Kertokaahan kokeneet, kun pitäisi saada 20-30 kuution umpisäiliö suunnitellun lampolan jatkeeksi. Ei sieltä oikeasti mitään tule kuin kerran vuodessa tyhjennyksen jälkeen pestessä (no, talvella vähän pesuvesiä ym.), mutta joku pitää kuitenkin laittaa. Lienee kuitenkin edullisempi ja älykkäämpi ratkaisu kun alkaa pienpuhdistamoa niiden niille vähäisille vesille rakentamaan.

Millaista ratkaisua ehdotatte? Mielellään sen verran pakkassuojattu, ettei talviset käsienpesuvedet ym. jäädytä systeemiä heti umpeen. Betoninen lietesäiliön tapainen? Sakokaivojen perään joku muovi/kumipussi? ??

Petri

Hyväksyisiköhän viranomainen tuettomat pellot tukikelpoisiksi jos vuokraisi ne vaikka nimellisesti vuodeksi/pariksi yli 65-vuotiaalle viljelijälle ja ottaisi ne sen jälkeen omaan viljelyyn? Nehän olisi yli 65-vuotiaalta tulevia lohkoja, joita hän olisi itse viljellyt edellisenä kasvukautena.

Kovaa peliä, mutta voisi tietty kokeilla - jos lähipiirissä on yli 65-vuotiaita vielä viljelijäksi luettavia henkilöitä... Tiedä sitten, onko tuo LUEL-vaatimus tässäkin mukana?

Petri

ONKO todellakin niin,että jos pellonvuokraajalle on vahvistettu tukioikeudet-ja jostain syystä pitkäaikaisen vuokrauksen jälkeen ei uutta sopimusta synny,pellonvuokraaja voi siirtää tukioikeudet( kaikki) vaikka omiin raivioihinsa,kunhan ovat viljelykunnossa.Taikka kierrättää tukioikeuksia sen kolmevuotta eri pelloilla,kunnes saa raivionsa tehtyä??Ja tosiaankin jättää maanomistajan pellot tuiottomiksi????Onko näin??

Näin on.

Mutta mietihän, mitä tukia oikeasti tulee, jos olet ympäristö- ja LFA -tuen piirissä. Tällä pohjoisessa tilatuki on kolmannes-neljännes koko potista. Ymp-LFA pysyy siinä alkuperäisessä lohkossa, ellei vuokramies mokaa eli jätä jonain vuonna anomatta niitä, jolloin nekin tipahtavat pois. Itselläni on raiviojonossa vanhoja peltoja paljon, pelkkä tilatuki on aika pieni korvaus verrattuna siihen, mitä jonotan ja jonotan...
'

Onko agrolaisia ollut joskus hollannissa harjoittelemassa? tai jossain muussa maassa?
Minkälaisia kokemuksia ja oppeja jäi haalarin taskuun?

Olen ollut harjoittelemassa (ei varsinaista maatalousharjoittelua, mutta vähän sinnepäin) ja stipendiaattina Reinin varrella eri paikoissa. Myös siellä jokisuussa flaamien seurana.  Suosittelen ehdottomasti, vieraassa paikassa oikeasti asuminen (eikä vain reilarina päältä pällistellen) avaa näkökulmaa ihan kummasti. Ainoa konkreettinen, mikä just nyt on mielessä, on pitkävartinen lapio - kun olen mitoiltani standardi-Fiskars-mittoja venähtäneempi, niin se pitkävartinen, ilman pontta oleva lapio oli tosi hieno tuttavuus ja sellaisia on nytkin tässä kartanolla käytössä.

Eiköhän se tärkeämpi ole perehtyä erilaisiin tapoihin toimia, elää ja päätellä maailman menoa. Siitä jää jotain kummallista päähän - jotkut voivat väittää sitä jopa "näkemykseksi" - joka saattaa auttaa ainakin ottamaan rauhallisesti muuttuvassa maailmassa. Vaikka joku muuttuisikin, niin saatetaan pysyä hengissä...

