Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Samin työntävässä ruuvissa näkyy olevan maksimimitta 12 m.
http://www.reikalevy.fi/vilja/sami_kanuunakuljetin_kk_150_mm.html.
Voihan sitä vetäväänkin ruuviin laittaa tuki ja pyörät, on kevyt siirrellä, kunhan painopiste on kohdillaan.
Kyllä öljykasvinsiemenet ruuvilla menee. Mitä suurempi ruuvi sen parempi. 8 - 10 tuuman ruuvi on hyvä, 6 tuuman ruuvi menee vielä hätätapauksessa, 4 tuuman ruuvi soveltuu vain kuivan ohran siirtoon. Aina ruuvi jonkin verran murskaa, kuitenkin suuruusluokkaa promille, isompi vähempi.
Ketjuelevaattorikin murskaa vähän. Vain spiraali on 4 tuuman ruuvia pahempi.
Mitä tulee työntävään ruuviin, niin lyhyellä ruuvilla ei nyt niin ole väliä, mutta pidemmässä ruuvissa tulee eroa. Ota 10 metrin vesiletku ja siihen kuppi päähän, kumpi onnistuu paremmin työntäminen, vai vetäminen. Kokeilemallahan tuo selviää, kuinka pitkä ruuvi vielä toimii työntävänä ja kuinka kauan.
Mulla tosiaan mepun 365RCW 500kw:n nimellistehoisella pannulla, ilmamäärää kuristettava pakkasella. Muuten nousee aika mukavasti säädettyyn 86 asteeseen. Poistolämpö ohralla 31.5-34 asteen nurkilla, helteellä tms. kun yhdelläkin polttimella lämmöt nousee korkeammalle, silloin hieman enemmän. Ilmamäärä täysillä noilla luvuilla ja kuivuri poistaa kosteutta noilla spekseillä aikalailla sen 1.5% tunnissa, keskiarvon voi sanoa olevan aika liki. Joku vuosi tästä oli väittelyä, ja sieltä löytyy mitä laskin eräkohtaisia kosteuden poistoja. Nää poistumat todellisia, kun kuivuri vaakan päällä. Pikakosteusmittarit näyttää lähes poikkeuksetta märälle viljalle liian kuivaa ts. sen mukaan erästä ei poistuisi kovinkaan paljoa prosentteja mutta totuus on toinen ja usen karumpi, se 22% ohra olikin 28% kosteudeltaan 
Ja sitten kuivuria moititaan tehottomaksi...
Mielenkiintoista, Mepu M365 samalla 500kW:n pannulla nostaa nollakelilläkin lämmöt helposti tuonne 100 asteeseen, täydellä ilmamäärällä ja poistoimurit päällä. Poistolämpö 32 (vehnä), 35 - 41 (kaura), erän ollessa kuiva.
Mitään muuta selitystä ei ole, kuin että sulla pannu yliteholla? Mullakin oli, uutena, mutta polttimen säätäjä ruuvasi vähän alaspäin. Nollakelillä lämmöt ehkä 80. Kuivuri eristetty, imuputki noin metri ennen pannua, pannun ja kuivurin väli lyhyt luokkaa portaiden vaatima tila plus väliseinä, ehkä alle 2 metriä jokatapauksessa. Samoin poistoilmaputket suht lyhye, toinen pari metriä ja toinen kuivurin leveyden verran pidempi. Eli ilma vaihtuu maksimimaalisesti?
Kerro omastasi, missä erot?
Pannun säädöistä en tiedä, tehdassäädöillä. Siinähän se ero on, jos poltinta säädetty pienemmälle.
Vaunussahan pannu on koneiston kyljessä kiinni, eikä poistopuolellakaan ole ylimääräisiä putkia virtausta jarruttamassa.
Niinjuu, sulla onkin vaunu eikä RCW. Piti oikeen tavata esitteitä, mallimerkintä sama mutta tilavuus eri? Mitähän eroja noista löytyy käytännössä, ruuvien ja kuljettimien lisäksi? Ku just toisinpäin kuullut juttua, vaunuilla ei meinaa saada kuivaksi millään, mutta ne vanhempia vaunuja. Sulla ja mulla pykälän ylitehoinen uuni, sillä ne lämmöt nousee mukavasti.
