Lainaus käyttäjältä: Snowman - 25.02.14 - klo:10:11

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.02.14 - klo:21:11

Tänään tuli taas lasku KM:stä. Sama summa, 182euroa. Nyt laitoin sähköpostia. Vastasivat alle tunnissa ja käskivät repiä laskut.

Pari lehteä tuli ilmaseks, pyytämättä.

Sama homma ei mennyt kylläkään 5 minuuttia pitempään vastauksen saantiin

Toinen maksukehotus tuli jo ja siinä vielä luki että laskun maksamalla vahvistat kestotilauksen?
Pitäkööt tunkkinsa ei mua namibian maapähkinä viljelyt nyt kiinnosta..
Miten homma olis edenny ilman omaa ilmotusta? Maksukehotuskierre??

Tänään tuli taas lasku KM:stä. Sama summa, 182euroa. Nyt laitoin sähköpostia. Vastasivat alle tunnissa ja käskivät repiä laskut.

Pari lehteä tuli ilmaseks, pyytämättä.

Sama homma ei mennyt kylläkään 5 minuuttia pitempään vastauksen saantiin

Pääasiassa facea, silti agrossa tulee tulee pari palstaa päivitäin selattua...

NHK.n pihdit olleet joskus ammoisilta 90 luvun ajoila asti käytössä... uudet vois päivitää jos ois ylimääräistä

Kuin haulikolla ammuttu max 19 km päähän tilakeskuksesta(tiematkoja) Emot laiduntaa 6 ja 17 km päässä tilasta kahdessa ryhmässä, säilörehusta pääosa matkassa 6-13 km ja tuohon väliin tulevaisuudessakin saatavilla olevat pellot sattuu... Johtuen järvistä ja kaupungin repaleisuudesta tässä ympärillä näillä mennään... Naapurin peltoja viljelee 17 km päästä tilallinen kun luomu ja emot ei ole OIKEETA viljelyä.
Tilan sijainti tällähetkellä vähän huono kun rajoittaa esim rekkakuljetuksia yhden matalan sillan vuoksi, mutta siihen onneksi tulossa korjaus, sitten pääsee kantorekalla paalit pihaan tuomaan.

Täälläpäinhän emonavetoillekin rakennettiin täysrehu siilot

Ihan mukavasti lähteneet nytten A:lle siirtymisen jälkeen, lehmäpuolten nouto viivästy vain 2 viikkoa kun itse piti työesteiden muuttaa aikaa.

Ilmapenkin tilasin sieltä ja toimitukset toimi ja ihan tilausta vastaavaa tavaraa tuli puoleen suomen hinnasta, nyt on tulossa juoma-altaita yms sieltä. granit partsin tavaraahan myyvät paljon esim koneosissa ihan varmasti ainakin ikh laatua jos ei parempaa

http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/13414/normal_399_poyhija.jpg

Minkä merkkinen tuo mahtaa olla?

Lely Rotonde 510 taitaa olla malli

Adamille, ihan hyvin vaihtoehtona siellä voi olla myös ajosilppuri... Työhommien takia tätä mietin ja pyörittelen.Tarkoitus selvitellä onko logistiikan tehostamisella mahdollista viljellä selkeästi kauempana tilakeskuksesta olevaa peltoaluetta ja kasvattaa tilakokoa...
http://rekka.savonia.fi/ tälläista hanketta pyöritellään niin uusia toiminta tapoja pitäisi löytää ja laskeskella vaikutuksia kannatavuuteen.

Jos mietinnän alla tälläinen tilanne laajennetaan 1 robosta kahteen ja lisäpellot sijaitsevat 25 km päässä yhtenä alueena ja tähän asti noukkarilla tehty rehu. Jos samaa vaunua halutaan edelleen käyttää ja tehdään rehut sinne 25 km päähän siiloon/aumaan mikä järkevin tapa siirtää rehut syöttöön? Sitä tässä haetaan ja mitä riskejä tuohon siirtoon sisältyy, eli voiko rehun jättää peittämättä katettuun siiloon moneksikin viikoksi? Yksi vaihtoehto olis tietysti siirto korjuun aikaan  mutta silloin ajoitus paljon tarkempi. Paalit on tietysti helppo vaihtoehto mutta jos niitä ei haluta.  mitenkäs muut agrolaiset toimii nuiden etäaumojen kanssa?

