Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kannattaako Mitaksista ((AC65) maksaa lisähintaa BKT:hen (657) verrattuna?
Miten käy koko? BKT taitaa olla pienimmästä päästä?
Taulukkojen mukaan taitaa halkaisijassa olla 3 mm ero etsimässäni koossa.
Kannattaako Mitaksista ((AC65) maksaa lisähintaa BKT:hen (657) verrattuna?
No nyt päästään sitten asioihin sanojen takana. SOM eli Soil Organic Matter on kaikki orgaaninen, mitä maassa on. Humus on taas hajoamisen "lopputuote", mutta ei sekään ikuista ole, vaan siitäkin pieni osa hajoaa vuosittain. Eli on määrittelykysymys, missä vaiheessa "hajoavasta" orgaanisesta aineesta tulee "humusta". Siksi kun viljelyjärjestelmää muutetaan (vaikkapa nurmesta viljaan, noin karkeasti luokiteltuna), niin muutos on aluksi nopeaa, koska se nopeammin hajoava, analyyttisesti eloperäiseksi osoitettava (hehkutuskevennyksellä) aine lisääntyy ja hajoa nopeammin.
Lievästi off-topic, mutta renkaissa ja kynnössä ollaan vielä: kuinka leveä (taka)rengas käytännössä tuskatta mahtuu 16-tuumaiseen kyntövakoon ?
Onkohan tuossa selvyyttä, perustuuko laskenta pelkkään kyntöön? Nykyään kun sitä suorakylvöäkin harrastetaan. Joskus tällaista tutkimusta oli ainakin kyntöön perustuvasta viljelystä.
Tuo laittamani kuva oli analyysien, ei laskelmien perusteella. Se peltomaan hiilitasapaino riippuu aika monesta: pellon iästä muokkauksesta, hiilisyötteestä, kasvilajista, pH:sta, lannoituksesta jne. Tuo Rothamstedin kuva on todennäköisesti kyntäen viljapeltoa muokaten. Suorakylvössä hiilen eli humuksen määrä asettunee 'napsun verran' korkeammalle.
Kiitos kokemuksista!
Traktori on idän ihme, Belarus 825, aurat nelisiipiset sarka-aurat. Kynnössä hyvinkin tasapainoinen yhdistelmä; teho-paino -suhde on aika kohdillaan noihin auroihin. Ja kun vuodessa kynnetään vain noin 40-45 ha, niin tuolla yhdistelmällä menee kevyesti. Uudet etuset 400 mm leveät, taakse 540mm 65-profiililla juuri ja juuri mahtuu lokasuojien sisään.
Uudet eturenkaat ovat siis jonkun kuormaimen vanteilla - tai tarkemmin vannekehillä. Pitää ostaa etupäähän uudet vannelautaset (vanhoissa ne on jo hitsattu kehiin ajat sitten, tukevasti) ja hitsata ne noihin uusiin kehiin. Helpointa olisi hitsata nämä keskiöt/lautaset suoraan vannekehään ilman mitään välikkeitä ja silloin tuo leveys lisääntyy. Vannekehien kääntäminen kääntää tilanteen liikaa toisinpäin.
Tuossa Kongskilden ohjekirjassa oli sisäleveyden ohje 3*16*2.54+125=134 cm. Ja maininta, että leveillä renkailla ulkoreunat voisivat/pitäisi olla yhtä leveällä. Näin kun tekee, niin takasia laitetaan (sisäreunasta mitaten) 14 cm leveämmälle (2x7cm), jolloin etu- ja takarenkaiden ulkoreunat ovat yhtä leveällä. Tällä ymmärryksellä voisin kuvitella, että tuon kanssa voi elää.
Oikeastaan ainoa, mikä mietityttää tässä vaiheessa, on Maken mainitsema etuakselin lisärasitus ylimääräisen raidevälin ansioista. Ehkä vielä paineakku etukuormaajan linjaan tätä kompensoimaan...
Pieneen nelikkoon olen hankkimassa parempia (kastematoystävällisempiä) renkaita.
Mikä on oikea raideleveyksien - tai pikemminkin renkaiden sisävälin - ero edessä ja takana? Vakiorenkailla "tehdasasetuksilla" mittasin takaa 120 cm, edessä 128 cm.
Nyt olisi eteen tarjolla vanteineen edulliset pyörät, mutta näiden rattaiden vanteiden laippa ajaa eturenkaiden sisävälin 2*8=16 cm alkuperäistä leveämmäksi. Jos takavanteet teettää niin, että renkaiden sisäväli pysyy samana, on uudessa tilanteessa etu- ja takarattaiden ulkoreuna yhtä leveällä eli raideväli edessä renkaiden keskeltä keskelle mitattuna suurempi.
Pitäisikö uudet takavanteet nekin teettää leveämmälle (jolloin sisävälien ero pysyy samana) vai haittaako suurempi ero esim. kynnössä?
