Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6

Viestit - Hesator

Vapaa sana / Vs: agrologi koulutus
: 11.04.10 - klo:00:27
Hesator, olet kuule aivan itse oman onnesi seppä. Mielipiteitä voi kysyä, mutta ratkaisut teet sinä itse.

Juurikin niin mutta kokemuksia kysysin juuri tuosta aikuispuolesta näin töitten rinnalla? Jokka on suorittanu sen puolen.. Ja taas nuorisopuolen töitten sivussa?

Niin paljon kysymyksiä, niin vähän oikeita vastauksia......
Vapaa sana / agrologi koulutus
: 10.04.10 - klo:22:30
Kun mielessä on pöyriny jo jonkin aikaa että vois koulun penkille taas palata 5 mettäkone ja kototila työ vuoden jälkeen..

Oknelma: Ikää 23 ja aikuis- ja nuorisopuoli olisivat molemmat hyviä vaihtoehtoja.

 Kuinka raskasta ja vaativaa on opiskella aikuispuolella työn ohessa? Kesällä koti lypsykarjatilan työt + urakoinnit ja talvella mettäkone hommat + auraukset mettäfirmoille.. Kuinka ajan saa riittämään opiskelulle siinä lomassa? Muutenkin päivät tahtoo venyä pyöreiksi.. Saako sitä pyhitettyä päivää tai kahta pelkästään lukemiseen?

Mutta taas kuinka helposti tai opintoajan pitkittymättä nuorisopuolella voi lukea jos toukotyöt plus muuta lypsykarjatilan sesonkityöt pitää tehrä ajallaan tilalla? Lähistöllä ei ole korvaavaa työvoimaa..

Asialla ei ole mikään kiire mutta 16 tätä kuuta tarttis paperi olla vetämässä jos mielii istuskella muussa kuin työkoneen puikoissa...

Millasia kokemuksia on teillä aikuispuolesta työn ohessa ja nuorisopuolesta työn kanssa??

Helpommalla pääsis ku istus vaan koneitten penkeissä ja tekis vaan... Mutta....

Paikkoina pyörii Ilmajoki ja Mustiala? Kokemuksia niistä?

Paperit mettäkoneen kuljettaja...
Noihin saa valmetilta ja kronokselta ja varmaan Viitasen Atsolta ja miksei itteki tekemällä niin eripäin pyörähtävää kääntölaitetta eli tooli pyörähtää vasemman kautta. Kääntölaite siirtää toolia 3-4cm vasemmalle, ei hattaa mitään, voi olla hieman erilainen ajella kun ei olekkaan keskellä raktori.

Kyynärnojia kans saa. Toisessa koneessa on danfossin omat ja toisess framecon 9000. Nuo framecot on leveät ja hyvät ja saa säärettyä kaffan juuri sopivaks juuri ittelle. Niissä myös kaasujousu jolla saat nojam nousee ylös ja käännettyä penkit taakse.. En tietä mitä ainetta tuo framecon päälys on ku ajettiin vesakoita kesällä ja oli hytiski kuuma niin tuli kyynärvarteen jonkinlaista ihottumaa juuri tuosta päälisestä kun kättä siinä päivän lepuutti...

Kuva danfossin kahvoista ja kyynärnojista ja kääntölaitteesta.

http://image.nettix.fi/extra/machineimg/760401_760500/760474_b_e7a6fe7581ad0dec.jpg
Kuinka vanha retrokki? Mikähän on ollu alustakoneena? Telekaattori on kyllä nii järee että saa tosisaan repiä että saa palasiks. 200 telekaattori ollu ny puoli vuotta ja heti uutena hioin teristä maalin pois lamelli laikalla, ei sen jälkeen muuta.

Yks joka olis tehtaalla voitu laittaa niin lukkoventtiili letkuihin.. Ny ku jätät leikkurin pois, kuuppa ylhäällä niin jää painetta aina letkuihin kun kytket takasi ku kuuppa valuu alas..

Sylinterien kuupan puoleeseen korvan syvennykseen kertyy rehua ja voi ajan kansa käyrä huulitiivisteen päälle ja kun paljon rehua niin rajottaa auki asentoa. Hieman erilaiset korvat kuuppaan niin ei olisi tuota oknelmaa...

Muuten kymppi miikan kone!!!
Sanotaan että kyllä ketteräpää kiintee askelista 6 saat ettiä kun säärät etupäästä raidevälin isoks ja ruuvvaat rajotinruuvit selälleen ja kattot ettei lokasuojat ota sivupelliin, kyntö ehkä hieman erilaisempaa noin mutta itte ollaaan pärjätty.

Pitäs olla sama voimansiirto 600 sarjalainen, pikavaihde vaan erilainen.

Retku osaa kertoo tehonkeston tuolle Volvon vaihteelle,,,,
Kyllä 8100 on mielukkaampi koppi työtä tehrä. Joissakin 8100 nopia perä, oma kulkee 2650 kierroksella ja 600/65r38 kummeilla karvan alta 60km/h. Vapari koneen säädin on mukavan kiree yhdistettynä herkkään turboon... Saa hymy huulilla ajaa isollakin kuormalla kun ähkyä vastaa nopiaan...
Yritin hakea vanhoja topikkeja muuten löytäny.

Jyrääkö kukaan säilörehu nurmiaan keväisin ja onko mitään kannatusta?

Ajatuksissa olis jyrätä nurmet keväisin että sain pienet kivet takaisin pehmeään maahan jottei kulje karhotuksessa silppuriin. Millasia jyriä olis tuhon hommaan markkinoilla? Itte aattelin kokeilla normi peltojyrällä, potila 6m.