Piti kans tarkistaa, mikä rcw on, mutta tuohan sama koneisto, kuin vaunussa. Pohjalla on vain kartio ja pannu alhaalla. Korkeutta tulee vähän enemmän.
Mulla tosiaan mepun 365RCW 500kw:n nimellistehoisella pannulla, ilmamäärää kuristettava pakkasella. Muuten nousee aika mukavasti säädettyyn 86 asteeseen. Poistolämpö ohralla 31.5-34 asteen nurkilla, helteellä tms. kun yhdelläkin polttimella lämmöt nousee korkeammalle, silloin hieman enemmän. Ilmamäärä täysillä noilla luvuilla ja kuivuri poistaa kosteutta noilla spekseillä aikalailla sen 1.5% tunnissa, keskiarvon voi sanoa olevan aika liki. Joku vuosi tästä oli väittelyä, ja sieltä löytyy mitä laskin eräkohtaisia kosteuden poistoja. Nää poistumat todellisia, kun kuivuri vaakan päällä. Pikakosteusmittarit näyttää lähes poikkeuksetta märälle viljalle liian kuivaa ts. sen mukaan erästä ei poistuisi kovinkaan paljoa prosentteja mutta totuus on toinen ja usen karumpi, se 22% ohra olikin 28% kosteudeltaan Ja sitten kuivuria moititaan tehottomaksi...
Mielenkiintoista, Mepu M365 samalla 500kW:n pannulla nostaa nollakelilläkin lämmöt helposti tuonne 100 asteeseen, täydellä ilmamäärällä ja poistoimurit päällä. Poistolämpö 32 (vehnä), 35 - 41 (kaura), erän ollessa kuiva.
Mitään muuta selitystä ei ole, kuin että sulla pannu yliteholla? Mullakin oli, uutena, mutta polttimen säätäjä ruuvasi vähän alaspäin. Nollakelillä lämmöt ehkä 80. Kuivuri eristetty, imuputki noin metri ennen pannua, pannun ja kuivurin väli lyhyt luokkaa portaiden vaatima tila plus väliseinä, ehkä alle 2 metriä jokatapauksessa. Samoin poistoilmaputket suht lyhye, toinen pari metriä ja toinen kuivurin leveyden verran pidempi. Eli ilma vaihtuu maksimimaalisesti?
Kerro omastasi, missä erot?
Pannun säädöistä en tiedä, tehdassäädöillä. Siinähän se ero on, jos poltinta säädetty pienemmälle.
Vaunussahan pannu on koneiston kyljessä kiinni, eikä poistopuolellakaan ole ylimääräisiä putkia virtausta jarruttamassa.
Mulla tosiaan mepun 365RCW 500kw:n nimellistehoisella pannulla, ilmamäärää kuristettava pakkasella. Muuten nousee aika mukavasti säädettyyn 86 asteeseen. Poistolämpö ohralla 31.5-34 asteen nurkilla, helteellä tms. kun yhdelläkin polttimella lämmöt nousee korkeammalle, silloin hieman enemmän. Ilmamäärä täysillä noilla luvuilla ja kuivuri poistaa kosteutta noilla spekseillä aikalailla sen 1.5% tunnissa, keskiarvon voi sanoa olevan aika liki. Joku vuosi tästä oli väittelyä, ja sieltä löytyy mitä laskin eräkohtaisia kosteuden poistoja. Nää poistumat todellisia, kun kuivuri vaakan päällä. Pikakosteusmittarit näyttää lähes poikkeuksetta märälle viljalle liian kuivaa ts. sen mukaan erästä ei poistuisi kovinkaan paljoa prosentteja mutta totuus on toinen ja usen karumpi, se 22% ohra olikin 28% kosteudeltaan Ja sitten kuivuria moititaan tehottomaksi...
Mielenkiintoista, Mepu M365 samalla 500kW:n pannulla nostaa nollakelilläkin lämmöt helposti tuonne 100 asteeseen, täydellä ilmamäärällä ja poistoimurit päällä. Poistolämpö 32 (vehnä), 35 - 41 (kaura), erän ollessa kuiva.
