Meillä oli ruokohelpeä luonnostaan heinän seassa eräällä suopellolla. Eivät tahtoneet oikein elukat syödä sieltä niitettyä rehua.

Meillä lampaat laitumella syövät ensin helven lehdet (korsi näin myöhemmin kesällä jää) jopa ennen horsmaa ja pajua tai muita heiniä, eikä ainakaan kuivaheinän joukossa olleet ruokohelvet aiheuttaaneet suurempaa hylkimistä talvella, lähes päinvastoin ?  Nauta lienee vähän erilainen?

petri

(silppurilla kun vetasee vesiheinää kippikärryllisen ja antaa sen yön yli seisoa ladossa tms. ni avot ! )

mutta jos ei yritä vuosikertarehua, niin ihan tuoreena menee tosi vauhdilla ja halulla.

Petri

Menneellä viikolla Ruotsi Haaparannalta Skååneen tule nähtyä noin hätäisesti. Syysry(a?)psia puitiin, syysvehnät näytti allekirjoittaneen silmiin ihan puintikuntoisilta, mutta odottelevatko sitten alle 15% kosteuksia. Itä-Skoonen pottufarmareiden sadetustykit pyörivät koko ajan. Norrköpingin kohdalla (reilu sata Tukholmasta eteenpäin) oli pohjoisin sänki.

Petri

Ehdoton klassikko mutta pyynti on vähän liikaa . tinkimistä .

Niin, tänään taas istuttu 10 tuntia tuollaisessa, tosin vain takavetoisessa... Olen tyytyväinen tällaisen pikkutilan voimakoneena; peltoorit ja kännykkäradiosta nappikuulokkeet, niin kyllä työ sujuu. Tuosta liikapyynnöstä olen saamaa mieltä; ilman tuota vikalistaa olisi kohdallaan.

Petri

kertokaapas onko olemassa jokin ruokohelpin näköinen kasvi olemassa luontojaan pelloilla.

On sitä ihan luontaisestikin, monesti ranta-suopelloilla. Ainakin täällä Tornionjokivarressa.

Petri

Ongelma on lähinnä se että maa voi olla aika kostea että traktorit ym eivät pysyy pinnalla, eli kylvö tehdään käsin.

Sitten on sellaisia pieniä käsikäyttöisiä keskipakolevittimiä (ainakin Elomestari ja Savenmaa myyvät), joilla työleveydeksi saa 5 metriä ja sitä kautta työsaavutukseksikin jotain. Tietty raskastahan se on, kun pehmeälle pellolla talsii menemään. 5 metrin kylvöleveydellä tulee 2 km/ha, ihan kovan asfaltin normivauhtiin 6 km/h ei  kannata laskea pystyvänsä. Mutta täyttö- ja kahvitaukoineen reilu ha/tunti. Mutta jos tällaisessa pienviljelyksessä laskee noin 20-30 ha/vuosi täydennettävää, niin kannattaa laskea, kuinka kallista koneistusta siihen kannattaa hankkia. Varsinkin kun työ tehdään vuodenaikaan, jolloin muuta maanviljelykseen liittyvää kiireellistä ei pitäisi olla.

Itse olen kylvänyt usein keväällä heti lumien lähdettyä (pellon reunoissa vielä lunta), jolloin tuo rousteen multaava vaikutus ei ole ollut apuna. Pitänee kokeilla muitakin vuodenaikoja.

Petri

Kesä avokesantoa. Ainakin "luontaisesti ruovikkaiseen" tehoaa. Mutta mustana täytyy pitää.

Petri

Tuota painoa tuossa ihmettelen, takakone yli 5tn, ja aivan kottikärryn renkaat....

Tiukkaan poletut savikot, ei ruoppamaita...

Petri

Sadetta riittänyt ihan liikaa,täällä perämeren rannikolla kun normaali sademäärät ylitetty moninkertaisesti.

Taas Perämeren pohjukassa (20 km rantaan Väylänvartta ylöspäin) taas jussille asti kestänyt totaalikuivuus hidasti taimettumista aika lailla. Ohra ripsellä, kauralla röyhy ei vielä tullut esiin. Meillä taas vettä ei määrällisesti ollenkaan liikaa, mutta jokatoinen päivä tullut mm on haitannut heinäntekoa enemmän kuin paljon. Viime yönä saatiin sateen alkaessa yhden aikaan kuivuri peittoon ja puhallin päälle, aamulla herätessä oli lasissa 15 mm. Tuli tarpeeseen, jos viljoilta kysytään. Heinäntekijät, itseni mukaanlukien, olisi arvostanut vielä parin päivän poutaa...