Viimeinen keikka jo silleen, että oli tytärkin parivuotiaana (ja vaimokin, tietty) mukana. Kun pikkuinen sairastuu hinkuyskään ja vanhemmat perehtyvät koko suomalais-saksalaisen terveydenhoitosopimusten verkkoon, niin sen jälkeen suomalainen terveyskeskusssysteemi tuntuu aika ylelliseltä! Noin esimerkkinä vaan.

Petri

Ja aina ku kello soi 1:30 eka ajatus on et onko tässä mitään järkeä 

En tiennykkään et PETRI on kilpailija, onneks 10 kilsaa hajurakoa.....

Mulla onki helppoa, kello soi vasta 2:35. Vakavasti ottaen; ei todellakaan ole tarkoitus investoida hommaan yhtään enempää (no, ehkä jos linko repeää niin joutuu vaihtamaan...). Ja taidan varoa etukuormaajaan investointiakin, sillä joutuu helposti kaikenlaisiin epämääräisiin pihan aukaisuihin, siinä sitten nostellaan kaivonkansia ym. epäpuhtauksia "vielä pari metriä voi työntää" -kohteista.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 11.02.08 - klo:22:47

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 11.02.08 - klo:22:29

Näkkyypä tosijaan olevan, esimerkiksi vihirejä liitto oli kovin hupaenen. Kiitoksie Punikki linkistä (tae vinkistä)

Mutta jätä ne omat uskonkappaleesi lukematta...

Lavohan poeka linkit pöytään niin luven...

En anna Sinulle vakaumusta, se on henkilökohtainen juttu. Eikös siellä Hirveän liiton hikisivulla ole linkit muihinkin poliittisiin ryhmiin? Mutta ihan kaikkien poliittisten puolueiden luonnehdinnassa ei ole kyllä ylletty samanlaiseen lennokkuuteen...

Pääsääntöisesti yhteistä näille "luonnonsuojelijoille" on, että he eivät tiedä eivätkä tajua  luonnosta yhtään mitään.

Tj on varmaan lukenut Rosa Liksomin "Mahtava mies" -novellin, kun noin tietää. Mutta sen verran olen seurustellut "luonnonsuojelijoiden", "maanviljelijöiden", "virkamiesten" ja muiden "poliitikkojen" kanssa, että varon puhumista liiaksi yleistäen. Mutta siitä ei täällä Vapaassa sanassa kannattane varoittaa...

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 12.02.08 - klo:08:32

Alkuperäiseen aiheeseen: Ei tarvitse paljoa Googlailla ja muistella menneitä kun löytyy Greenpeacen kampanjoita nimenomaan Kemijärven tehdasta ja Pohjoisen puunjalostusta vastaan. Tiedon julkisuuteen tuodessaan oli KaKolainen kerrankin paikallaan.

Nämä "Maan ystävät", griinpiissit, WWF.t, Eläinten vapautusrintamat yms ovat kaikki ulkomaisia ja ulkomailta johdettuja terroristijärjestöjä, joitten työntekijät saavat palkkansa hölmöjen ihmisten lahjoittamista rahoista.

Myönteistä TJ:n listassa on se, että osaat selvästi tehdä eron "ympäristöjärjestön" ja "ympäristöjärjestön" välille. Greenpeacen suurin ongelma on sen autoritaarisuus, päätöksenteko tehdään julkisuudelta piilossa. Siksi en itse jaksa uskoa niihin minkäänlaisena muutosvoimana tulevaisuutta silmälläpitäen.

Sitten nämä kansalaisjärjestöpohjaiset Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto, joilla on oikeita jäseniä (SLL:llä yli 30000 kpl), paikallistoimintaa, järjestödemokratia ja tätä myötä avoin päätöksenteko ja ihmiset omilla nimillään takana. Muut järjestöt sitten jotain tuolta väliltä.

En ole varmasti ainoa SLL:n jäsen (Luonto-Liittoon olen jo vanha, jälkikasvu olisi oikeassa iässä...), jolle Greenpeace tuottaa suhtautumisongelmia. Tiukat luontofanit saattavat olla myönteisempiä kuin tällainen käytönnön politiikkaan ja yritystoimintaan sotkeutunut kompromissien pohtija.

