Pitäisi näprätä ruokintakaukalot lampaille, mallia ajattelin ottaa Ruotsin-opintomatkalta, jossa sellaisesta roiskeläppäkumimaton vahvuisesta oli tehty todella näppärät kaukalot.

Olisin kiinnostunut vinkistä, jos joku keksisi paikan, mistä tuollaista saisi "sisäänajettuna". Tarve olisi reilut 100 metriä, leveyttä voisi olla jotain 50-80 cm välillä. Paikallisesta romiksesta kyselin, mutta he purkavat vain sellutehtaan tavaraa, hihnakuljettimien hihnat ovat siellä 10 mm kumimattoa, mikä on tarpeisiini liian vahvaa.

Halikon kumipalvelustahan tuota saa, elintarvikelaatuakin, mutta jossain jo käytössä olleestakin lienee enin myrkky jo haihtunut pois, jolloin "peruslaatukin" kävisi?

Petri

Kyllä tosta nyt jotain on jäänyt pois ...
Toisaalta, hälläväliä.

"Ensimmäisessä vaiheessa julkaistaan tiedot niiden maksujen osalta, jotka on suoritettu maaseuturahastosta 1.1.2007 – 15.10.2007"

Jos itseltä muistaa mitään maksupäivistä, niin ainakin tilatuki puuttuu. Ja muutenkin oma summa tuntuu vähän kummalliselta. Eli kyse ei ole koko vuoden tuista?

Petri

Sen mukaan uskomattomia määriä fosforipitoista viemärilietteitä ajetaan kaatopaikoille ja teiden penkoille.

Sitäpaitsi, eiköhän kakka kuuluisi peltoon, oli se sitten ihmisen tai lehmän aikaansaannosta. Hyvä Visa Merikoski!

Fosfori on saatu pois kierrosta alumiiniferrosulfaatilla. Ei liukene, ei mitään iloa kasvinviljelyn näkökulmasta.

Merikoski on oikeassa siinä, että myös ihmispska pitää saada kiertoon. Ihan eka vaiheessa pitäisi saada virtsa. Siinä ei ole kiinteän aineksen hygieniaongelmia, mutta ravinteista karkeasti 2/3. Helppo nakki, kun on erotteleva käymäläistuin. Jätevesilietteeseen asti päästyään kaikki kalium ja suurin osa typestä on jo kadonnut, fosfori on saostettu käyttökelvottomaksi.

MUTTA ennenkuin suurella äänellä puhutaan ihmisulosteista, pitää hoitaa helpommat jakeet asianmukaisesti. Teurasjätteissä on suunnilleen yhtä paljon ravinteita kuin jätevesilietteissä. Viljoo vain peltoon ja ahkerasti!

Sitten tietysti karjanlanta. Karkeasti laskien 85% peltoalasta menee rehuntuotantoon ja näistä ravinteistä suunnilleen sama % menee suoraan lantaan. Maatalouden sisällä ilman kaupunki-jalostuskierrosta liikkuu siis 0,85*0,85=72% ravinteista. Hyvin hoidetuilla tiloilla tämä on hanskassa, mutta aika monella ei.

Petri

Ja kaikki tuet on kanissa siihen asti. 

Pitää paikkansa; pieni positiivinen kassavirta näin ison rakennusprojektin kiivaassa vaiheessa ei kyllä yhtään haittaisi...

Petri

Onnea ja menestystä! Meille tuli puhelu pari viikkoa sitten, jotta Mavi:n arpajaisissa osui tuuri kohdalle ja noin puolet peruslohkoista (keskikoko reilusti alle hehtaarin, maisemasopimuksineen ym. lähes sata) tullaan mittaamaan. Mittasivat kaksi päivää, sitten jotain häikkää auton kanssa, tulevat jatkamaan viikolla 41, jos ehtivät. Saas nähdä paljonko haamualaa löytävät (olen tähän asti uskonut digitoituja aloja) ja monta % lähtee pois, kun on muutama HVP  niittämättä...

Petri

Naapurin vanhaisäntä tuossa juuri kertoi kokemuksista: Velipoika yövuorossa kuulemma osasi herät 20 minuutin välein lisäämään klapeja pesään. Itse hän torkkui säkkipinoa vasten seisaaltaan niin heräsi kun polvet pettivät.

Mites olisi alapalokattilan tyyppinen klapipesä? Voisi mennä hyvin 3-4 tuntiakin täyttöjen välillä, jos peruskeskuslämmityskattilakokemuksiin on uskomista.

Puukäytössä tulee vain helposti palomääräykset vastaan. Muistan kymmenen vuotta sitten juvalaisisännän kommentteja, kun oli käynyt palopäällikön luona keskustelemassa öljyn vaihtamisesta hakkeeseen: "jossain on konjakkia juotettu ja juotu, paljon..."

Petri

lopetettu heinä on melko pitkää, mitenkähän tuo menee aurasta läpi?? kannattaisko ajaa jollain silppurilla vai meneeköhän tuo aurasta läpi ilman kokoaikaista paatamista. Puimuri ois vielä puhdistamatta, kävi mielessä josko sillä ajelis silpuksi.

Kyllä komppaan edellistä, usein paras tulos tulee kun ei silppua. Niittäminen on vihoviimeinen vaihtoehto, silppuri jos tekee pientä silppua niin vielä menettelee. Lienee kuitenkin turhaa ajan- ja polttoaineen hukkaa.

Petri

Nautapuolella on nyrkkisääntönä, että pinta-alaa kohti voi sijoittaa 1-4 eläinyksikköä hehtaarille, noin emolehmä + vasikka / hehtaari.

Montako eläinyksikköä lampailla menee hehtaarille, niin että laitumet piisaa koko kesän ja myös rehut talvelle tulee.

