Aikoinaan tutkittiin miten kävisi jos koko maapallon maatalous muutettaisiin luomulle. Semmoinen 2 miljardia ihmistä kuolisi nälkään, kuka ottaa vastuun siitä. 
[/quote]

Tästä on huomattavasti toisenlaisiin tuloksiin päätyneitä selvityksiäkin olemassa. Mitä sitten luomutuotannolla ymmärretään onkin jo vaikeampi juttu; menetelmät ovat kuitenkin käyttökelpoisia, sertifioidaan lopputuotetta tai ei.

Ja tuskin nykymaatalouden aikanakaan kukaan foorumilaisista ajattelee pelastua siitä rististä (vapaa-ajattelijat, muslimit ym. poislukien) viimeisen leposijan päällä, vaikkei se rautaa nykymuodin mukaan olisikaan.

Pitää paikkansa mutta jos oikaistua tulosta käytetään ainoastaan vanhemmanpolven tuloksen tekoon eikä siitä lainkaan sijoiteta, niin on helppo tehdä HYVÄÄ TULOSTA pienelläkin tilalla.

Jos jatkajaa yritystoiminnalle ei ole tiedossa, niin kannattaa polttaa pääomat pois. Sukulaismies kun lopetti 65 iässä, niin mitään poistettavaa ei enää ollut, navetta jäi just kopilleen harrastustiloiksi, traktori pihakoneeksi ja loppuunajetut maanmuokkauskoneet kotitarveperunan viljelyyn. Yritysmielessä erinomaisesti toimittu. Ei tarvinnut viimeiseen kymmeneen vuoteen turhaan stressata laskelmien kanssa, kunhan tilillä riitti rahaa.

Mutta jos jatkuvuutta toiminnalle hakee, niin täysin toisin on meneteltävä.

Ja tyylejä on monenlaisia. Kyllä itselläni on 50 ha tilallakin vaikea perustella kovin paljon yli 10 kiloeuron traktoria, ainakaan jos taloutta katsoo. Muutama luotettavasti toimiva vanha kone (sopivasti urakoitsijoita hyödyntäen), ja vuotuiset 500-800 tuntia tulee järjellisin kiintein kustannuksin hoidettua. Kun ei liikaa seurustele agroholisti-viljelijöiden kanssa, niin muun kylänväen kanssa kyllä pärjää.

Petri

Jos vanhempi polvi aikoo saada jatkajia, niin rakennuksien koko on pidettävä kohtuullisena min. keskiarvo kokoluokassa. Tekniikka ja ikä ei saa ylittää rippikouluikää!

Jos kursseja käymällä nyt jotain oppii, niin "oikaistuun tuloslaskelmaan" pitää poistot laskea sen mukaan, että yrityksen koko (tuotantovolyymi) pysyy ennallaan suhteessa toimintaympäristöön. Eli jos nyt vaikkapa X elukkaa, niin poistot ja varautuminen tilanpidon jatkuvuuteen edellyttää, että oikeasti lasketaan poistot/investointipääoman kertyminen esimerkiksi 1,3 kertaa tuo X elukkaa.

Tietysti tämä pääomakulu voi olla eri tiloilla hyvinkin erilainen. Pääomakustannus ja työkustannus ovat jonkin verran vaihtoehtoisia keskenään, samoin toinen pärjää vanhoja sähköpylväitä hyödyntäen, toinen Lujabetonia tukien. Ja vanhakin traktori voi "keskikokoisella" tilalla olla täysin pätevä, jos vain on kunnossa.

Petri

Lämpöeristettyyn lampolaan olisi tarkoitus tehdä polykarbonaatti-kennolevystä yhdistettyjä valo/tuuletusilmantuloaukkoja. Mitta noin 60(pysty) x 210(vaaka) cm, seinän ylöosaan, yläreunasta saranoitu.

Kovalla rahalla saa tietysti vaikka mitä, mutta muutamassa navetassa asiat näyttävät aika yksinkertaisestikin ratkaistuilta; ilman tuloaukkohan ei täysin tiiviiksi tarvikaan saada (?).

Olisiko jollakulla linkkiä johonkin yleistajuiseen perustekstiin? Jos kaksikerroslevy (16 mm), niin ontelot vaaka- vai pystysuoraan? Miten pitää ontelot sulkea päistään? Ja... olisihan noita kysymyksiä. Myös muita kommentteja ja "meillä tehtiin näin" -tarinoita otetaan vastaan.

Petri

Mutta ehkei siitä kovin suurta lisäkulua tule, laiduntajien päisteajosta, siis.

Petri

Ei passais masentaa nuorta yrittäjää, ihmiskunta tarvitsee kehittyäkseen näitä pellepelottomia.

Jo pari vuosikymmentä sitten serkkuni ynnäsi kevättalvella, että lämmityspuuvarasto on vähissä, (palkalliset) työt myös ja nurkissa purkupattereita. Tuumasta toimeen, katolle nelisen neliömetriä aurinkokerääjää. Kun talossa on kolmen kuution vesivaraaja, niin systeemillä hoituu lämmin käyttövesi 4-5 kk vuodessa ilman tulen kanssa turaamista. Tukena kevättalven lämmityksessä edellisen lisäksi.

Petri

kunnon korvaus auttaa paksua nahkaa vahvenemaan. Ja seteliselekäranka tukee jos alkaa media ahdistaa. 

Mites se eduskunnan ex-puhemies Erkki Pystynen olikaan neuvonut uusia edustajia: poliitikon nahka paksunee nopeasti sellaiseksi, että se pitää tarvittaessa pystyssä. Ei siinä enää mitään selkärankaa tarvita.