Petri

Näkkyypä tosijaan olevan, esimerkiksi vihirejä liitto oli kovin hupaenen. Kiitoksie Punikki linkistä (tae vinkistä)

Mutta jätä ne omat uskonkappaleesi lukematta...

Ryssällä on ratkaistu tuon ongelma.Näin viipurissa koneen jossa oli edessä kaksi isoa kaavinta jotka tunki lunta hihnalle joka nosti lumen autonlavalle.

Kiinan muurilla työmiehet lapioi aurauskasasta jäteauton sisuksiin...

Lainaus käyttäjältä: Petri - 10.02.08 - klo:18:13

Lainaus käyttäjältä: KJL - 10.02.08 - klo:15:33

Lainaus käyttäjältä: Petri - 10.02.08 - klo:11:49

Alatalkkarin vanha halpislinko 220, itse rakennettu hydrauliset luukut.

Miten toteutit? Pari sylkkyä ja käyttö yhdestä vai kahdesta lohkosta?

Viime talven ajelin "aina oikealle" ilman tätä hydrauliikkaa ja kyllä näin ohjattava lumisuihku tehostaa toimintaa sen verran, että tuntitaksan nosto (35->38) on enemmän kuin perusteltua. Vielä en ole tehnyt vertailevaa kellotustutkimusta talvien välillä (tälle talvelle aineistoa on niin niukasti), mutta näin on usko. Ja pitäähän tämä 300 euron investointikin saada maksettua...

Petri

Joo mä vaan sillä ajattelin sitä yhden sylinterin ratkasua, kun voi heittää 690:n perään välillä ja vaikka onkin 2 kakstoimista, toinen on jo hydr. työntövarren käytös. 5465:s kyllä on 4 lohkoa. Yhdellä lohkolla laittas niin, että toinen menee kiinni, kun toinen aukee ja johonki sopivaan väliin sulkuventtiili, jos on ihan pakko saada molemmat luukut yhtä aikaa auki. Entäs saranoinnin muuttaminen toisin? Tarpeetonta hienosäätöä?

Saranointiin en puuttunut, pitää vaan mitottaa sylkkyjen kiinnitykset siten, että luukku on oikeasti auki tai kiinni sylinterin ääriasennoissa. Vähän toista kiinnityskorvaketta toiselta puolelta porailin uudestaan, kun ei trigonometria pirtin pöydän ääressä mennyt ihan putkeen.

Mielestäni tuollaisessa pihapyörityksessä ja teillä, jossa on paljon liittymiä (eikä halua suihkuttaa ihmisten pihoihin lumia), on oleellista, että nopeasti ja helposti lennossa auotaan ja suljetaan luukkuja. Ja itse ajelen mahdollisimman paljon molemmat auki, varsinkin jos on paljon ulospuhallettavaa (nietokset, loskaa yms), säästää paljon aikaa, löpöä ja konetta.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Petri - 10.02.08 - klo:11:49

Alatalkkarin vanha halpislinko 220, itse rakennettu hydrauliset luukut.

Miten toteutit? Pari sylkkyä ja käyttö yhdestä vai kahdesta lohkosta?

Joo, pienimmät sylinterit 100 mm männänliikkeellä, mitä löytyi (oliskohan ollut 80 euroo/kpl alvittomana), Vallussa on kaksi kaksitoimista ulosottoa, joten helpoimman kautta näin. Työntövarsihan saapi olla perinteinen lingotessa, joten nuo riittävät hyvin. Sylinterin kiinnityskorvakkeet sahasin 30x60 rhs-putkesta, jotka on pultattu runkoon kiinni. Ei siis hitsauksia minkäänlaisia.