Pellot jyrätty kylvön jälkeen ja kierto on 4-5v. Lietettä levitetään multaimella eka rehunteon jälkeen matalamultaimella, ei nosta maata/kiviä.

Onko jyräykseksesta mitään hyötyä käytännössä? Mitä asiantuntija sanoo?
En tosin tierä mitä muutoksia laatikoihin noissa on tehty, tehot on sääretty kyllä kohilleen, ei taira l200 ja hiluxilla olla jakoja..

http://www.youtube.com/watch?v=58PxH5_NRp0
http://www.youtube.com/watch?v=iKFH1qey4QA

Vallun 8100, -91 ottaa karvan alle 60km/h ,57-59km/h 2650 kierroksella.. Renkaina 600/65 R38...

Retku. Onko perää että kun 6400 vaihtaa 66-6800 pikavaihdepakat niin kulkee 70-80km/h 2500 kierroksella??
Kuinka muuten pikku ja väli koon voimansiirrot eroo keskenään kestävyysessä?
Yleensä kun kärkiauralla osut kiveen tai kantoon joka on alla 5 senttinen ja ojan reunassa niin aura hyppaa ylitte, työntö tulee kärkeen ja siiven takapäät tulevat vapaana joten hyppää yli. Jos on korkeempia niin potkasee auraa ojasta poispäin. Aurailen valmetin x105 joten käännöstä antaa päävaro ja samalla kääntää konetta linkkuun vähä, turbiinikytkin vähä pehmentää töyssyä.

Jos vaan perälevullä työnnät ottavalla ja ei ole shokkia kääntösylinterissä niin on niskat entiset vaikka este on levyt päässä, tosin kyllä kärkiaurakin toppaa jos sattuu olemaan ihan keskellä auraa este.
Nyt tuli syksystä rakennettua kuormaauton kärkiaura etukuormaimen sovitteisiin, joku 3,2 levee, hokke-a on malli. Perälevyllä ennen aurailin mettäteitä mutta ny tuolla ja kyllä harmittaa ku ei ennen ole tuollaista tulle hankittua. Auraus muuttuu leikiks tuolla, ei kampea ja eikä vallit kasva isoks vaikka ajonopeus on pieni. Kärkiaura!! Nettikoneesa on kappeempiaki myynnis...
Kyseesä vissiin valtteri? Mezzo/mega/t?

6400 ja 6800 vallujen kanssa juoruttiin webaston kanssa tappelemaan juuri tuon veden kierron kanssa. Ratkastiin sillai että webasto ottaa veten lohkon alareunasta jossa tyhdennysproppu ja painaa veten t-haaraan josta menee vesipumpun päälle. Normaalisti vesi nousee kannen päältä alakennolle josta yläkennolle josta vesipumpulle. Kun webasto käy niin kierrättää vettä pelkässä lohkossa ja kun kone käynnistetään niin suljetaan webasto kierto kraanalla jotta vesi kiertää yläkennossa.

Raavittiin päätä kunnolla ennen ku keksittiin tollanen.
Pakopaine mittarin saan 20-40e autogauge, tai vastaavia motonetista tai autovaraosia myyvästä liikkeestä, käy ahtopainemittari samaan hommaan. Tai teollisuus mittari nestevaimennuksella on tietysti kaikista paras. Muista laittaa t-haarassa oleva kuristin letkun väliin ettei ala mittarin neula hyppiä pakopulsseista.

Poraa pakosarjaan ennen ahdinta virtauksellisesti hyvään paikkaan lähelle kollektoria 4-5mm reikä ja hitsaa ympärille jarruputken kaiksoisnippa johka saat 1-1,5 metrin pätkän jarruputkea kiinni johka voit jo laittaa normi letkulla eteenpäin mittarille....

Kai niitä lämpötila mittareita voi laittaa mutta ehkä tärkeempi ahtoilman lämpötilaa olis pakolämmöt. Jottei mottis sula..

Holset HX27W on T25 laipalla joka on metton pakosarjan laippana. -05 on jo T3 laippa.
Millanen alustakone sulla on? Kuormaaja? Redrock tuli parikuukautta sitten ja ei haukkumista ole ollu. Järeä, raudasta tehty ja suunniteltu vimosen päälle koko laitos. Terät saa vaihdettua osissa, ei hitsattu ku silocutissa, reunapiikit paksummat ku keskellä, kulmahammas kans pulttikiinnitys...

Alustana on x105 valmetti ja takarenkaissa vielä suola ja leikkurina telegator200. tarkkuus-silputtua esikuivattua rehua saa noin 1200kg kerralla kyytiin. Vanhalla Varmo600 noin 350kg!! Hintaahan noilla on hieman ruottalaisia enemmän mutta laatu ja järkevä suunnittelu vei voiton. Suosittelen!
Täältä ääni Redrockin Telegaattorille 200cm leveelle. Toi vaatii jo kunnon alustakoneen mutta kyllä sitte käy..

Plussat: Piikit vaihdettavissa yksitellet, hammasterä on jaettu osiin ja pulteilla kiinni, ei hitsattu kuten silocutisa, sylinterit järeemmät, tarttee tosin öljyä enempi, iso aukeema kidasa, mahtuu isokki paalit kunnolla sisään ja näkyvyys tiellä hyvä..

Painoa on aikalailla mutta ei kelvä kestä kauaa, saumat ja työnlaatu hyvää. Positiivista kokemusta. Osta sellanen jos parhaan haluat...
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6