Herra Olderin puheita kannattaa kuunnella. Näkökulmaa löytyy ja perustelut ovat hyvät

Mitään tai ketään ei kuitenkaan niellä purematta

Totta. Oikeen tuon doc. Olderin seminaarin takia siirsin näyttelypäivän keskiviikkoon jotta näkis tuon... Harmittaa oikeen kun esityksen anto jäi vähäseks juuri tuon aksentin takia...

Heillä on monta monta mielenkiintoista lajiketta joita voisi kokeilla..

http://oldergrupp.ee/index.php/page,51
Täällä on ainakin ollu sirppimailasta. Näkyy herra older pitävän seminaaria koneagriassa valkuaiskasveista

Oli ihan mielenkiintonen seminaari.. Tohtori Olderin englannin korostus pisti puhetta kuuntelemaan oikeen ajatuksella, pojat olisivat osanneet varmansti kääntää suomeen tai enemmän lontoon murteeseen viittaavaan...

Mielenkiintoinen oli myös lypsykarjatila joka on valkuais-omavarainen, kuukauden pari täysin vuodessa....

8750 on A pumpulla. turbona pikkunen s2. sama turbo kun 8400:ssa. pumppukin on ihan sama, sillä erolla että 8750:ssä on ahtosäädin.

8950 on ainut valtra missä on se iso P pumppu.

8750 ja 8950 tehoero on iso.

Kuulemma juu on iso ero vaikka konedata kertoo väännönkin olevan paperilla olevan sama... Mikä sen eron tekee?
Puhutaan vakioista?

Jos puhutaan antista ilman lda karaa ja karan kanssa niin kuinka iso ero on lopputehoissa jos kara on fiilattu "sopivaks"? Mietin että onko kannattavuutta laittaa karattomaan anttiin lda karaa? Tarttis Orimusta jututtaa tästäkin...

Lainaus käyttäjältä: turbox - 18.10.10 - klo:12:32

Toimiiko T180 samalla tavalla jos siinä on commonrail kone?

***ei, siitä puuttuu se voima.

8750 ja 8950 on rivipumpulla. näissä tehon nosto perustuu ihan mekaanisen pumpun toimintaan. uudemmat toimii enemmän sähköllä...kait siellä voimanotossa on sama periaate, mutta tietokone hoitaa loput.

Retku

Kumpi kumppu 8750 on? Antti vai Pekka?

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 13.10.10 - klo:19:29

eipä tuota menny rehuntekoon yhtään..

Eipä niin

Säilöntään sopii happo. Rehujen tekoon on toiset aineet

Mitkäs aineet Aatamilla rehun tevosa?

Lainaus käyttäjältä: Hesator - 12.10.10 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: koivumaki - 12.10.10 - klo:20:49

Onkos jollakulla nyt sitten kokemusperäistä testausta esim.141HT/141D siten,että saako Dn säädettyä siten,että ylämäkeen tr.vetää moottorin suurimman tehon kohdalla tarvittaessa?Ja tulosta HT:tä vastaan?

Kun laitto droop arvon nollaan niin veti paremmin ja kierrokset pysy 1800 tai no paremmin,ehkä vähä paremmi mutta jos arvon laitto suureks, likemmäs 10 niin kierrokset pysy alle 1400 ja vauhti laski jo ennen mäkee, haisto sen jo..

Isosa mäesä 12,5m3 livakka peräsä rupes pillittää D alueella jotta nopeus laski liian alas.. Ja vaihto C..

Kiihtyvyys kärryn kansa, 1km matka, ei täyttä vauhtia kerenny kelata.. Kepillinen ei tartte isookaa matkaa jotta täys laulu koneesa...

B alueella kyntö suju hyvin... Tosin kaks kertaa kone sammu kun vastus kasvo liian suureks.. Tuota vähä ihmettilin....

Näin siis 25 tunnin kokemuksella 142D

-arvaanko yhtään lähelle jos arvioin,että 142D+livakka+12,5m3 sitä ittiämsä painaa,noin...22-24tn?
-aika erikoiselta kuullostaa tuo 1km kiihdytysmatka,itte saan vastaavantehoisen tr:n yli 30tn painolla ihan kohtuumatkalla 48n paikkeille

No varmaan noilla nurkilla liikutaan painoisa, n.22tn...

