Mitenkäs tuo apilan sitoma typpi saadaan näkymään, ettei tule turhaa yli lannoitusta? 20 - 80kg / ha on aika iso haarukka! Jos nyt oikein ymmärrän, niin keväällä se ei vielä näy maanäytteessä, vaan on vielä sitoutuneena kasviin. Tämä siis jos olisi viljan alla kasvamassa apila ja seuraavana keväänä ennen kevätkylvöä tappaisi sen glyfosaatilla!

Ei tähän oikein luotettavaa mittaria ole. Tärkein olisi havainnot kasvustosta syksyllä ennen pakkasten tuloa. Riippuen sitten apilan määrästä...

Mutta nyrkkisääntönä: 1-vuotisen apilan sisältämästä typestä noin puolet hajoaa seuraavan kesän aikana (muokattuna, voipi glyfosaattitappo ja suorakylvö hidastaa hajoamista). Kuiva-aineesta typpeä on noin 3 % eli tonni kuiva-ainetta sisältää 30 kg typpeä. Siitä puolet tulee hyötyyn eli 15 kg. Tarkennukset vaatisivat muutaman sivun lisää tekstiä - voisin suositella "Tieto tuottamaan" -sarjan "Luomuviljan tuotanto" -opasta, siinä on vähän enemmän selitetty juttua.

Petri

Nyt vain trokaamaan bensiinikortteja hesalaisilta.

Tämän päivän paikallisen (sit.kesk.) maakuntalehden pikku-uutisessa Tuomioja ihmetteli, kun paneelissa ei saa keskustelua herättää "mahdottomilla" ehdotuksilla. Ainakaan, jos paikalla on joku toimittaja, joka saksii ehdotuksesta palasen ja unohtaa kaiken sitä ennen ja jälkeen puhutun. Noinha se, huumoria ja ajatusleikkejä on harjoitettava vain suljetussa tilassa ilman salakuuntelua...

Petri

juolavehnä ei ole nurmirehukasvi.

En ole aivan samaa mieltä, joskin ongelmia on. Vaatii kolme korjuuta, jotta laatu pysyy kohdallaan. Erittäin hyvä lannoitetypen hyväksikäyttäjä. Ja kolmen korjuun systeemillä ei pysy hyvänä kuin pari-kolme vuotta, sitten rupeaa taantumaan sekin... Näin juolavehnän viljelykokeiluista 70-luvun lopulta silloiselta Lapin Koeasemalta Apukasta, Rovaniemen kupeesta. Muistinvaraisesti, tietty. Itse tein viime kesänä kuivaheinää  (enämpi ehkä väkiheinää) tarjotusta puolen hehtaarin puhtaasta juolavehniköstä ja hyvin on lampaille kelvannut. Ei se porukka nälkiintynyt sen kuukauden aikana, kun tätä oli pääasiallisena karkearehuna.

Edellisestä huolimatta: kyllä tavoitteena on nurmessakin viljellä muita kasveja.

Petri

Lainaus käyttäjältä: herttu - 24.02.08 - klo:21:28

No nyt
Asiaa monen toimesta !!!

... valkoapila,toisessa topicissa siitä kyselin. Kuinka toimii suorakylvössä jos laittaa hiukan "kerääjäkasviksi",viljanpuinnin jälkeen vahvistuu sitoen typpeä ja keväällä tapetaan roundupilla vapauttaen typen? Onko ideaa laisinkaan,tuoko vain ongelmia kasvisuojelussa aineiden valinnassa ja rypsin viljelyssä aiheuttaa tappiota möhöjuuren jne. tautien kautta.

+- ylimääräisellä työllä ja panoksien käytöllä vs. apulantasäästöt?

Suorakylvöapilasta viljan kanssa en osaa kertoa, mutta perinteisellä maanmuokkauksella riippuu vähän viljan typpilannoituksen määrästä. Kohtuullisilla typpiannoksilla (siis sellaisia, ettei tarvii vilja-viagraa) syksyinen apilakasvusto sitoo typpeä 20-80 kg/ha, josta noin puolet voi olettaa olevan käyttökelposta seuraavana vuonna. Luomukuvioissa kevytlannoituksella noin tonni lisää viljaa seuraavana vuonna, mutta siellä usein tilanne on se, että (rehu)viljan puintia ei voi kyllä yhtään viivästyttää, ettei (puna-)apila tule läpi. Valkoapila pysyy paremmin alla ja voi käyttää halpoja reheviä (vaan heikosti talvehtivia) lajikkeita. Möhöjuureen ei vaikutusta.

