Tällainen maanrakennukseen liittyvä kysymys...

Itsellä pihamaalla pari pitkää rumpuputkea (12 m, 30 m), joilla paha tapa jäätyä talvella -> tulvittaa keväällä. Elegantti ratkaisu on laittaa sitään ohuehko letku, jonka tulppaa talveksi, päät ylös. Keväällä kuumaa vettä läpi, sulattaa ulkopuolelta -> vesi liikkeelle -> tulvavaara ohi.

Nyt ongelmaksi on tullut sen letkun vetäminen. Ainakin harrastelijalle myynnissä olevat putken sisälle työnnettävät aputyökalut näihin hommiin loppuvat jo 9 metrin pituuteen, ei riitä. Sehän siis riittäisi, että saa narun pujotettua läpi, sillä sitten vedetään se letku paikalleen.

Neuvoja?

Petri

PS. asiahan on NYT ajankohtainen, keväällä taas myöhäistä...

Ottamatta kantaa esittäjiin, niin paremman puoliskon kanssa naurettiin ääneen tämänaamuista aamunpeiliä, J. Kataista siinä. Kaiken alv-vatkauksen jälkeen valtionvarainministerimme hehkutti fantastisena voittona tuota päätöstä, jolla saadaan valtion velkaa pienennettyä puoli miljardia euroa joka vuosi. Alkuviikosta hän taas päättäväisesti torjui kansalaisten verorasitusten lisäämisen tuloveroihin koskemalla. Mistähän valtionvarainministerimme tuon puoli miljardia kiskaisee, koskematta kansalaisten verorasitukseen?

Petri

PS. tuo alv-vatkaus on sitten oma lukunsa. Ainakin se työllistää runsaasti kaikkia taloushallinnon kanssa työskenteleviä, kun noita prosentteja hinataan eessuntaas. Kasvojen säilyttämisen hinta on joskus aika kova.

Sitten toinen tarina edelliseen liittyen. Alunperin tietoimitus antoi meille luvan säilyttää ylikäytävä, joka olisi (oman ylikäytävän häviämisestä huolimatta) taannut asialliset liikennöintiyhteydet peltoalueille. Nyt Ratahallinnon valituksen johdosta Maaoikeus poisti meiltä tuon ylikäytävän, eli reilut 20 ha peltoa on nyt kilometrin kauempana. Samoin asiointiyhteydet kaupungin suuntaan ym.

Maaoikeus  palautti näin nämä korvausasiat takaisin tietoimitukseen maanmittaustoimistoon.

Onko jollakulla kokemusta, millä perusteilla noita korvauksia oikein maksetaan? "Varsinainen" maanmittarimme lomailee vielä, toinen kertoi, että "tapauskohtaisesti", mitään taulukoita ei ole. Mikä kyllä syvästi epäilyttää, ei kait tällaisia pärstäkertoimella ja koviten huutavalle jaeta?

Eli mitä pystyy vaatimaan yleisestä tilalle (kotiin) kulkuyhteyden heikkenemisestä ja millä perusteella lisääntyneestä maatalousajosta korvauksia määrätään?

Petri

Meillä on lievää erimielisyyttä (Maaoikeuttakin on istuttu) yhdestä ylikäytävästä, jonka me kyläläisinä haluaisimme säilyttää, vaan Ratahallintokeskus poistaa.

Rataturvallisuusohjeissa on määräykset näkymistä tulevan junan havaitsemiseksi. Käytännössä radalle pitää nähdä 6x sallittu junan maksiminopeus. Ylikäytävä on kaarteessa, jolloin riittävän näkymän aikaansaamiseksi tarvitaan myös rata-alueen ulkopuolista näkyvyyttä. Johon ratahallinto ei lähde mukaan.

Kuitenkin allekirjoittaneella on epäilys, että jossain Suomenmaassa on vastaavia vartioimattomia tasoristeyksiä, jossa riittävä näkyvyys on riippuvainen rata-alueen ulkopuolisesta alueesta, esimerkiksi peltoa umpikuusikon sijaan.