Hyvä asiahan se on eläinten kannalta, ja varmasti lopulta myös karjanpitäjän eduksi parantuneena eläinten yleiskuntona.

Vielä juvemmalla asuessani opin, että eläinten talviulkoilu on niitä juttuja, jota alueella vallitseva luomuinnostus on levittänyt myös muualle kuin Juvan Luomun keräilyautoon tuottaville viljelijöille. Ulkoilun terveysedut, mukaanlukien keväisen laitumellelaskun "pehmeys" (eivät enää loukkaa itseään siinä huumassa) vakuuttivat myös yaaralaiset kolleegat.

Petri

Suomihan on tässä mielessä vähän poikkeuksellinen länsimaa, EU maa, tai yleensäkin maa, jossa maaomistus on hyvin monelle ihmiselle jakaantunut, yleensähän muualla maailmassa niin maat kuin tilatkin, on aika pienen porukan omistuksessa.

Juttelin tuosta Väylän länsipuolelta olevan kolleegan kanssa joskus näistä meidän tilkuistamme ja hänen kertomansa mukaan Ruotsissa on jo vuosikymmeniä verotuksellisesti (tiedä sitten millä keinoin) pyritty estämään maatilojen pirstomista. Siellä onkin tavallista, että tilat ovat isoja, mutta niitä viljellään erilaisina yhtyminä. Tuotannollisesti on aika helppo kuvitella tästä seuraavan jonkinlaisia etuja (isompi yksikkökoko) ja luulisi tuollaisen järjestelyn olevan myös joustavampi erilaisissa rakennekehitysskenarioissa - on tarve sitten kasvattaa tai kutistaa pinta-alaa per maataloustyöntekijä.

Petri

> Samalla tehty hyvin hankalaksi täysin ulkopuolisten yrittäjien tulo alalle.

Tämä pätee kyllä kaikkeen maatalousyrittämiseen (nimimerkki "kantapään kautta opittua"). Itse tunnen yhden lypsykarjatilallisen, joka on aloittanut maidontuotannon tilalla, vuosikymmenten tauon jälkeen. Ja toisen, jotka ostivat toimivan tilan "sivusta". Tuonkaltaisia tarvitaan enemmän, jos halutaan pitää alaa virkeänä. Kiintiöjärjestelmät, byrokratian helpottaminen tyyliin "maksetaan aiempien vuosien tuotannon perusteella" kertovat ajattelusta, jossa ei paljoa uutta ajatella. Ehkä usko, että niiden jatkajaa vailla olevien viiskymppisten lopputyöuran takaamiseksi ihan kaikkea tuota oltaisiin tar***** - vaikka tätäkin näkökulmaa on syytä pitää mielessä.

petri

onko se suomen maatalouden pelastus?

Olishan se hienoa, jos yhdellä jutulla saataisiin koko valtakunta pelastetuksi...

Mutta tällä hetkellä itse uskon, että markkinoilla olisi vetoa sen verran, että kannattaa karitsoja kasvattaa eikä ainoastaan keskittyä pitämään peltoja tuotannossa olevan näköisenä. En kuitenkaan luule rikastuvani, mutta jos saisi hiljan velkoja maksettua ja pidettyä perheensä vaatteissa ja ruuassa, niin kyllä se allekirjoittaneelle riittää.

Petri
vajaa 700 m2 lampaille rakentamisen alla

Suomi oli 60-luvulle asti maatalousmaa eurooppalaisessa katsannossa. Tästä sitten sikiää tunteenomainen suhtautuminen elinkeinoon. Viha/rakkaus- suhde: sukutila, perheviljelmä jne.

Kun homma on ajettu tarpeeksi alas, niin ainoa tunteenomainen juttu (mutta tosi paha sellainen!) liittyy maanomistukseen. Meillä alkaa kirkkomaa kutsua jo näitä ensimmäisen sukupolven luopiota, jälkikasvu on huojentunut ja aidosti iloinen, kun joku ilmestyy huoltamaan heidän maisemaansa.

Petri

Pukkovaa näen vanahemmuuten pikkusen mopotikuumetta. Taekka pikkusen isompata kakarattaesta. Onko kokemuksie tuommosista ijän ihimeistä, niiku esmerkiksi Jawasta, Iiseestä, Ämsetistä jne? Passovaesi nimittäen hemestin kans kesäillassa rettuuttaa...

Ei ole omia kokemuksia, mutta naapurin miehet...

Aikanaan meillä oli Rättäri (siis 2CV) perheautona ja yhdellä tilalla käydessä isäntä rupesi kaihoisana muistelemaan omaa sätkäänsä. Kunnes palasi taas tilanteeseen, kehotti siirtymään Ural-roikkaan, tiesi vielä silloin edullisen lähteenkin vastaitsenäistyneellä Vironmaalla. Ja kehui, että halpa harrastus: tankillinen bensaa riittää koko kesäksi...

Petri

Meillä oli ruokohelpeä luonnostaan heinän seassa eräällä suopellolla. Eivät tahtoneet oikein elukat syödä sieltä niitettyä rehua.

Meillä lampaat laitumella syövät ensin helven lehdet (korsi näin myöhemmin kesällä jää) jopa ennen horsmaa ja pajua tai muita heiniä, eikä ainakaan kuivaheinän joukossa olleet ruokohelvet aiheuttaaneet suurempaa hylkimistä talvella, lähes päinvastoin ?  Nauta lienee vähän erilainen?

petri

(silppurilla kun vetasee vesiheinää kippikärryllisen ja antaa sen yön yli seisoa ladossa tms. ni avot ! )

mutta jos ei yritä vuosikertarehua, niin ihan tuoreena menee tosi vauhdilla ja halulla.

Petri