http://www.fastline.com/

tsekkailee tuolta. Merikontti maksaa noin tonnin tuoltapäin, traktorin rahti hiukan enemmän. ....

Ja tuolla kaupalla saa TÖRKEÄN kallista rehua vrt, maksaisitko koko tukipotin verran vuokraa pellosta, tyhmä olet jos niin paljon maksat. Tosin nykyinen erittäin kannatava viljanviljely mahdollistaa moiset vuokrat.

Taitaa sulla olla laskutikku hukassa

Ihmettelen Adamin vihjailuja epäonnistuneista investoinneista. Minusta jokaisella on oikeus vaatia työlleen käypää hintaa...varsinkin, jos myös itse on yrittänyt kehittää elinkeinoaan.

Se on vaan kärjistystä ja provosointia. Tiedät itsekin, mistä puhun


Olet oikeassa tuosta hallituksen tyrimisestä. Kaupan kasvattama siivu työnnetään nyt tuottajien ahneuden syyksi, eikä meidän ole helppo sitä enää muuttaa. Kauppa saa lisäsenttinsä ja kuluttajien silmissä ne keräämme me. Pelipaikoilla on eilisen pragmaatikkoja, joilla ei ole tästä mediapelistä käsitystä.......

KJL hoksi pointin Noin ne juuri tekee....

Edelleen: Sillä hinnalla, minkä meijeri onnistuu markkinoilta neuvottelemaan ei ole mitään suoraa tekemistä meidän tuotantokustannusten kanssa. Painetta voidaan julkisesti lisätä, mutta mitään automaattinostoa sanelutyyliin ei ole luvassa. Tämä on juuri se asia, jota tarkoitin tuista puhuessa. Suuren osan tuottaessa maitoa tukien kannustamama katoaa hintayhteys kokonaan. Puhtaasti markkinoihin perustuessaan kustannusten nousu vähentäisi tuotantoa ja sitä kautta vahvistaisi hintaa (noin raa'asti yksinkertaistaen) mutta nyt sitä ei pääse tapahtumaan. Lisäksi yleinen mielipide kääntyy herkästi vastaan, kun kerran tukia nyt saadaan.

Kannattaa joskus kokeilla jotain muuta näkökulmaa. Vaikkapa sen asiakkaan eli kuluttajan. Homma toimii, jos molemmat kokee voittavansa, muuten ei.

Lainat kilpailutettu, ostorehukustannus alas (parhaassa 5% tiloista pro agrian tilastossa), peltoviljelyssä apila ja siinä kokeiluna nurmiviljelyssä luopuminen lannoiteista, kone kanta semmoiseksi että yksi mies pystyy tekemään työt ja mielellään yhdellä traktorilla, tuotostason nosto (nykyisin n.8000 tavoite 10000) ilman että rehukustannus nousee, lehmien poikimakertojen nosto 2,1 vähintään 3 mielellään 4 per lehmä, siemennyksiä poikiminen 2,1(voisi olla alempi) €/lehmä n.2400€ tavoiteena 2500e€ tai mielellään yli. Ei minua edelleenkään haittaa viljan hinnan nousu kirjoitin vain tosi asioita ei duunariltakaan mene enää 50% palkasta ruokaan taitaa olla nykyään jotain 12% luokkaa joten olisi siinä vähän ottamista tuottajallekin

Yksikään noista ei kerro, miten maitolitraa/työtunti on kehittynyt. Se on työvoimavaltaisen tuotannon indekseistä tärkeimpiä ja kertoo sen mitä olet tehnyt pärjätäksesi sille kadehtimallesi kirvesmiehelle......

Pientä kustannusten nousua? Elätkö mitä aikaa vielä? mahdollisesti 1800, 1900 vai ihan 2000- lukua? Kirvesmiesten palkat nouseet v.1997 8€ vuoteen 2007 16€ tunti! Eli kaksin kertaistuneet 10 vuodessa, poltoaineen hinta nousut lähes 4 kertaiseksi (Traktoriin), kustannusten nousu parhaana vuonna 17%. Onko tuotteitten hinnat nouseet samassa suhteessa. Minua ei vielä niinkään viljan hinnan nousu haittaa kun käytän omaa viljaa, mutta kyllä tämä kustannusten nousu rupeaa pitkämielistäkin ottamaan yläkerrasta. Sika puolella alkaa jo olla paremi tienesti jos pistäää sikalan tyhjäksi ja lähtee muihin hommiin. Jos tähän hommaan halutaan jatkajia vielä vuosien päästä niin voivat olla melko tiukassa jos ollaan 0% vuosi korotuksilla ja kirvesmies repii kohta 20€/tunti. Että tältä pohjalta ja älkää väitäkö että tulosta voi kustannuksia pienentämällä ja koko ajan suurentamalla aina parantaa suhteessa normaaliin palkan saajiin