Jos nelosta ja kutosta voi verrata  niin 140hv tehoille sääretty vallun 8100 kiihtyy jo moneen kertaan tuolla matkalla sinne yli 50km/h.. Keppiloora pesi vie tiellä ton, kynnössä puntit ehkä vähän jo toisinpäin...

Kone oli siis esittelykone joten päivitykset voi olla vanhahtavat eikä kaikki sääröt varmaan makeimmillaan eikä kuski säätäny kuin droop:pia..

Onkos jollakulla nyt sitten kokemusperäistä testausta esim.141HT/141D siten,että saako Dn säädettyä siten,että ylämäkeen tr.vetää moottorin suurimman tehon kohdalla tarvittaessa?Ja tulosta HT:tä vastaan?

Kun laitto droop arvon nollaan niin veti paremmin ja kierrokset pysy 1800 tai no paremmin,ehkä vähä paremmi mutta jos arvon laitto suureks, likemmäs 10 niin kierrokset pysy alle 1400 ja vauhti laski jo ennen mäkee, haisto sen jo..

Isosa mäesä 12,5m3 livakka peräsä rupes pillittää D alueella jotta nopeus laski liian alas.. Ja vaihto C..

Kiihtyvyys kärryn kansa, 1km matka, ei täyttä vauhtia kerenny kelata.. Kepillinen ei tartte isookaa matkaa jotta täys laulu koneesa...

B alueella kyntö suju hyvin... Tosin kaks kertaa kone sammu kun vastus kasvo liian suureks.. Tuota vähä ihmettilin....

Näin siis 25 tunnin kokemuksella 142D

Kah, niin onkin...

Taas sevotetaan maalaisen päätä urakalla kun uuristellaan tuttuja saitteja.....

Taitaa taas olla menny ympäri.... Se kun niin harvoin kaatuilee..

Vai "päivitetäänkö" taas vaan??

Tarttis tehrä ulkosiilon pinnasta niinku harjakatto.... On vaan jännempää kauhiasa kiiruusa sotkea sellasta piukkaa....

Ny kokeiltiin hiaman tuollasta.... 8m leveä siilo ja 12m muovi riitti juuri päälle.....

Tekeekö kukaan sellasia ressukatoksia jokka kestäsi tuulen retuutuksen? Sellasen löis siilon seinien päälle ja kovaa kiinni...

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 28.08.10 - klo:09:27

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 28.08.10 - klo:07:57

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 27.08.10 - klo:19:50

Nämä on niitä tilakohtaisia juttuja, kuten sekin, ettei meillä pyöröpaaleja käytetä...

Olettepa edistyksellisiä! Vilpittömät onnittelut...

Tuosta kun jättää v..ttuilun pois, ei paljon jää... Jos meillä on vuodesta 1985 varastoitu säilörehu laakasiiloissa, niin miksi siirtyä kehityksessä taaksepäin ja ruveta paalirehun käyttäjäksi? Vanhimmat katetut ja pieniksi jääneet siilot ovat saaneet jäädä varastoksi ja uusia siiloja on tehty tarpeen mukaan. Ensi vuonna taas kaksi lisää.

ootko kokeillu appeeseen menevän oljen säilömistä säilörehun tapaan laakasiilossa? taitaa olla hankalaa saada niin tiiviksi että säilyis?

Onko kellään kokemuksia oljen säilömisestä tuollain??? Kiinnostus heräsi....

Oli kesän käytössä tuollane... Nuo rippimittarit on kätevät juuri kuorma ja tila kohtasta vertailua varten.... Käytännössä maks. tuotto pyörii 15l/min kahella pumpulla....

Noukinanturi hyvä mutta tarttee hyvin toimiakseen viivereleen jolla noukkimen saa laskea jo ennen karheen alkua.. 1-2 sec. viive vois olla hyvä....

Nopeus anturin käyttö vaatii tasasta karhoo, tarttee opetella ens kesäks sen käyttö tositoimissa, ny ajettiin käsisäädöllä...

Hapotin tarttee sammuttaa aina kun imu imasee tyhjää, ei saa täysiä kierroksia imuuun ennen ku sammuttaa...

Hyvä laite käyttää mutta saa nähä kauanko pelaa...

Onko tarkempaa paikkaa? Lumiahon kenttä?

Muistetaan kyllä... Onko Ironside paikalla vai mikä on perässä?

tulos ollaan mutta vaa kattelee....