JOS tiedät tällaisen paikan, niin ilmoittaisitko allekirjoittaneelle, joko näin tässä julkisesti, tai sitten yksityisviestillä?! Harkitsemme parhaillaan valitusluvan hakemista Korkeimmalta oikeudelta ja tässä voisi olla yksi keskeinen argumentti siinä sodassa.

Kiitoksia!

Petri

Aikomus on kuormata lantaa (tai pikemminkin lampolan pehkupohjaa sekä siitä muhinutta kompostia) puutavarakuormaimella. Kuormaimeen täytyy tehdä jonkinlaiset sopivat "lusikat", että tarttuisi mukaan tavarat. Joskus pari vuosikymmentä sitten moisia vähän käytinkin, mutta muisti pätkii. Onkos kellään näppituntumaa, minkälaisesta ainevahvuudesta moisia kannattaa ruveta virittelmään? Onko käytännössä hyötyä, jos "alahuuleen" tekee jonkinlaista piikintapaista, vaiko riittäsikö suora reuna?

Petri

Perjantai-iltana sisääntullessa oli töllötin auki, jotain nostalgiamuisteloja 60-70 -lukujen laululiikkeistä ja noista. En jäänyt katsomaan pidemmäksi, mutta sen minuutin ajan kun katsoin, niin mieleen jäi haastateltavan  kommentti, jossa "pahimpia kaikista olivat revarit, ne oli alinta kastia." Kunnon porvarikaan ei ollut ollenkaan niin paha vastustaja ja kampitettava.

Välittömästi kolahti analogia tähän vapaansanan ikuiseen kepu/kok -mätkintään, ei ole paljon keskustelun ja ajattelun taso noista ajoista Suomenniemellä muuttunut....

Petri

Vanhaa lilla harriet lautaäestä huoltelin, kun yksi laakeri oli päästänyt kuulat pihalle. Laakeri "sitoo yhteen" pari valurautaista "holkkia", jotka tulevat niiden lautasten väliin. Niinpä siinä jumissa olevaa asetelmaa irroitellessa valuosa tietty rapsahti poikki ihan väärästä kohtaa eli murtui. Onko raadilla ehdottaa, kuka tällaista varaosastoa myy? Paikallisessa maatalouskaupassa jo sana "lautasäes" herättää reaktion, joka kertoo heti, että osia on turha toivoa saavansa...

Petri

PS. vai onko vain tyydyttävä laastaroimaan nuo palaset yhteen ja uskottava, että sauma puristuksessa ei murene pois...

"vasta kun 90-luvulla Suomen maataloudessa otettiin käyttöön nilviäisten torjunta-aineet, aloimme voittaa Ruotsin jääkiekkomaaotteluissa". (Alivaltiosihteeri just äsken, huikea korrelaatio torjunta-aineiden käytön ja Suomen jääkiekkomaajoukkueen menestyksen välillä...)

Petri

Tällaisen pienviljelijän pohdintoja: josko 12 metrin kontista saisi kylmäilmakuivurin / varastotilan rehuviljalle? Täyttö ja tyhjennys imupainelietsolla. Onko kokemuksia tai kommentteja? Kuinka paksun kerroksen yleensäkin uskaltaa laittaa, että jyvät kuivuvat?

Petri

Hankin kenttäkuivuriin (heinälle) naapurikylältä puhaltimen. Halkaisijaltaan noin metrinen kaksoispotkuripuhallin, siistin näköistä työtä, "lentokoneensiivet" siivikossa ym. Laite on ilmeisesti alunperin sähkökäyttöinen, mutta rakennettu traktorikäyttöiseksi, tr-ulosoton ja siivikon välissä on vaihteisto, joka tuplaa voa -kierrokset. Ja mikä upeinta, koko puhaltimessa ei ole ensimmäistäkään tyyppikilpeä tai yleensä mitään tekstiä!

