Tässä kotisivuja päivittäessä huomasin, että editori piti imuroida uudestaan (NVU).

Rupesi vain epäilyttämään, että olenko tekemässä jotain esihistoriallista, kun näitä html-editoreja ei latauspalveluissa ollut kuin muutamia ja niidenkin päivitykset vuoden-kahden takaa? Aikanaan oli lisenssi jopa itsensä Microsoftin FrontPage:en, mutta CD on jossain vaiheessa kadonnut, toimisikohan edes enää Vistan alla.

Tehdäänkö näitä yhä, vai oikeasti jollain muilla työkaluilla?

Petri

Taisto yhdestä tasoristeyksestä hävittiin, KO ei antanut valituslupaa ja merkittävälle osalle pelloista ja laitumista matka lisääntyy ensi kesänä noin kilometrillä. Tietoimituskokous jatkuu vielä keväällä, jossa määrätään korvausta kiertohaitasta, joka sitten pääomitettuna maksetaan könttänä tilille.

Yksityistalouden osalta laskenta lienee aika selvää, mutta onko raatilaisilla kokemuksia, millaisia tarinoita ja selityksiä tarvitaan maataloudelle aiheutuvasta haitasta? tai joitain muita mitoitusarvoja, jotka helpottaisivat omia laskelmia?

Petri

Pohdinnassa on, josko pitäisi kuitenkin ihan kuivasta (kenttäkuivatusta irto)heinästä vaihtaa pyöröpaalattuun säilöheinään. Eli laitetaan paaliin ja muoviin siinä vaiheessa, kun muuten ajettaisiin kuivuriin. Ei siis säilörehukäymisestä ole kyse.

Pohdinnat alustavia, ensi kesä mennään kuitenkin vielä entisillä systeemeillä. Mahdollisimman kuiva on tavoitteena, kun elikot (lambit) ovat pehkupohjalla ja ylimääräisen veden sisäänajo teettää lisätöitä kuivituksen kanssa.

Omaa pyöröpaalauskokemusta ei ole. Rahaakin niukasti. Urakoitsijoiden saatavuus vielä kartoituksessa, kovin suurta optimismia asiasta ei ole. Saattaa joutua laittamaan omat vehkeet. Käytetyt, ei kombilaitetta vaan erilliset paalain ja käärijä.

ONKO raadilla kokemusta tuollaisen kuivan rullan tekemisestä? Onko silppuava paalain hyvä/välttämätön/einiintarpeellinen, kun kuivaa rullaa? Noita ei-silppuavia vaan saa aikas edullisesti, elikoilla on kyllä aikaa silputa niitä edelleen. Ja sitten vielä olen ymmärtänyt, että paalaimia on kiinteä- ja muuttuvakammioisia, kolakoneita ja remmikoneita, ..... ja ....? Mikä noista? Onko missään (netissä) hyvää johdantoa erityyppisiin paalaimiin ja niiden ominaisuuksiin?

Kuiva mytty tavoitteena,

Petri

Tässä nurkalla pilkkikisojen järjestäjät ovat taas liikkeellä. Pääpalkintoja on joka vuosi ollut auto-pari, eli pääsylippua (=arpoja) myydään myös paikallisen poliisilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Näinpä arpajaislupa on aiemmin haettu lääninhallituksesta.

No, aikaansa seuraavat lukijat tietävät, että lääninhallituksia ei enää ole. Siispä arpajaislupa-asiat on keskitetty Sisäministeriön alaiseen lupayksikköön Riihimäelle. Jossa hakemus makasi pöydällä puolitoista kuukautta, aikaisemmin on tullut samalla viikolla. Ei mitään riihimäkeläisiä vastaan, mutta episodi kuvaa hyvin hallinnon "tavanmukaista kehitystä"; jos vahingossa "alueilla" on aikaisemmin saanut jotain päättää, niin vedetään kaiken varalta keskushallintoon.

Onkohan sisäministeriöltä jäänyt tämä EU:n läheisyys- eli subsidiaritettiperiaate sisäistämättä?

Petri

Kun on itsellä kokemusta vain "puhtaista" nostolaiteauroista, mutta tuossa länsipuolella olisi puolihinattavat Överumit edullisesti tarjolla, niin...

