siirtävät verotuksen painopistettä pääomaverotukseen, lue kiinteistöveroon, vaikka en ymmärrä mitä sillä on pääomien kanssa tekemistä sekä ympäristöveroihin so polttoaineden hinnat nousee. Milloin tämä kansa ymmärtää nousta kapinaan?

Mutta kun tulovero% laskee, niin kaikki keski- ja suurituloiset pysyvät tyytyväisenä... Ja pienituloiset ovat yleensä passiivisimpia äänestäjiä, kun ei ole mitään menetettävää, niin ei ole motiivia yhteisiin asioihin vaikuttamiseen. Karua, mutta surkeaa.

Petri

Oletko sä menny parantamaan vuokrapeltojen kuntoa, ilman että, vuokrasopimuksessa on klausuuli miten vuokranantaja korvaa vuokrakauden päätyttyä tehdyt perusparannustyöt???

Oikeasti: kuinka moni vuokranantaja oikeasti ymmärtää nykyaikaisesta maataloudesta paljon mitään?

Itsellä kolmisenkymmentä vuokrasopimusta ja yli 80% alasta vuokrattua. Tähän asti (4 vuotta) kaikki mennyt mielestäni hyvin, ojituksia on laitettu kuntoon sen kummemmin vuokranantajalta kysymättä ja korvauksia vaatimatta, pusikoita raivattu jne. Tietysti sopimusten keskimääräinen pieni koko, reilut pari hehtaaria puskuroi riskejä: jos joku menee oikein hakaukseen/sopijaosapuoli kuolee ja perikunta ei ymmärrä/menee herne nenään, niin voi ilman taistelua antaa mennä ja säilyttää yhteistyökykyisen maine kylällä.

Tietty meillä ei suuresti ole kilpailua vuokramarkkinoilla: kysyjiä on vain muutama ja emme tunkeudu toistemme reviireille. Viljeltyä peltoa ei ole tietty tarjolla ja noiden "rievikoiden" kanssa toimiessa on toistaiseksi hyvässä hengessä saatu tehdä juttuja.

Petri

Toisaalta jo pikkasen epäilyttää että ehtiikö ohra enää tuleentua. Päivät kyllä pitkiä mutta nytki hyvin kylmää  ja maa ruutikuiva

Sama vika. Kuulemma jos kylvää italian raiheinän ohran seassa samaan syvyyteen ja riviin, niin sen verran alku hidastuu, että oikeasti pysyy aluskasvina. Jos taas ripottelee heinänsiemenlaatikon kautta (ja vallitsevasta kuivuudesta huolimatta itää), niin tulee helposti läpi. Muistaakseni KM:n satotasokilpailun luomukisaaja Marko Väljä käyttää italian raiheinää em. menetelmin suht. jatkuvasti kaikilla viljoillaan, tavoitteena syksyinen kasvupeitteisyys (ei ravinnehuuhtoumia) ja juolavehnän torjunta (niitto lyhyeen sänkeen heti puinnin jälkeen -> juola pakotetaan uuteen kasvuun, raiheinä kilpailee tehokkaasti).

Petri

Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava

- lannankäsittely tarkentuu kotieläintiloilla
- palkokasvipitoiset viherkesannot nousevat kunniaan (esikasvivaikutus 40-80 kg N/ha)
- ja valkoapilan käyttö viljojen aluskasvina (noin +30-40 kg N/ha)

Petri

T: Luovunko kynnöstä

Ainakin hietamailla (omat kokemukset hietamoreeni) voi luopua hyvin, mutta nurmen lopetus vaatii vähän eri ajotuksen kuin kyntämällä.

Eli pehmitys aloitetaan heti ensimmäisen rehunteon jälkeen ja heinäkuu - ehkä elokuun 10. päivään asti Etelä-Savon leveysasteilla - ajellaan eri muokkareilla 3-5 kertaa. Kokonaisuuden kannalta olisi eduksi jos on sekä pyöriväteräisiä että kultivaattori käytettävissä.

Elokuun alussa kylvetään 100-200 kg jotain kevätviljaa, joka ehtii juuri tähkimään/röyhylletulovaiheeseen ennenkuin pakkanen tappaa. Tästä voi ottaa vielä rehusadon, jos kelit sallivat.