Nyt pitäisi päästää pikkuvalmetti tämän pyörittämisestä eli ajattelin laittaa eteen pienen ilmajäähdytteisen diesel-paikallismoottorin. Ongelmia on vain kaksi:
- millä kierrosluvulla ropelin pitäisi oikeasti pyöriä?
- paljonko tehoa tarvitaan?

Nyt näppituntumalla olen pyöritellyt Valmettia jotain 1200-1400 rpm, kierroslukumittari ei kylläkään toimi. Eli olisi pyörinyt jotan 600-800 rpm ?. Varmaan voisi pyöriä kovempaakin, edelleen mihinkään perustumatonta näppituntumaa.

Onko jollakulla kokemusta moisesta flektistä ja mahdollisesti jotain kaipaamiani "teknisiä tietoja", niin tietäisi vähän moottoria etsiessä ja kiilahihnavetoa rakentaessa kerralla osua oikeisiin komponentteihin?

Petri

Pohjanlahden länsipuolella on kehitetty uusi kone, joka nyppii parhaimmillaan jopa 86 % viljapellon ohdakkeista. Lehdistötiedote:

http://www.greppa.nu/arkiv/nyhetsarkiv/vaxtskydd2006/miljovanligograsskararedemonstreras.5.387a82451207c0cff088000354.html

Ja video aiheesta löytyy:

http://www.lantbruk.com/Article.jsp?article=38856

Tässä vaihtoehtoa kemialle!

Petri

Onhan näitä. Vista läppärissä, perässä HP LaserJet 1200. Toimi kuukauden ihan OK, mutta nyt pitää tulostettavia tiedostoja jonossa. Ei auta perumiset, keskeytykset, uudelleen aloitukset eikä edes koneen sammuttaminen (niinkun vanhalla 98:lla). Ja mikä mielenkiintoisinta, antaa kyllä tulostaa tällä vähemmän windows-standardin mukaisella numeronmurskaajalla, Survolla (www.survo.fi).

Onko vihjeitä, kuinka saisi jonon liikkumaan?

Petri

Harjalle täytyis saada I-palkkia kiskonostinta varten kiinni. Tavan kattoristikot siis, I-palkki 120 -millistä (korkeussuunnassa), sähköketjutalja siirtovaunulla pitäisi saadaa rullamaan eestaas pitkin kiskoa. Mistä ja millaisia kiinnikkeitä pitää etsiä, nythän ei tarvitse saada palkkia "kattoon" kiinni, kun ristikon kylkeä on myös käytössä. Luulisi olevan lujuusopillisesti helpompi kuin "kattoon".  Näppärä mieshän nysväisi itse, mutta kun ristikoita on noin 50 kpl ja kiskoa 40 metriä, niin valmis ratkaisu houkuttelee...

Petri

Vistassa ei pyöri vakiona DOS-ohjelmat, jos oikein muistan (ja nyt katkerasti koen...). Onkos kellään tiedossa jotain emulointisoftaa tai vastaavaa, jolla ongelmasta päästäisiin?

Petri

"Vain myyntituotantoa harjoittava maatalous on kannattava elinkeino. Virheellinen ja vaarallinen
käsitys, että maatalous ei ole läänissämme kannattava ammatti, on pantava viralta. Mutta samalla on
korostettava sitä, että sen kannattava ammatti vain sillä edellytyksellä, että se tuottaa muutakin
kuin vain sen, mitä kotitaloudessa ravintoja kulutetaan. Tämä edellyttää, että maataloudessa
pyritään myyntituotantoon, joka antaa säännöllisen rahatulon. Ellei tähän päästä, joudutaan
jatkuvasti olemaan työttömyystöiden varassa. Mahdollisuudet maatalouden kehittämiseen niin
voimaperäiseksi, että tuotteiden myynnistä saadaan riittävästi rahatuloja, ovat olemassa. Tärkeä
edellytys on kuitenkin maauskon palauttaminen." (Pohjolan Sanomat, 13.1.1959).