Paimenpoika kun 2 viikkoa tikittää valvatinvarteen, niin se saa aikaiseksi sellaisen pienen ruskean pisteen. Vaatis aika jännitteen että se pellolla tappaisi mitään kertaosumalla??
Asiaa voisi simuloida hitsausmuuntajalla? Maajohto oikeasti maahan ja sitten joku lätkä plussaan ja juolavehnikköön hosumaan. En sitten tiedä miten suuren virran tuolla saisi kulkemaan, mutta jos saisi niin kai se keittäisi kasvin hengiltä hyvin nopeasti..
Joskus ainakin mainostivat sellaisia paimenpoikia, että ei tarvitse heinääkään niittää, vaan sähkö kuivattaa heinänkorret. Liekkö sitten toimineet noin hyvin.
Salama kyllä tappaa puunkin, niin eiköhän vähän pienempikin kipinä valvatin tapa, mutta kuinka suuri kipinä tuohon tarvitaan, sitäpä tiedä en..
sähköllähän se tuokii toimii:
https://youtu.be/WL38tKXyigE
Kappas, tuohon sopis kuminapellon niittoon kylvävuonna.
Ajonopeus vaan näyttää aika hiljaiselta, loppuukohan teho kesken.
Eiköhän tuon saisi toimimaan hyraulimoottoreillakin.
Semmoinen aivopieru pääsi korvien väliin, jotta:
Laitetaan ruiskun puomiin roikkumaan metallitanko. Takarenkaan jälkeen kiekkoleikkuri maadoituselektrodiksi. Jokin ylisuuri neon-muuntaja antamaan virtaa. Kytketään kiekkoleikkurin ja puomissa oleviin tankoihin kiinni. Sitten ajelemaan pellolle ennen valvatin ja muiden pitkien pirulaisten kukintojen kehittymistä ja annetaan niille kunnon sähköisku.
Toimii -- ehkä, -- ehkä ei.
Vaarallinen?? --Niinhän ne muutkin myrkyt.
Huomenna pitäis saada ruis maahan, mutta samaiselta lohkolta pääsee kuminaa puimaan ehkä viikon päästä.
Kuinka myöhälle on rukiin kylvön voinut jättää, niin että on vielä kohtuullinen satokin saatu?
Parhaan ruissadon olen saanut kun ruis kylvettiin 1.9. (vuotta 2011/2012. ) Silloin ruis oli syksyllä varsin tiheää, simentäkin meni n. 120 kg/ha (populaatioruis).
Varhaisempi kylvö ei toisena vuonna onnistunut lainkaan (olisko kahukärpänen ollut asialla). n 3. syyskuuta myöhempää kylvöä en ole edes kokeillut.
Jos kuminan puinti ei mene liian myöhälle, ajattelin kokeilla hieman suurempaa siemenmäärää viskalla levitettynä. Hajakylvö siksi, että taimilla on tilaa kehittyä, jos ne ehtivät kunnolla kasvaa. Jos taas eivät ehdi pensoa riittävästi, niin suurempi siemenmäärä korvaa pensomisen.
Tämä kaikki on siis arvailua, tietävän ei tarvitse kysellä.
Onnistuu lietsolla. Putki väljästä luukusta sisälle, tai luukku auki täytön ajaksi. Sadekelille voi virittää kumiläpän putken ympärille. Eikä se edes pahasti pölyä, kuin ehkä lopussa. Hidashan tuo on, 11 kW:n lietsolla luokkaa 10 t/h, tai alle. Äänestä kuulee kauas, koska jyvät liikkuu.
Oikein, kun mittasin, niin kyllä sitä klappia 10 astetta on (30 mm). Välys tuntuis olevan kopin puolella, ehkä tiltin nivelessä.
Tulipa tuossa taas huomattua, että Valtran ratissa on 3-4 senttiä klappia kehältä mitattuna. Pellollahan tuota ei huomaa, mutta tiellä vähän häiritsee.
Onkohan urakkamiehet viritelleet ohjausta, vai onko kädet vain oppineet ottamaan klapin huomioon.