Seuraavana keväänä pari äestystä ja kylvö. Jälki on hyvä; olen kylvänyt jopa porkkanaa tämän käsittelyn jälkeen kyntämättä.

Mitä järkeä edellisessä?

- kestorikkakasvit saavat (ainakin typpilannoittamattoman apilanurmen tapauksessa) tosi tehokuurin, ei näy seuraavana vuonna juolaa eikä valvattia.
- seuraavan vuoden typen vapautumisrytmi on nopea, sopii myös ohralle, satotasot ovat olleet hyviä
- syksyn ravinnehuuhtoumat pieniä

En nyt muista julkaisuja aiheesta, mutta tähän systeemiin olen itsekin siirtymässä myös täällä pohjoisempana.

Petri

Tällainen vaakateräinen olis vaan edullisempi, jos vaan muuten toimii ja kestää.

Joskus vuosikymmen sitten ajelin Kipan vaakateräsilppurilla, josta rajussa kasvustossa täytyi ajaa aika hiipimällä, jotteivat hihnat olisi luistaneet. Myös kestävyys kiviä vastaan oli heikonlainen. Kevyessä kasvustossa kiireettä ihan hyvä laite. Paitsi että takana tullen tr. pyörien kaatama kasvusto ei tietenkään tule niitetyksi.

Petri

Taivaalta tullut vesi ei ole täällä Väylänvarressakaan häirinnyt, mutta lämpöaalto on saanut Ruotsin tunturit sulamaan ja veden korkeus joessa on jo kevättulvan yli. Kaurakylvöksestä yksi nurkka alkaa jo saamaan liotushoitoa. Onneksi näyttää, että veden nousu on taittumassa, mutta ainakin "pohjakosteutta" itämiseen on.

Petri

miten ihmeessä sekin voi nousta ja sama on apilansiemenellä. Kauppiaat nostivat niitäkin kun kuulivat "viherlannoitusbuumista"...

Voihan se olla näinkin, mutta kun tavara on suunnilleen lopussa, niin kestää vähän kauemmin kun nostaa hintaa.

Petri

kulut kasvaneet vuodessa 34 k€.35 äpyliä 60ha peltoa,luomuko? ei oikeen huvita mikään tarttis lisävirtaa.

Tolla äpylimäärällä luomun ei pitäisi olla mikään ongelma, vähän tuosta nuorkarjapolitiikasta riippuen. Ihan oikeasti. Jos ojitukset on kunnossa, niin napakka lyhyitä apilanurmia hyödyttävä viljelykierto antaa kyllä rehua. Ja eihän sitä luomusopimusta ja -tarkkailua ole pakko ottaa, jos haluaa jättää salpietari-rounduppi -optiot, mutta jättää ne hätävaraksi.

Petri

Kuinka voi olla ettet ole palkkaa sopinut, edes aloituspalkkaa. Sopiva palkka työnantajan vinkkelistä olisi aluksi esim. 5,5€/h. On sitten varaa nostaa heti kun on aihetta, vaikka taannehtivastikin. Pysyy työmotivaatio. Toissa kesänä eräs lukiolainen väitti kaupungin maksaneen 4€/h ja oli vielä jotenkin lyhennetty työaika, eipä pystynyt karehtia.

Meillä kaupunki tukee nuorten työllistämistä, 200 egeä nuorelle puhtaana käteen (työnantajalle jää vain kaikki sivukulut), kaksi viikkoa ja työaika sovitaan tapauskohtaisesti. Viiden tunnin päivittäisellä tulee 4 euroo tunti. Itse olen maksanut enemmän, tuon motivoinnin vuoksi.

Petri

Petri! kettuilun kohde onkin tapaviljelijät (esim. 30 v putkeen rehuviljaa), kun tapana on ollut pitää kotona viljelystä. Heiltä ei löydy mitään erikoistumisniksejä vaan tuet kerätään pois. 

Mutta edelleenkin mielestäni ainoa haitta tuollaisesta touhusta on tuo mitä kirjoitin jo yllä eli

"Pahin ongelma näissä on, jos tästä toiminnasta seuraavaa tilastoharhaa (kaikissa mahdollisissa maatalouden tilaa indikoivissa tilastoissa) käytetään päätöksenteon pohjana niitä vastaan, jotka vakavasti koettavat ruokkia maailmaa pelloillaan.".