Petri

***Jotenkin olen ymmärtänyt, että verhoseinät ovat muoti-ilmiö, joka ei sinällään laske rakennuskustannuksia. Seinät ovat loppujen lopuksi pieni kustannuserä koko rakennuksessa. Kattorakenteissa saadaan isojakin kustannuseroja riippuen materiaaleista.

Muoti-ilmiö tai ei, mutta seinät ovat todellakin aika pieni osa kokonaisuudesta. Katto tasakerrasta ylöspäin vie helposti yli 40% itse rakennuksen kokonaiskuluista ja perustuskin käy kalliiksi, kun nykymittakaavan rakennukset eivät usein enää mahdu "hyville rakennuspaikoille" eli kuiville soramäentöyräille, vaan ne täytyy viedä tasaiselle alustalle, jossa maanvaihtoja ja täyttöjä tarvitaan helposti vähän paljon.

Petri
juuri lähes 20 kiloeuroa sorasta ja kaivuutyöstä maksaneena...

Pohjosessa eka sato vielä pahasti kesken

Koillismaa näyttää säätietojen valossa tosi pahalta. Länsikairassa säilörehut on aikaa sitten jo purkissa, mutta heinänteon kanssa on kitkannut. 1 mm päivittäin kastelee karhot aika hyvin, mutta maahan asti ei vesi enää riitä... Nyt uskotaan, että tänään kaadettua saataisiin sunnuntaina kuivuriin.

Petri

Aikanaan, lähes neljännesvuosisata sitten lähdin harjuriksi saksankieliseen eurooppaan. T-centralissa Tukholmassa ostin Sternin (siis tämä saksalainen Hymyn ja Suomen kuvalehden ristisiitos), ajattelin, että verryttelen silloin kohtuullisessa ruosteessa ollutta lyhyttä lukiosaksaa. Lehdessä oli joku älykkyystesti, aika paljon kielellispainotteinen. Kun siitä irtosi Tukholma-Köpis -välillä "keskiarvoa parempi" tulos, niin en ole sittemmin pitänyt testaamista tarpeellisena...

Petri

Muistelisin että greten vai mikä se oli, löytyi

Grene taisi olla firma. Mv-agent voisi olla myös asiallinen lähde tällaiselle tarpeelle?

Petri

Tuli sitten eilen kaadettua 3 ha, kun sekä Farmitin (Foreca), että Maastulin (Ilmatieteenlaitos) nettiennusteet siinä vaiheessa ennustelivat jonkinlaista poutaa.

Parin päivän seurannalla huomaa, että perättäisten päivien ennusteiden keskinäinen korrelaatio on huono. Eli tilanne "elää" koko ajan. Kolme hehtaaria saatiin vain kerran kastellen ajettua, toiset kolme jäi likoamaan, kun rupesi pyhäiltana satelemaan. Nyt koetetaan vielä pelastaa niitä loppuja. Lauantaina niitettyä kolmea hehtaaria en ole vielä liikauttanut kertaakaan - keskiviikoksi on monesta lähteestä (mukaanlukien smhi Ruotsin puolelta) luvattu vettä, joten ruvetaan pöyhimään niitä vasta sitten. Vajaat kymmenen hehtaaria on vielä korsiintumassa, eivät kuitenkaan homehdu.

Kaksi poutapäivää riittää kuivuriin ajoon, joten mielestäni en toivo aivan mahdottomia...

Petri

Riippuu aika monesta asiasta ...
Mikäli kyse on emolehmäpuolesta ja pohjois-suomesta, niin pienempikin karja on kannattava.
Toisaalta, peltojen määrä on kyllä yhtä tärkeä asia kuin eläinten määräkin.

Emoista en tiedä, mutta omaa lammasbisnestä varten kun laskettiin likviä, niin eläinmäärän lisääminen - samalla peltopinta-alalla - ei juurikaan lisännyt käteenjäävää määrää. Vaan jos nakattiin parikymmentä hehtaaria lisää (harjoitusmielessä laskentaa tehdessä), niin johan rupesi tuntipalkaa nousemaan. Eli kun tuet tulevat enimmäkseen pellon kautta (tulevaisuudessa mahdollisesti vielä enemmän?), niin kriteeriksi taitaa muodostua kohta se, millaista eläinmäärää varten on mielekästä virittää elämänsä sellaiseen ruotuun, että tulevat asiallisesti hoidettua?

Petri

PS. ja edellinen ei sisällä minkäänlaista kantaa siihen, mitä kautta ja millä lailla kotieläimiä pitävän viljelijän PITÄISI saada toimeentulonsa.