Avainsana on juurikin hiilitasapaino. Ja on muistettava, että peltomaan hiili on "dynaamisessa tasapainossa" eli uutta muodostuu ja vanhaa hajoaa koko ajan. Eri viljelykierroilla tämä tasapaino asettuu erilaiseen hiilen määrään: nurmiviljelyssä pellon hiilivarasto on suurempi kuin kasvinviljelyssä, eli tätä ilmakehään päästettyä hiiltä on hetkellisesti (niin kauan kuin viljelykierrossa on nurmia tai viljanviljelyssä aluskasveja ym.). Tämä vanha Brittein saarilta otettu seuranta selvittänee asiaa vähän lisää
Pellosta on luomua 15 % ja luomutuotteiden osuus 3 % 
Luomutilan ei taida tarvita myyntikasviaankaan puida, vaan sen viljan voi korjata kokoviljana karjanrehuksi.
Ei onnistu enää tulevana kautena kokovilja rehuksi.
Jos syötetään luomueläimille, niin ei tukien puolesta mitään ongelmaa. Luomun myyntikasvivaatimus tulee vastaan puhtailla kasvinviljelytiloilla tai sitten tiloilla, joilla pellot on luomusitoumuksessa vaan kotieläimet eivät.
Maanparannuskasvi toukokuussa maahan ja heinäkuun lopulla/elokuun alussa (väh. 2 kk mpkasvin kylvöstä) syysrypsin kylvö. Vaikka retikan ja virnan seos, niin saa lannoitustakin aikaan.
Toimiiko maanparannusretikka Etelässä alkukesän kylvöillä? Täällä pohjoisempana jos (vihannes)retikan kylvää ennen 10.7., on tuloksena vain hento kukkavarsi, ei juurta. Tuon jälkeen järkyttävän voimakaskasvuinen. Alkukesällä virnan kaveriksi ehkä joku kevätvilja, jolla saa nopeasti maan peittoon ja rikkakasvit varjostettua. Ehkä ripaus hunajakukkaa pölyttäjille?
Kiitos näkökohdista! Uusia tarpeita ja varoituksia asioista, joita ei itse osaa aina kuvitella. Vertaistuen voimaa!
Verstaaseen (lev. 6m, syvyys/pituus 9 m, korkeus 4 m) olisi ajatus rakentaa 6-8 eurolavalle (lavakauluksellisia) varasto-orsi noin 2 m korkeuteen (mahtuu alla kävelemään tai työskentelemään). Lava nostetaan sinne pinkkarilla, nostokorkeutta juurikin himpun yli tuo 2 metriä. Tarkoitus olisi saada verstaaseen sisään traktori tai muita maataistelukoneita, lisäksi pieninä sarjoina rakennellaan kaikkea kevyttä teräsputkesta. Taitto-ovi tuossa 6 metrin päädyssä.
Onko raadilla näkemystä, kannattaako se varastohylly heittää sinne peräseinälle (lyhentää tilaa) vaiko pitkälle seinälle vaikkapa sinne sivuseinällä olevan työskentelypöydän (ruuvipenkki, porakone, mirkeli + muita hilppeitä) päälle? Kyllähän sen saa tietysti myöhemminkin siirrettyä, mutta käytäntö on opettanut, että harvemmin siirtyy...
. Yhtenäkään vuotena ei ole kesäkuussa kylvettynä ollut tuloksena muuta kuin harmaa mullos. Sitten loppukesän mittaan valvatteja ja runsaasti ohdaketta, muuten harmaalle mullokselle. Syyskuun sateissa sitten ovat itäneet satunnaiset hunajakukat ja kaksi -kolme auringonkukkaa, ja muutama rapsi. Marraskuun pakkaset sitten mustuttavat ne viisi auringonkukkaa ja pellon yleissä on semmoinen mustanharmaan tikkuinen.
Todellinen häpeäpilkku pelloksi, sanoisin. Ja seuraava satovuosi on taistelua rikkakasvipankin kanssa.
Kylvö silloin kun on edellytykset, ei kait kukaan saviseudulla muutenkaan suunnittele juhannusviikolla ohraa kylvävänsä?
Itsellä Belkin nokassa InterTech 1600. Lammastilan nosteluissa aivan ok kampe, vuosittain suurin käyttö on noin 700 paalin käpälöinti pellolta syöttöön. Kivien keruuta, kaikenlaista rehun ja tarveaineiden nostelua, pihojen siivousta lumesta ym. Varmaan tuolla saisi tällaisen kevyen (4 tn) traktorin harjoitettua, jos ei maltti riitä. Sovitteiden saatavuudesta pitänee kysyä myyjiltä, saattaa joutua teettämään jotain?
Toja-levy taisi olla sekoitus puulastuja ja sementtiä..
Jotain tällaista se on, käyttivät sokkeleissa eristeenä ja puurunkoon myös ja päälle rappaus. tais olla 60 luvun materiaali, meilläkin navetassasitä käytetty joissain paikoin. Näyttää kyllä kestävän mitään lämmön eristystä tuolla ei liene saa.
Satuin Etelä-Ruotsissa asuntomessuille noin 20 vuotta sitten. Siellä esiteltiin uutuutena juuri tuollaisia "Tojalevyharkkoja", joista Leca-harkon tapaan muurattiin kantavia massiiviseiniä. Joku 25 cm seinä täytti silloiset Etelä-Ruotsin lämmöneristysvaatimukset. Nykyvaatimukset ja Suomen ilmasto tuottanee lähelle tuplat tuohon?