Onkos kellä kokemuksia, tälläinen hiukan vielä kuvitteellinen tilanne että noukkarilla tai tarkkuussilppurilla tehtyä rehua olisi 25 km päässä aumassa. Siito talvella tilakeskuksen tyhjään siiloon sorayrittäjän kalustolla ja uudelleen tiivistys.
Onnistuisko, säilyykö pakkasilla kuinka pitkään vai onko ainut vaihtoehto ajaa joka toinen päivä hakemaan rehut?
Ja jos joku tietää tilan joka tehnyt tätä? Tai jollakin agrolaisella vastaava tilanne mietinnän alla niin toivoisin vastauksia.

Tuossa talvella kävin tollasta vanhasta teollisuushallista tehtyä navetttaa ilman tukea tehty 300 000 euroa oli ollut rahamenot kuivikepohjalla ja tilaa 130 lehhmälle nyt tosin vasta 1 robo lypsämässä...

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.08.13 - klo:04:24

Nämä rehuntekoaikojen venyttäminen näyttää hyvältä paperilla mutta harva neuvoja huomioi sitä isännän rehuntekoon liittyvää  stressiä kun kytätään säitä ja "pelätän" konevaurioita. Siksi näissä keskivertonavetoissa (alle 200 päätä) systeemi että rehut tehtynä kolmessa päivässä per sato on isännän hermoja säästävä systeemi. Lisäksi viellä esim laakasiilot toimii paremmin lyhyellä tekoajalla/ sato.


muuten laskeskelin äkkiä urakoitsijana että laajalla eläin ja kasvilaji versiona olen työllistetty yhdellä koneella koko kesä. Eli vaikka seuraavasti 1.5 ruokohelpi Lämmitykseen, 5.6 aikainen rehu lypsäville eli siniailanen ja koiranheinät ym. 20.6 apilapitoiset kasvit lypsäville. 30. 6 säilöheinät hevosille. 7.7 heinät lihakarjalle. 25.7 2 sato lypsäville mailasesta ym. 15.8 2 sato lehmille apiloista. 30.8 2 sato lihakarjalle heinän odelmasta. 15. 9 3 sato lypsäville. Näillä on koko kesä tuhottu jos satoja tehdään viikon.

tuohan on vähän kuin emolehmätilan rutiini, paitti nuo kohdat lihakarja on kyll ainoastaan emon ylläpitokauden eväitä ja helppi kuivitukseen. Jos teet viikon kutakin sulla on syksyllä about kuiviketta sellainen 3500 paalia ja säilistä eri muodoissa about 8000 paalia... siis 1,5 m paaleja.

itte teen suunilleen tolla kaavalla 10-15 ha kerta-aloissa pari osapäivää ja paalaus-käärintäpäivä suunilleen kokonainen ku on noi erillisvehkeet... ei rehunteko ressaa vaan yleensä kaikki muu 

Samoin, tosin helpiä ei ollut tänä vuonna joten olkia kytätään...
Huomenna ois eräs palveri jossa tätä samaa asiaa aikalailla sivutaan eli käydään meidän hankkeele tehtyä säädata aineistoa läpi eli paljonko on se aikaikkuna korjata lypsävien evästä pohjois-savon alueella säänpuolesta  tietyllä d-arvo tavoitteella ja sateenriski%... Pitänee vääntää siitäkin jokin laskurimalli nettisivuille

Niin ja mitä nyt vähän töissä laskeskellut ainakin tuotantokustannusten kautta ostovilja monelle vieläkin halvempi ratkaisu, toisaalta tuo optimin löytäminen sitten kotieläinpuolen kasvattamiseen...