Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mitä se juola edes haittaa siellä viherlannoitusnurmessa?
Ei se VLN:ssä tietenkään mitään haittaa, mutta olisko se niitoilla kuritettuna helpompi saada kokonaan pois sitten kun VLN ensi kesänä muutenkin glyfotetaan.
Viime kesänä suojaviljaan perustetussa viherlannoitusnurmessa on muutama juolavehnäpesäke. Kannattaako yrittää kiusata sitä niittämällä monta kertaa kesässä? Missä vaiheessa niitot kannattaa suorittaa? Vai tapanko vasta ensi vuonna glyfosaatilla?
Tätäkin keskustelua lukiessani toivon hartaasti, että koko tukijärjestelmä puretaan ja tulo tulisi markkinoilta. Valtava määrä energiaa käytetään tukijärjestelmän luomiseen, valvontaan ja tilakohtaiseen optimointiin ja unohdetaan, että mikä maatalouden tehtävä yhteiskunnassa on.
Verotettavaa suunnitellusti sama kuin aikaisemminkin, mutta heikoin kymmeneen vuoteen. Kasvukausi oli ihan ok, mutta kustannukset nousseet älyttömästi suhteessa viljan markkinahintaan. Käyttökate ennen palkkaa oli alle paikallisen 600-700 euron vuokratason.
Nyt on mietittävä osaako tehdä päätöksen välivuosista ja nauttia elämästä ja vuokratulosta.
]
Kummasti sitä alle 100ha.n viljatiloilla vuodesta toiseen päätoimisena pärjäillään,vaikka ei tämänkään uutisen perusteella pitäis olla mahdollista.
Millähän he oikeasti saavat AIKANSA KULUMAAN JA RAHAT RIITTÄMÄÄN ??
Hyvin pärjätään. Ja jos sitku ei enää ite huvita niin vuokrataan maat +700e/ha.
Vemssillä on monesti ihan hyviä juttuja mutta nyt on myönnettävä että en pysy aivan kärryillä.. 
Vemssi on lintsannut koulussa äikän ja matikantunnit.
Joskus opiskeluaikoina kun näitä katetuottoja laskeskeltiin, niin
silloin kustannuksiin ei laskettu kuivatus- ja rahtikuluja.
Miten nykyisin?
Näin maatalousoppilaitoksissa. Navetta piti jokaisen osata suunnitella, mutta talouspuolen ei ollut niin tarkkaa.
[Edit:
Jotenkin vaan näyttää siltä, että ns. tukiviljelyä on kannattavuuskirjanpitotiloillakin enemmän kuin luullaan: tilastoista nähdään, että muuttuvat ha/kulut ovat keskimäärin 422 €/ ha ! Tuohon selvästi mahtuu vain alle 300 kg apulantaa siiloviljasiemenen lisäksi. Sen osoittaa myös myyntituloista arvioitu toteutunut viljasato; näyttäisi olevan kolmen tonnin seutuvilla.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Tuloslaskelma/viljanviljely-SS-
[/quote]
Tilastoihin mahtuu mukaan monenlaista tilaa ja kirjanpitäjää. Mutta huolestuttavaa on, että noin huonoja nettotuloksia hyväksytään vuodesta toiseen.
Viimeisen viiden vuoden aikana yrittäjän voitto vaihdellut -107eurosta +251euroon. Viljanviljelyä, ei vuokrapeltoja. Yrittäjän voitosta on siis vähennetty oma palkka ja omanpääoman korko.
Käsi ylös kuinka moni tietää omat kustannuksensa, vaikka kovalla äänellä kerrotaan paljonko voi vuokraa maksaa
Näitä vemssin ym. kirjoituksia kun lukee, niin vahvistuu käsitykseni siitä, että mahdollisen tilani jatkajan on oltava vähintään viisi vuotta poissa tilalta avartamassa maailmankuvaansa.
Ei karjanhoidossa mitään marttyrisointeja ole.
sanoo VMS, ja jatkaa karjanhoitajan marttyrisointia.
Kyllä sadan hehtaarin tilalla tulee helposti yli tuhat työtuntia vuodessa, jos koneet pestään ja huolletaan käytön jälkeen, rakennukset pidetään siisteinä, seurataan markkinoita ja tehdään kaikki "paperityöt" itse yms. yms. Eli hoidetaan tilaa jatkuvuutta ajatellen.
Tai sitten jättää edellä mainitut tekemättä ja katsoa miten pitkälle se riittää...
Lopullista vastausta tuohon tuntipalkkkaan ei siis ole. (Ja eihän se vuokramies esim.niitä tilan maatalousrakennuksia huoltomaalaa tms.)
Minusta maataloudessa(kin) pitäisi alkaa tosissaan miettiä kustannussäästöjä, johon tuo ajourien sorastus on varmasti yksi ihan järkevä konsti.
Jokainen toimii tavallaan, mutta itse yritän laittaa joka vuosi jonkun paikan siihen kuntoon, ettei tarvii seuraavaan kahteenkymmeneen vuoteen murehtia. Kustannuksen voi sitten jakaa useammalle vuodelle. Ainakin aikaa ja hermoja säästyy.
Sampo otettiin tuos huoltoa varten esille ja digitaali näytti n1300 hehtaaria neljän syksyn jälkeen.Tunneista ei tietoo kun tuntimittari oli jo uutena hajalla.
Kertoo paljon sekä merkistä että isännästä, jos ei neljään vuoteen ole korjattu.
Eipä tuossa nyt tokikaan mitään uutta ole. Eihän se kasvi, pelto tai vesistö sitä tiedä, onko se typpi-ioni peräisin Yaran pussista, apilan juuresta vai lehmän persiistä. Samasta syystä kaikki väitteet luomutuotteiden paremmasta mausta ovat mielikuvituksen tuotetta.
Toisaalta itselläni ei ole mitään luomuviljelyä vastaan eikä sitä vastaan, että luomutuotteista saa paremman hinnan. Hyvä vain, jos jollekin luomu on hyvä bisnes. Ja niin kauan se sitä onkin, kun luomutuottajia ei ole liikaa.
Ei minullakaan ole mitään luomuviljelijöitä vastaan, olenpa itsekin miettinyt luomuun siirtymistä. Mutta veronmaksajana en pidä järkevänä käyttää rahaa luomutuotannon muuta tuotantoa runsaanpaan tukemiseen, koska kyse on vain erilaisesta tuotantotavasta. Koska ei ole kiistattomasti todistettu luomun terveysvaikutuksia, pitäisi luomuruokaa haluavien olla valmiita maksamaan tarvittava lisähinta itse.