Oletko selvillä paljonko kirvesmiehen työtunnin tuottavuus on noussut samassa ajassa?? Paljonko uutta tekniikkaa ja uusia menetelmiä on otettu käyttöön? Ja mitä olet tehnyt oman työn tuottavuuden kasvun eteen, vain mennäänkö samalla 80/90-luvun konseptilla eteenpäin??

Niin kauan, kun ei omaa pesää ole putsattu, on turha tulla vaikeroimaan siitä tuottavuuserosta, mikä vääjäämättä repeää eri ammattien välille silloin, kun joku päättää pysyä paikoillaan ja maksattaa tuottavuuserojen kasvun muilla. Ja pitää sitä oikeutenaan.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö maidon hintaan kustannusten nousua pitäisi vyöryttää. Mitään suoraa sidosta ei hintojen ja kustannusten välillä kuitenkaan ole, siitähän tuet pitävät huolen.

Ei varmaankaan tiedä mitä maidosta maksetaan Suomessa mutta se tiedetään että euroopassa on mennyt jo 50 snt. rikki TUOTTAJA HINNOISSA  ! Tuskin Saksalainen Gerhard suostuu myymään maitoa suomeen 30 snt litra  jos paikallinen meijeri maksaa 50 snt. litra

Tuskinpa muutaman yksittäisen meijerin maksukývyllä on positiivista vaikutusta Valion neuvotteluasemaan kaupan kanssa. Saksan maidonhinnan mediaani on vielä reilusti meidän hintatason alapuolella ja markkinat eivät vähittäiskaupan osalta ole kahden kauppaa kuten meillä.

Sikäli kun oikein käsitin, ei kaupan sopimuksia keväälle ole neuvoteltu. Korotus on tehty siis jonkinasteen riskillä omistajien painostuksesta. 141-neuvottelun ollessa käynnissä olisi ehkä kannattanut kovettaa korvansa tuottajien vaatimuksille ja jättää korotusilmoitus/päätös tekemättä, siirtää se vaikka joululahjaksi ja rauhoittaa näin neuvottelujen loppuhuipennus. Meidän tuottaja/omistajien pitää laittaa hiukan jäitä hattuun ja muistaa, että Valion tekemä tulos tuloutuu meille tavalla tai toisella.

Tähän mennessä oma jalostus on taannut meille muuta maailmaa korkeamman maidon hinnan ja tasoittanut tehokkaasti hintakuopat. Selvisimme parin sentin pudotuksella silloin, kun saksassa mentiin reilusti alle 30 sentin mediaanihinnan. Nyt kumminkin pitäisi saada rusinat pullasta HETI. Tuliko siitä investoinnista liian kallis/pieni, kun ei pientä kustannusnousua kestä ??

Pykää 100 viestiä niin et ole enää tulokas

Siihen menee asiankirjoittajilta enemmän aikaa kuin suunpieksijöiltä....

Täptäp

Jakaa hän firmansa liikevaihdon oman työvoiman (esim aviopari) käyttämillä työtunneilla. Jos tulos on enemmän kuin tuo 50€, kannattaa pesettäminen jopa noilla hinnoilla. Varsinkin, jos pitää ostaa se kuumavesipesuri ja mielessä kangastelee oma lämmin huoltohalli niille koneille.....Jos taas jää alle niin pesee itte, mut miettii samalla miksi jalostusarvo/työtunti on niin alhainen, ettei omaa palkkaa tahdo jäädä......tai ehkä sittenkin kannattaa mennä tietsikan taakse ja etsiskellä syitä moiseen

Kalleus on suhteellista.

Menneisyyden yöstä kumpuaa katkeruutta toisinajattelijoita kohtaan

Tuosta verkkojen syöttämisestä voi tietty tulla tapa, kun ei ehdi siinä peltotöiden lomassa niitä elukoita kunnolla hoitaa.