Onkos missään kuvausta, mitä tuo puolihinattavuus käytännössä tarkoittaa? Saako kokonaan ylös ollenkaan, vai onko päisteajo aina jonkinsorttista peruuttelua ja vekslailua? Ja onko päisteen pituusvaatimus kuinka paljon suurempi kuin nostolaitevehkeissä? Entäs sitten vetotehon ja/tai -painon tarve?

Saattaa olla, että uteliaisuuteni jää akateemiselle tasolle, vaan eihän sitä koskaan tiedä.. Neljäs siipi olisi kova sana sarkaojitetuilla alueilla ja Övereissä näyttäisi olevan esiaurat, joiden autuudesta minua on opetettu..

Petri

Tänään alueradio esitti jälleen jouluntulon kunniaksi Veikko Neuvosen tekstianalyysin tuosta Topeliuksen sanoittamasta joululaulusta. Jossa joulua ei ole kuin johdantolauseessa, loppu on traagisten vertausten kautta jykevää fennomaanista julistusta 1850-luvulta. Veikko Neuvonen jää radio-ohjelmien historiaan tuosta tutkielmastaan. On tullut aiempinakin vuosina tuolta humppakanavalta eli Radio Suomesta. En löytänyt Areenasta, pentele. Mutta jos osuu kohdallenne, niin kuunnelkaa ja hiljentykää. Ja laulusta huolimatta  tai sen vuoksi hiljentykää tekin, jouluksi.

Petri

Eilen radion napit korvissa kuivikkeita kuormatessa ja - aina yhtä ihana Holle Holopainen "Nuotin vieressä" -pakinassaan, tällä kertaa "Pitaleipää ja falafelia", lopussa aivan riemastuttava ja modernista, uusiutuvasta maaseudusta kertova Tommi Lindellin biisi "Niskavuoren Abdul".
http://areena.yle.fi/audio/597213

Aivan oivallista itsenäisyyspäivään valmistautumista!

Petri

Naapurille on ajatunut (vähän) käytetty Wibergin S-piikkiäes, sellainen kaksilohkoinen, keskellä kaksi peräkkäistä pyörää, sivulohkoissa yksi ratas. Ei leveä, mutta meikäläisen pienten koneiden ja vähäisten kylvöalojen (noin 30 ha/v) hoitoon ehkä pätevä.

PAITSI että piikit ovat vain kolmessa rivissä. Multamailla, tuollaista "jälleenraivaus" -tyyppisiä alustoja ajaessa on kohtuullisella varmuudella tukossa. Varsinkin kun perinteistä piikkiä on kallistettu aika lailla taaksepäin, niin, että piikki on melkein kohtisuorassa maahan. Tästä johtuen rakenne vaikuttaa aika matalalta.

Kun laitteen saisi suunnilleen Kuusakosken taksalla itselle, niin nuukaa rupesi himottamaan, mutta toisaalta tuo piikkijako on sellainen, että tukossa olisi epäilemättä usein.

Seuraava ajatus oli, että mikähän temppu olisi pidentää runkoa, edes niin että saisi piikit neljälle akselille. Viisi taitaa olla liikaa. Onko kellään kokemusta tällaisesta: onko kohtuullisesti tehtävissä ja edelleenkin perusepäilys: onko hommassa mitään järkeä?

Petri

Rehuvirna on meillä tunnetusti lähinnä viherrehu- ja -lannoituskasvi. Lajike vaikuttaa kasvutapaan huomattavasti: yleensä myytävät lajikkeet ovat lehteviä, viherkäyttöön sopiva. Aiempien virnabuumien aikaan "villit" maahantuojat ovat tuoneet myös lajikkeita, joiden vihermassantuotantokyky on ollut huono, mutta jotka ovat (myöhäisen) kauran kanssa seoksena tuleentuneet puintikuntoon asti. Tällaisia kokemuksia olen kuullut ainakin Etelä-Pohjanmaalta ja nyt myös Kainuusta. 

Valkuaisomavaraisuuden parantaminen oman tilan tasolla on mielessä. Härkäpapu on täysin poissuljettu eikä kokeilut aikaisimman mahdollisen herneen (Sunna) ole nekään olleet erityisen rohkaisevia, enimmäkseen tosin ehkä pelloistamme johtuen.

Onko raadilla kokemusta virnaseoksista, joita olisi myös puitu?