Petri

Apilaa vaivaa vissiin eloperäisillä mailla korjuusta johtuva tallaus. Kasvupiste kärsii joustavasta pintamaasta.

Kemiralaisen käytön lopettamista kokonaan en suosittele, jossei sitten luomuun aio siirtyä tai tarkoituksena viljellä puhdasta apilaa. Nämä vinkit

Tuo pintamaan pehmeys on ongelmallinen juttu yleensäkin. Nivalassa kävin aikanana katsomassa suopeltoa, jossa avo-ojat oli kaivettu parimetrisiksi, jotta saatiin kivennäismaata pintaan kantavuutta parantamaan. Viljelijän mukaan vaikutus oli ollut "dramaattinen", peltojen viljeltävyyteen yleensä, mutta eritoten apilan menestymiseen. Tietty hieman kalkkia alkuvaiheessa, kun hehtaaria kohti tuli noin 200-300 mottia raakaa pohjamaata muokkauskerrokseen.

Mielestäni puhdasta apilaa ei pidä koettaakaan, se ei viljelyvarmuuden ja ruokinnan kannalta ole kelpoinen ratkaisu. Sen sijaan tuon kemiralaisvirityksen pitäisin pääsääntöisesti +/- linjalla. Niin monta vuotta nurmen ikää, kun apila pärjää, ollaan ilman ja sitten kun apila jättää (tai usko pettää), niin otetaan Kemiralainen apuun tavalliseen tapaan. Luomut sitten kyntävät nurmen ylös ja laittavat jotain muuta kasvaman, Wejjon tekstin mukaan.

Mutta toimiva viljelykierto on pellon peruskunnon (vesitalous) jälkeen homman juju, sitten noita pintapaineita, kalkituksia, siemenseoksia ja mahdollista lannoittamista viritellään viimeistelynä.

Petri

saiko petri onkelman ratkastua?

Sain vinkin mahdollisesti öljysäiliön myyjästä, joka soittelee lisää Espanjan auringosta palattuaan. Nyt äkkiä miettimään vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotta selviäisi itsellekin, mitä moisesta kannattaa maksaa...

Petri

kaiva maahan huotamoiden vanha öljysäiliö. hera ei ainakaan jäädy talvella ku on 10 cm routaeristettä päällä. vedet saa pois sieltä rosteri uppopumpulla..

Ei p"#¤mpi idea! Pitäis ehkä kuitenkin sisäpuolelta pinnoittaa jollakin, veikkaan?

Petri

Paljonko olette pätevälle kirvesmiehelle maksaneet työtunnista? Kolmen kuukauden keikalle houkuttelen, kokemusta maatalousrakennusten tekemisestä on.

Petri

Kertokaahan kokeneet, kun pitäisi saada 20-30 kuution umpisäiliö suunnitellun lampolan jatkeeksi. Ei sieltä oikeasti mitään tule kuin kerran vuodessa tyhjennyksen jälkeen pestessä (no, talvella vähän pesuvesiä ym.), mutta joku pitää kuitenkin laittaa. Lienee kuitenkin edullisempi ja älykkäämpi ratkaisu kun alkaa pienpuhdistamoa niiden niille vähäisille vesille rakentamaan.

Millaista ratkaisua ehdotatte? Mielellään sen verran pakkassuojattu, ettei talviset käsienpesuvedet ym. jäädytä systeemiä heti umpeen. Betoninen lietesäiliön tapainen? Sakokaivojen perään joku muovi/kumipussi? ??

Petri

Hyväksyisiköhän viranomainen tuettomat pellot tukikelpoisiksi jos vuokraisi ne vaikka nimellisesti vuodeksi/pariksi yli 65-vuotiaalle viljelijälle ja ottaisi ne sen jälkeen omaan viljelyyn? Nehän olisi yli 65-vuotiaalta tulevia lohkoja, joita hän olisi itse viljellyt edellisenä kasvukautena.

Kovaa peliä, mutta voisi tietty kokeilla - jos lähipiirissä on yli 65-vuotiaita vielä viljelijäksi luettavia henkilöitä... Tiedä sitten, onko tuo LUEL-vaatimus tässäkin mukana?

Petri

ONKO todellakin niin,että jos pellonvuokraajalle on vahvistettu tukioikeudet-ja jostain syystä pitkäaikaisen vuokrauksen jälkeen ei uutta sopimusta synny,pellonvuokraaja voi siirtää tukioikeudet( kaikki) vaikka omiin raivioihinsa,kunhan ovat viljelykunnossa.Taikka kierrättää tukioikeuksia sen kolmevuotta eri pelloilla,kunnes saa raivionsa tehtyä??Ja tosiaankin jättää maanomistajan pellot tuiottomiksi????Onko näin??