Joo, onhan näitä, jotka ovat varmaan osasyyllisiä tuohon "kolmen metrin avo-oja" -sääntöön ym., eli jotka toimivat juuri kuten tuossa ongelmoin. Mutta olen hiljalleen tullut aika tolerantiksi kaikenlaiseen elämäntapaharrasteluun (onhan tämä oma alkummekin aika epätoivoista, yritysnäkökulmasta), tietyn natinan voi antaa rauhassa virrata vasemmasta oikeaan korvaan. Parhaimmillaan nämä ovat juuri niitä, jotka pitävät edes jotain maatalouskulttuuria yllä, maisemat kunnossa ja saattavat tarjota koneapua  laskutaitoisille tai aidosti varattomille maaseudun asukeille.  Pahimmillaan niitä, joita tuossa maalailet.

Petri

hörhö

alkutiedoksi: en ole minkään tällä foorumilla toisiaan mätkivän leirin jäsen.

Mutta tunnen vähän Tiilikaista. Olisikohan näin, että Korhoseen kyllästyneet haluaisivat saada vähän asiallisemman sihteerin yhdistykseensä?

Petri

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 28.05.08 - klo:08:03

Meillä pellot tuottaa

Taas tätä isäntä laskentoa! Tukien alasajo voidaan aloittaa teiltä. Mikä tukialue?

Oikeasti jotkut saa pellolla tuottoa aikaiseksi muutenkin kuin maataloushallinnon kautta. Tuttu luomu-vihannesviljelijä (10 ha vihannesalaa vuosittain) tuosta Pohjanlahden toiselta puolelta sanoi itsensä irti kaikista ylimääräisistä tuista, kun "kävi kaikenlaisia pinta-alojen ja kasvustojen mittaajia kalentereiden kanssa" haittaamassa työntekoa, hän on enää luomu-tarkkailussa.

Vaikka UCD:ta pänniikin tämä joidenkin perinnetäpinöinti, niin ei kait se ole sulta pois, jos jotkut tekee tätä perstuntumalta? Pahin ongelma näissä on, jos tästä toiminnasta seuraavaa tilastoharhaa (kaikissa mahdollisissa maatalouden tilaa indikoivissa tilastoissa) käytetään päätöksenteon pohjana niitä vastaan, jotka vakavasti koettavat ruokkia maailmaa pelloillaan.

Petri

Paikallinen kiveys-ja viherrysurakoitsija maksaa ammattikoulupojille 13 e/tunti. Töitäkin pitää siihen rahaan tehdä eikä pelkkiä tunteja.

AIKA kova liksa. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus 1.10.2007 - 31.1.2010 kertoo, että vaativuusryhmien tuntipalkat vaihtelevat 7.32 - 8.81 euroa tunnilta. Vaativuusryhmä 1: Työ, joka edellyttää lyhyehköä perehdyttämistä, mutta ei aiempaa kokemusta. Vastuu ja kuormitus vähäinen.
...
Alan oppilaitoksessa opiskelevalle... 75% vaativuusryhmä yhden palkasta.
...
peruskoulussa tai lukiossa opiskelevalle... 70%
...
alan työkokemusta vailla olevalle ... perehdyttämisajalta 90%..enintään neljän kuukauden alan.

ELI
ei kovin kummoisia. Nyt on itsellä kesäksi tulossa kaikenlaista apuväkeä kylän nuorista. Osaa saa olla vain minimiajan (eikä tule toista kertaa), osalla suhde jatkuu pidempään ja näillä, joilla hommat käyttävät tehdään sopivia urakoita, jotta motiivia pidetään yllä.

Petri

Mutta voihan se olla, että sitten näiden pikkutilojen omistajat raivaisivat sen verran peltoa  metsästä, että ylittyy se 30 ha ja sitten tietysti alarajaa , nostetaankin jonnekkin 40 hehtaariin, ja taas päästiin jakamaan maita uudelleen.

Kaikki jäykät hallinnolliset rajat johtavat vain porsaanreikien etsintään ja aktiiviseen kiertelyyn. Ainoa realistinen juttu on jonkinlainen liukuva tuki, jolloin keplottelu ei tule niin kannattavaksi.

Petri