juttu.
Sinne voisi peltonsa vuoralle tai myyntiin haluava laittaa tarjouspyynnön, sen oheen tietoja pelloistaan, esimerkiksi kartat sijainnista, valokuvia, kenties myös viljavuusnäytteiden tulokset ym. tietoja. Vastaavasti ne jotka haluaa ostaa tai vuokrata peltoa, voisivat tuolla ilmoitella tarpeistaan.
Mikä taho tuollaista netin markkinapaikkaa sitten ylläpitäisi, on mietinnän paikka, kulujakin tuosta tulisi, kuka sitten ne kustantaisi, siinäpä pähkäiltävää.

Tuollaisen kauppapaikan tekeminen maksaa ja ylläpitokin jonkin verran.
Paljon turhempiinkin asioihin on julkista rahoitusta saatu. Esim. proagria voisi hyvin olla sellainen taho, joka tuollaisen hallinnoisi.

Realisti kuitenkin epäilee, onko tuolla oikeasti käyttäjiä. Mistä perikunnat saisivat moisesta kauppapaikan olemassaolosta tietää.
Kuinkas kävikään sille viljan osto- ja myyntikauppapaikalle, kuka muistaa edes nimeä.

A-95:lla menee 901 15m q-puomilla, kun keulalla on lisäpainoa, tai suolavesi eturenkaissa.

2 viikkoa sitten Ceylon näytti varsin hyvältä ja vihreältä. Viikko sitten oli paljon ruskeaa, juuri lumen alta paljastuneet vain vihreinä. Tänään näytti taas vihreämmältä ja pahimmissakin paikoissa näkyi uutta kasvua. Vähän ehkä on pahimmat harventuneet. Vieläkin on metsän reunoissa lunta.

Lainaus käyttäjältä: taneli - 02.04.21 - klo:15:38

2000 vuoden hitec Valtra. Majakan Johto liitin X22 löytyi kopin nurkasta, mutta katkaisijan paikkaa en löytänyt. Luulisi siellä olevan katkaisijallekin johdot. Uudemmissa katkaisijan paikka lienee b-pilarissa, mutta tässä ei tuota riviä vielä ole.

Saman vuoden linkku-HiTecissä se on mittariston oikealla puolella olevassa pystyrivissä ylimmäisenä.

Kiitos. Sieltähän se löytyi S6. Oli vedetty nippusiteillä pohjalle kiinni. Sivupaneeli irti, niin pääsi käsiksi.

2000 vuoden hitec Valtra. Majakan Johto liitin X22 löytyi kopin nurkasta, mutta katkaisijan paikkaa en löytänyt. Luulisi siellä olevan katkaisijallekin johdot. Uudemmissa katkaisijan paikka lienee b-pilarissa, mutta tässä ei tuota riviä vielä ole.

Jos lattialämmitysputket laittaa, purkaa sitten vanhan tai valaa uutta päälle, niin mietinpä vain, miten putkien kanssa käy.

• Kun lattiaan pultataan jokin kiinni. Jos etukäteen on tiedossa, mihin pultataan, niin ongelmaa ei ole. Mistäs sitä kaikista tulevista pulttaustarpeista tietää.
• Noin isossa lattiassa tulee melkein väkisinkin halkeama, tai ainakin liikuntasauma tarvitaan. Mitäpä lämmitysputket noista railoista tykkää?

Luovutin jo koko idean suhteen.
Hain kuitenkin vielä englanniksi. https://www.sukup-eu.com/en/products/flat-storage/
Tämä on varsin mielenkiintoinen ratkaisu, kumma ettei näitä Suomessa on näkynyt.
Esite on näköjään suomeksikin. https://www.sukup-eu.com/media/2180/sukupeurope_planlager_finsk.pdf
Näyttää pohja kestävän ajelua. Oliskohan päällilauta 35-40 mm ja runko noin 40 cm välein. Mitenkähän paljon 35 mm lauta kestää kuormitusta 40 cm välillä.

Muitakin näkyy olevan. https://www.svw2000.co.uk/challow_crop_storage

Tuommoinen ilmalattia voisi olla pienen kaatosuppilon vieressä, johon sitten voi kauhalla työnnellä tavaraa. Ja pienellä tarkoitan vain lattiaan upotettua kuljetinta.

Pelkkä kasa betonilaatalla lämpenee aika äkkiä. Varsinkin kumina yms. erikoisemmat.

Yksi puhalluskärry onkin toiminnassa ja on toimiva systeemi, mutta liian pieni. Puhalluskärryjä pitäisi olla monta, tulee äkkiä kalliiksi.

Katselin vähän, mitä puintikosteus on ollut ja pääosin menee 20 ja 30 välille, pahimmat 40 % luokkaa. Alle 1/3 menee alle 20 %:n. En nyt ihan tarkkaan laskenut.
Silloin, kun puskurivarastoa todella tarvitsee, niin puintikosteus on helposti liian korkea.

Amerikan maalla 'Wet bin' tuntuu olevan normaali käytäntö. Kartiopohjaisia siiloja ja tasapohjaisia puhallussiiloja. Onko maissi sitten helpommin juoksevaa märkänäkin. Ja onkohan vehnän viljely sitten sellaisilla alueilla, missä ei paljoa tarvitse kuivata.

Märkä vehnä taitaa olla pahinta, sen kun saa kulkemaan, niin menee muutkin. Viljakerroksessa ei saa olla liikaa paksuutta, tai painetta pitää olla paljon. Ilman kulku ei taida olla suurin ongelma, vaan purku. Siiloon kun pullamössö jämähtää, niin sitä ei sieltä pois saa. Jossain englantilaisessa jatkuvatoimisessa kuivaajassa oli muistaakseni pohjakuljetin suomupellin päällä, semmoinen luulisi toimivan, mutta paljon tulee osia ja kustannukset karkaa. Ehkäpä jokin etukuormaajalla purettava systeemi, missä on puhalluspohja, vaan tuleeko siitä vain hiirien ja rottien taivas.

Puskurisiilo, tuulettuva siilo, märkäsiilo, millä nimellä nyt kulkeekin.
Kanttinen elementti tai pyöreä pohjakartiolla.
Vaihtoehtoja on muutamia, mutta onko kokemusta, miten märällä vielä toimii ja ei toimi?

Lähtökohtana mietin, että hyvänä päivänä saderintaman uhatessa pystyisi puida ehkä 100 tonnia vehnää. Siitä tulisi 125 - 135 m3 tilavuudeksi, ehkä vähemmänkin riittäisi.