Onhan se 30€/ha torjunta-ainekustannuksena sihen kitkemiseen ja kävelyyn verraten kallista...?...
Sen takia se torjunta-aine kannattaakin laittaa sille ensimmäiselle hehtaarille, niin ei tarvitse sitten
kymmen vuoden päästä laittaa tilan jokaiselle hehtaarille.
Tänä vuonna on Suomessa 336 270 hehtaaria kauralla, tuskin kaikki on hukkakaurasta puhtaita. Mitäs hukkakuran torjunta-aineita meinaatte kauralle ajaa?
Ensimmäisenä vuonna kun lohkolta löytää hukkakauraa, on kemiallinen torjunta jo myöhäistä.
Niin kauan kuin hukkakaura ei kasva joka tienvarsilla torjunta on mahdollista, kunhan kaikki ottavat tuon vakavasti. Sitten kun tienvarret lykkää koiranputken sijasta hukkakauraa on peli hävitty ja hukkakaura pellossakin verrattavissa muihin rikkakasveihin.
Miksiköhän millekkään muulle rikkakasville ei avata montaa omaa keskusteluketjua?
Kovasti tätä kasvia demonisoidaan. Jos pelto on täynnä ohdaketta tai valvattia, niin kukaan ei korvaansakaan lotkauta, mutta yksikin hukkakaura saa viranomaisiin ja kaikkiin kylän isäntiin liikettä. Ahkeria on ohdakkeet ja valvatit leviämään, niitä kasvaa runsaasti pientareilla ja joutomailla, hukkakaura on itse asiassa aika harvinainen rikkakasvi, silti yksi helpoimmista pitää kurissa, ei juurru syvään, toison kuin ohdake ja valvatti.
Ohdake ja valvatti ovat pirullisempia hävittää, mutta oikeilla aineilla hallittavissa ja siementavarasta lajiteltavissa pois. Kaurapeltoon vaan ei ole millään aineilla mahdollista saada hukkista kuriin.
Hukkakaura vaan käytännössä estää siementuotannon kokonaan.
Espanjassahan kaikki tiepientareet ovat hukkaukauraa valtoimenaan, ei Suomessa vaan menesty pientareilla. Vaan ei ihan näinkään. Olen nähnyt todella pahan hukkakaurapellon, jossa hukkakaura kasvoi myös ojan pientareilla.
Onhan Suomessa vielä maitovaltaisia paikkakuntia, jossa eivät ole hukkakauraa nähneetkään. Toivokaamme lisää maidotuotantoa Suomeen.
]Pystyykö edes värilajittelija erottamaan hukkakauraa?[/size]
Nyt kun olen itselleni lajittelun mahdottomaksi uskotellut, palataan leviämiseen. Pitkät hukkakaurayksilöt on helppo löytää. Toisaalta on myös normaaleja kaurayksilöitä, jotka ovat myös päätä pidempiä muihin verrattuina. Sitten on niitä pieniä yksilöitä, joita löytää jos löytää. Ihmettelen, jos hukkakaura ei jalostu lyhyemmäksi, jolloin sitä ei saa kitkettyä. Mutta eihän siemenpellossa hukkakauraa ole koskaan ollutkaan, eihän...
Tajunnanvirran (vääräkö) jotopäätös. Kaurapellot eivät ole täynnä lyhyitä hukkakaurayksilöitä, koska ne eivät mene puimurin laariin JA esiputsari vie ne pois JA lajittelijan ilmaerotus vie loputkin JA siemenviljelijät ovat erehtymättömän täydellisiä työssään JA hukkakaura on vain näköharha silmässä, tai sitten ei.
Pystyy
[/quote]
Missähän olisi lähinnä pääkaupunkia sellanen masiina, minulla on mustakuorista kauraa kasvamassa ja on jokunen valkokuorinen tullut sekaan, tahtoisin pitää sen mustan sortin puhtaana mustana..
[/quote]
Tuommoinen värilajittelija olis kyllä pätevä vehje, jos saisi todella lajikkeetkin erotettua. Montakohan milijuunaa tuommoinen keksintö mahtaa maksaa.