Koneviestissä oli Tonuttista juttua. Koneen työssä nähneen kommentti oli, että enemmän tulee epäpuhtauksia mukaan kuin roottorisellaisella.....

Ei, mutta enteilee kotieläintalouden loppua AB-alueella... mikä on ollut kepun ja MTK:n tavoitekin.-

Jotenkin tämä sun asia näyttäytyy tänään krokotiilin kyyneliä itkevän vanhan jäärän narinana. AB-alueelta ei kotieläintalous lopu

Mä en olis huolissani muusta kuin neuvotteluista kaupan kanssa. Eilen sain sellaisen käsityksen, ettei sopimuksia vielä ole tehty, vaan neuvotellaan vasta. Jos tässä saadaan hinta kohdalleen, tulee raha meille tavalla tai toisella. Siitä pitää omistus huolen.

Auran systeemi ei käsittääkseni kykene vielä suuriin volyymeihin.

Nyt pitää erottaa toisistaan mekaaninen separointi seuloilla, valsseilla tms ja esim Genivan elektroflotaatio. Jälkimmäisestä jää vain kuiva-aine, neste on teknisesti laskettavissa vesistöihin (tai käytettävissä huuhteluun) ts. ei juuri ravinteita. Tässä separaattoria tarvitaan mahdollisesti samaan tarkoitukseen kuin biokaasulaitoksissakin eli kuiva-aine%:n vakioimiseen ennen varsinaista prosessia.

Mekaanisessa separoinnissa pätee em. säännöt, eli noin neljännes kuiva-aineesta saadaan erilleen. Mitä tulee polymeeri ym lisäyksiin, saadaan kuiva-aineeseen noin 50% typestä ja kaliumista, 90% fosforista, kun oikeat lisäaineet ovat löytyneet. Lisäaineistus kuitenkin maksaa, vaikka onkin automatisoitavissa.

Ymmärrän kyllä, että Ansager tms. systeemit jää pois käytöstä. Euroopasta on vaikea löytää tietotaitoa lannan käsittelyyn, kun kaikki ratkaisut ovat tekniikkalähtöisiä, eikä käytön yksinkertaistamista ajatella ollenkaan. Puhumattakaan kokonaisuudesta. Ensimmäisenä separaattoriksi tarjotaan ruuvia, eikä puhuta mitään siitä, että ko. systeemi on erittäin tarkka kuiva-aine%:n suhteen. Pieni muutos siinä ja lillinki tulee läpi sellaisenaan......

Separoinnilla saadaan noin puolet kiinteästä kuiva-aineesta talteen eli 25% kokonaiskuiva-aineesta. Suspensoituneesta kiintoaineesta, jota on noin puolet kaikesta kuiva-aineesta, ei ilman kemikaali- tai polymeerilisäystä saada juuri mitään eli typestä ja kaliumista kuiva-aineeseen jää vain reilu 20%, loput on nesteessä. Fosforista kuivakasaan menee 40-50%, kemikaaleilla jopa 90%.

Vedenkulutuksesta kertoo jotain se, että varastotilaa tarvitaan perinteisessä huuhtelussa kaksinkertainen määrä. Eli vettä menee. Yleensä vesi kerätään sadevedestä rakennusten katoilta tai lantavaraston pinnalta. Valtava nestemäärä ei kuitenkaan haittaa, jos varasto sijaitsee peltojen vieressä ja on pumpattavissa letkua pitkin suoraan levittimeen.

Veden erottamiseen alkaa löytyä energiatehokkaitakin ratkaisuja. Sinällään nämä eivät vaadi huuhtelua, vaan toimivat varmasti kaikkien lannanpoistomenetelmien kanssa, kunhan reunaehdot mm. kuiva-aineen osalta täyttyy. Auran systeemistä mulla ei ole tietoa.

Make: kolme kertaa on aika harvoin. Mutta bobcatilla raapiessa homma toimii aivan samoin, vain lypsyn yhteydessä. Raappojen on pakkokin kulkea useammin, lantamäärä nousee muuten liian suureksi.

***Luulis nyt heidän sen verta käsittävän, ettei noususuhdanteen aikana kannata pitkiin papereihin sekaantua.

Niinhän sitä luulis, mutta kun aina puhutaan siitä 'pitkäjänteisestä' kehityksestä