Petri

Lampolan puolella harjaaminen (sellainen 39-metrinen käytävä) alkaa kypsyttää. Käsin lykättävä lakaisukone (esim. http://www.karcher.fi/fi/Tuotteet/Ammattikaeyttoeoen/Lakaisu_ja_imulakaisukoneet/Tyoennettaevaet_lakaisimet_kompaktisarja.htm) on ruvennut kiinnostamaan. Onko raadilla kokemuksia noista? Erituisesti mietittää vähäisten korsirehu/kuiviketavaran käyttäytyminen harjoissa, kun noissa peruskatuharjoissakin tuntuu olevan aikamoisia eroja: jotkut suorastaan imevät ja takertavat itseensä korren/lehtinöyhtää, toiset eivät.

Petri

ei puolituntinen kuukkelointi riittänyt, mutta josko täällä joku olisi viime aikoina perehtynyt asiaan...

Eläinsuojan (lampola) hätäuloskäynnille saanee olla joku maksimimatka, eli ovi ison hallin nurkassa ei riitä. Millaisia määräyksiä on voimassa? Eli onko maksimimatka eläimelle hätäuloskäynnin luo, vaiko joku hätäuloskäyntien keskinäinen maksimietäisyys?

Petri

Tuli ylläri, kun rehunsäilytys/käsittelytilaan ei saakaan enää laittaa IP44 -luokiteltuja valaisimia, esimerkiksi noita historiallisia pallovalaisimia. Vaan pitää olla tiiviimmät luokittelut. Näihin sähkärini löysi vain loisteputkivaloja. Mutta kun kohde tarvitsisi useita (11 kpl) pieniä valaisimia, niin ei houkuttele tuo isojen loisteputkien rahtaaminen sinne. Johdotuksetkin on jo...

Löytäisikö raati jostain pieniä, edullisia IP67 -luokiteltuja valaisimia? Itselleni tuli myös mieleen vaihtoehto nr. kaksi, eli vaihtaa koko tilan valaistus heikkovirralle, esim. 12 V perään. Helpottaako tämä yhtään suojausvaatimuksia?

Petri

Paremman puoliskoni kaupunkireissun ostoslistalla oli myös heinähanko, mitä meilläkin tarvitaan rehuketjun viimeisessä vaihessa, vaikkakin vain kerran.

Ostos palautti allekirjoittaneen oikeaan (museaaliseen?) rakoon: ostoksen varteen oli  viehkoon nahkahihnaan sidottuna "Fiskars classic" lipuke, jossa retrohenkeen esitellään koko tuoteperhe. Kun kysyin, oliko pakko ottaa just tällainen, niin oli paikallisessa K-maataloudessa ainoa tarjolla oleva. "Bulkkitarjontaa" ei ollut.

Pitäisköhän hamstrata pikaisesti vielä muutama, "niin kauan kun näitä saa" ?

Petri

Ruotsissa torjunta-aineiden myynti oli 2008 korkeammalla kuin koskaan, hehtaariannoksina laskettuna. Lisää aiheesta:

http://www2.ekolantbruk.se/pdf/8233.pdf

Ja tiivistettynä: kaikesta ympäristötavoitteista huolimatta torjunta-aineiden käyttö lisääntyy Pohjanlahden länsipuolella. 2008 herbisidien myynti lisääntyi 15% edellisvuotiseen, fungisidien (lähinnä viljanviljely) käyttö lähes tuplaantui. Kaikkiaan käyttömäärä on suunnilleen tuplaantunut 80-luvun alkupuolelta.

Meillä kukaan ei taida laskea vastaavaa?

Pohdin vain, että tässä julkilausutun politiikan ja käytännön kehitystrendien välissä on julma kuilu. Selvästikään nykymuotoinen maatalouden ympäristöpolitiikka ei pure. Jotain varmaan tarttis tehdä?

Petri

Nyt on ollut kuunpohja ja tätä alisten jokivarsien herkkua on uinut myös Tornionjoen mertoihin. Ei ole tuoreen nahkiaisen voittanutta. Pelkistetty nautinto nahkiaispottuja, paistettunakin helposti häviää suusta alas. Kauppahallien etikkasäilykkeitä en taas ymmärrä.

Onko monella foorumilaisella tuntumaa tähän alkusyksyn herkkuun, myyttiseen vedenelävään?

Petri