Vaikeaksi menee, kun monella lampurilla on erinäisiä luonnonniittyjä, maisema- ja perinnebiotooppialueita ja vaikka mitä laitumena. Tietty vielä sekin, mihin aikaan vuodesta karitsoittaa eli ovatko karitsat sisä- vai laidunkasvatuksessa. Puhdas peltolaidunkuvio taitaa olla Lauri Leinosella, www.lampuri.fi , sieltä voinee laskea suhteita jonkin verran?

Petri

Se propionihapotus taas Petriltä unohtunut.Kätevin tapa säilöä rehuviljaa edelleen ::)Vilja säilyy jos ei ole tarkoitus siementä siitä ottaa .

Ei ole unohtunut, mutta ei laittanut sitä viestiin sotkemaan keskustelua. Suomulevyä voisi kuitenkin etsiä; haave omasta siemenestä elää, osittain...

Petri

> suomu tai reikälevy...
Toisekseen tähän aikaan vuodesta varmaan rupeaa kaipaamaan jo lisälämpöä että kuivuu??

Jotain tällaista kuvittelinkin.

Lisälämpöä kaivannee. Tarve olisi vain parin kärryllisen työstäminen siihen kuntoon, ettei talvea vasten lähde lämpenemään. Kevätlämpimillä syötettävä tavara ajetaan sitten kuivuriin kauemmaksi,ehkä tässä tehtävän esikuivauksen jälkeen.

Petri

PS. tosi viljanviljelijät tietysti säälivät tällaista "pelleilyä", mutta itsellä viljanviljelyssä tärkeänä motiivina on myös kuivikkeiden saaminen - viljaa on helppo ostaakin, mutta kuivikkeita ei. Eikä viljelykierron hyötyjäkään kannata väheksyä.

Kohta saattaa puinnit painaa päälle ja yllätykseksi lähin rahtikuivuri onkin kylmänä koko syksyn. osa tavarasta haluttaisi saada kuitenkin kuivaksi ja kärrystä voisi rakentaa jotain. Tiedän, että on ilmakanavat ym., jotka voi sinne pohjalle heittää, mutta jos kuitenkin yrittäisi vähän itse eli... jotain salaojaputkea tai mitä hyvänsä sopivasti rei'itettyä kanavistoa pohjalle.

Onko raatilaisilla kokemuksia moisista virityksistä, vai olisiko suosiolla lähdettävä lähimpään maatalouskauppaan?

Petri

Yksi systeemi on vanha kelasilppuri tms. jolta otetaan pyörät pois. Hitsataan puomi kiinni, eli se käyttäytyy ihan kuin nostolaitemurskain. Kuljetusasento on sit vielä keksimättä...

Jos kokonaisleveys jää alle 3,5 metrin, niin ainakin lyhyillä siirroilla hiljaisilla teillä voisi kokeilla... Näin tällaisen virityksen Kainuussa, siinä kyllä oli pyöriä jätetty paikalleen, helpottaa kuulemma kevyellä traktorilla sopivan korkeuden hakua.

Petri

Tuolla alalla pajun juurta noin 10% peittävyydellä, seassa jopa 5 -metristä koivua. Pajukin on jo pirun paksua, ja kävi mielessä että jos kaivurilla nykisi kannot ennen muuta käsittelyä. Taitaa jokainen konsti kuitenkin tulla halvemmaksi kuin kunnostusjyrsiä koko alue.

En väittäisi, että "jokainen konsti" tulee halvemmaksi, jos vain urakoitsijan saa tontille. Ja voihan sillä urakoitsijalla teettää vähän valikoiden; ne helpommat osuudet omilla keveillä vehkeillä ja ongelmapaikkoihin urakoitsija. Itselläni erinäisistä tilkuista suurin osa menee ongelmitta omalla kalustolla, mutta aina jostain reunasta löytyy edellisen (naapurin tekemän) ojituksen jäljiltä tasoittamattomia, pajuttuneita ojamaakasoja, joita en viitsi itse lähteä repimään. Kun vastaavia kohteita löytyy kunnostusjyrsimelle päiväksi, niin urakoitsijakin viitsii lähteä matkaan. Ja itseltä säästyy parin viikon moottorisaha-risunpoltto-kantokoukku-metsäkuormainrumba, jona aikana voi tehdä jotain muuta peltojen kunnostusta edistävää.

Petri

Eli kannattaako edes harkita kelajyrsintä? Kauan viljelemättä ollutta peltoa, jossa paikoin helpijuurakkoa, muualla korkeaa tupasta, eli nurmilauhaa jne. Lisäksi tietysti lehtipuun juurta ja pientä kantoa. Onko kelajyrsimestä hommaan, vai pitääkö tilata kunnostusjyrsin koko alalle?

Kesä lautasäestystä, niin hyvä tulee. Paitsi jos otat ns. vastakelajyrsimen kivien ym. töryn upotus"kammalla" siinä kelan takana. Sitten pelittää. Laitapa hakukoneeseen vaikka saksalainen termi "umkehrfräse", niin kuvia ja muuta infoa löytyy - useilla sivuilla myös englanninkielinen optio.

Petri

Petri

Pitäisi vielä syksyn aikana värkätä liukuovi (2 kertaa 3 metriä) ja jonkinlaiset rullat ja niille tietty kisko täytyisi laittaa. Muutamasta vanhasta pikkuovesta saisi mallia itsetehdylle, mutta näyttääpä olevan kaupan vartavasten ovea varten tehtyjä viritelmiä. Kannattaako (hinta/toimivuus) etsiä noita (ja mistä?) vaiko rakennella itse? Ja millainen - olisiko raatilaisilla asiallisia vihjeitä toteutukseen?

Petri