Näin on.

Mutta mietihän, mitä tukia oikeasti tulee, jos olet ympäristö- ja LFA -tuen piirissä. Tällä pohjoisessa tilatuki on kolmannes-neljännes koko potista. Ymp-LFA pysyy siinä alkuperäisessä lohkossa, ellei vuokramies mokaa eli jätä jonain vuonna anomatta niitä, jolloin nekin tipahtavat pois. Itselläni on raiviojonossa vanhoja peltoja paljon, pelkkä tilatuki on aika pieni korvaus verrattuna siihen, mitä jonotan ja jonotan...
'

Onko agrolaisia ollut joskus hollannissa harjoittelemassa? tai jossain muussa maassa?
Minkälaisia kokemuksia ja oppeja jäi haalarin taskuun?

Olen ollut harjoittelemassa (ei varsinaista maatalousharjoittelua, mutta vähän sinnepäin) ja stipendiaattina Reinin varrella eri paikoissa. Myös siellä jokisuussa flaamien seurana.  Suosittelen ehdottomasti, vieraassa paikassa oikeasti asuminen (eikä vain reilarina päältä pällistellen) avaa näkökulmaa ihan kummasti. Ainoa konkreettinen, mikä just nyt on mielessä, on pitkävartinen lapio - kun olen mitoiltani standardi-Fiskars-mittoja venähtäneempi, niin se pitkävartinen, ilman pontta oleva lapio oli tosi hieno tuttavuus ja sellaisia on nytkin tässä kartanolla käytössä.

Eiköhän se tärkeämpi ole perehtyä erilaisiin tapoihin toimia, elää ja päätellä maailman menoa. Siitä jää jotain kummallista päähän - jotkut voivat väittää sitä jopa "näkemykseksi" - joka saattaa auttaa ainakin ottamaan rauhallisesti muuttuvassa maailmassa. Vaikka joku muuttuisikin, niin saatetaan pysyä hengissä...

Viimeinen keikka jo silleen, että oli tytärkin parivuotiaana (ja vaimokin, tietty) mukana. Kun pikkuinen sairastuu hinkuyskään ja vanhemmat perehtyvät koko suomalais-saksalaisen terveydenhoitosopimusten verkkoon, niin sen jälkeen suomalainen terveyskeskusssysteemi tuntuu aika ylelliseltä! Noin esimerkkinä vaan.

Petri

Ja aina ku kello soi 1:30 eka ajatus on et onko tässä mitään järkeä 

En tiennykkään et PETRI on kilpailija, onneks 10 kilsaa hajurakoa.....

Mulla onki helppoa, kello soi vasta 2:35. Vakavasti ottaen; ei todellakaan ole tarkoitus investoida hommaan yhtään enempää (no, ehkä jos linko repeää niin joutuu vaihtamaan...). Ja taidan varoa etukuormaajaan investointiakin, sillä joutuu helposti kaikenlaisiin epämääräisiin pihan aukaisuihin, siinä sitten nostellaan kaivonkansia ym. epäpuhtauksia "vielä pari metriä voi työntää" -kohteista.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 11.02.08 - klo:22:47

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 11.02.08 - klo:22:29

Näkkyypä tosijaan olevan, esimerkiksi vihirejä liitto oli kovin hupaenen. Kiitoksie Punikki linkistä (tae vinkistä)

Mutta jätä ne omat uskonkappaleesi lukematta...

Lavohan poeka linkit pöytään niin luven...

En anna Sinulle vakaumusta, se on henkilökohtainen juttu. Eikös siellä Hirveän liiton hikisivulla ole linkit muihinkin poliittisiin ryhmiin? Mutta ihan kaikkien poliittisten puolueiden luonnehdinnassa ei ole kyllä ylletty samanlaiseen lennokkuuteen...

Pääsääntöisesti yhteistä näille "luonnonsuojelijoille" on, että he eivät tiedä eivätkä tajua  luonnosta yhtään mitään.

Tj on varmaan lukenut Rosa Liksomin "Mahtava mies" -novellin, kun noin tietää. Mutta sen verran olen seurustellut "luonnonsuojelijoiden", "maanviljelijöiden", "virkamiesten" ja muiden "poliitikkojen" kanssa, että varon puhumista liiaksi yleistäen. Mutta siitä ei täällä Vapaassa sanassa kannattane varoittaa...