Viime talven ajelin "aina oikealle" ilman tätä hydrauliikkaa ja kyllä näin ohjattava lumisuihku tehostaa toimintaa sen verran, että tuntitaksan nosto (35->38) on enemmän kuin perusteltua. Vielä en ole tehnyt vertailevaa kellotustutkimusta talvien välillä (tälle talvelle aineistoa on niin niukasti), mutta näin on usko. Ja pitäähän tämä 300 euron investointikin saada maksettua...

Petri

Lumityöt,millä,miten,paljon,mitä ja paljolla?

Kalustona Wallu 803 ja Alatalkkarin vanha halpislinko 220, itse rakennettu hydrauliset luukut. Tienpätkiä (20-500 m) ja pihoja yhteensä reilut 30 kpl, helpolla kelillä ajettu läpi 4-5 tunnissa. 38 euroa/tunti (alv. 0%). Tälle talvelle vielä alle 10 kierrosta, on ollut aikaa tehdä muita projekteja. Osalle pitää olla aamuviideksi auki, eläkeläiset vähemmän hätäisiä...

Petri

Lampolaopintoretkellä Ruotsissa kustannustehokkain ratkaisu oli vanha (tuen turvin) Närpiöstä purettu vanha tomaattihuone, joka oli nostettu kuvailemasi sokkelin päälle. Päällä oli tuplamuovi ja sinne väliin puhallettiin vähän ilmaa, jotta pysyvät muovit erillään toisistaan. Auttaa kuulemma siihen, että lumi valuu paremmin katolta.

Ja päädyt olivat tuuliverkkoa, ilmanvaihto tuntui pelaavan aika mukavasti.

Petri

http://www.ikonijaindeksi.fi/voimala/

   Kun lukee tätä A-nettiä, niin tulee siihen päätelmään ,että suurin osa maanviljelijöistä luulee selviävänsä voittajana.
   Kysyisinkin kuinka on sen energiankulutuksen tila. Onko kulutus kasvanut viimeisen 10v aikana. Siis löpöä, litraa/vuosi ,kwt/vuosi. Meikällä löpön kulutus puolittunut. Kwt menee nykyisin 30% vähemmän kuin 10v sitten.
   Autolla ajetut kilometrit entisellään,n. 15000km/v.

Oma tilanne on niin "kehittyvä", ettei edellistä vuotta oikein kannata ottaa vertailukohdaksi.

Tässä pitäisi myös miettiä yksityis- ja yritystaloutta erikseen. Yksityistaloudessa fossiilisen ja sähkön kulutuksen minimointi pitäisi olla itsestäänselvyys. Esim. oma tämänhetkinen 5000 kWh vuodessa yksityispuolella lienee valtakunnallisessa keskiarvokatsannossa ihan OK, mutta varmaan tingittävää olisi vieläkin aika lailla, jos vakavasti alkaa töihin. Klapia taitaa mennä 20-30 pinokuutiota/vuosi? Bensan kulutus taitaa pudota rajusti, kun vaimo ei enää autoile 50 km työmatkaa suuntansa päivittäin ja erinäisiä tilakäyntejä vielä päälle... Mutta jäänee sitä vieläkin kestämättömän paljon, bensanpolttoa.

3000 litralla polttoöljyä paitsi viljellään, mysö kunnostellaan viljelemättömiä peltoja ja pidetään puolen kylän tiet aurattuna (minkä tarpeellisuutta pitäisi sitäkin miettiä, vielä 70-luvulla useimpiin taloihin poljettiin polannetta koko talvi, ainoa vakava vaikeus oli se kelirikkoviikko keväällä, kun polanne sosehti ennen sulamistaan...).

Yritystalouden puolella pitäisi oikeastaan katsoa panos/tuotos. Tottahan 100 ha aukealla palaa enemmän kuin 30 ha palasella, mutta esim. CO2 -päästöt per vilja/maito/lihatonni vaatii aika lailla laskentaa. Mutta ainoa järkitapa verrata tiloja keskenään.

Tosipaikan tullen olisi järkevää, että kaupunkilaiset lopettaa autoilun ennenkuin maajussi traktorilla ajamisen. Mutta käykö niin, jää nähtäväksi.

Petri