1000 kuutiota vaiko kpl paalia?

1000 kuutiota paalirehua on n 550 tn

550 tn paalirehua = n 680 kuutiota hyvää siilorehua. Eli 7 m leveitä siiloja 18 m pitkinä 2 kpl riittää. Mutta koska siihen ne 6 m lisää ei paljon maksa, kannattaa varautua tulevaan näissä jutuissa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200806247848580_uu.shtml

Hei isännät, nyt kamera kuntoon ja laitetaan ruokakunnan imettimet esille

Ojala voi laittaa myös ses siskonkin.

Timppa, vois laittaa koko kesän saldon jahka ehtii lampaanlihantuotantohommistaan.

http://www.compucars.co.uk/search.asp?make=4

Noi kiinnostaisi, eikä ole "poskettomissa" hinnoissa.

vertaa näihin:

http://www.compucars.co.uk/search.asp?make=112

Ei mun juttu nää tähtinokkaset.

Mutta nyt on niin märkää että naapureillakin kellertää, siis muillakin kuin mein kasteltu. Pikkupurot näkyy nousseen pelloille, vaan laskevat varmaan jo huomiseksi. Kevään aikaisimmat kylvöt perinteisten menetelmien miehillä ei näytä hyviltä, koska tähkällä ohrat ja varikset näkyy pellosta, ja lokitkin laskeutuu kastematoja keräilee

Mitenkäs se herne oikeen toimikaan lypsylehmillä? muistaakseni tästä on ollut jonkun verran puhetta viime aikoina mutta en nyt ole enää löytänyt juttuja mistään. jossain muistaakseni sanottiin että lähes yhtä hyvää kuin rypsi mutta ei ihan.
 

Henk koht mielipide on ettei kannata erityisesti viljellä, mikäli mahdollisuus muihin vakuaislähteisiin. Sitten jos muussa yhteydessä jostakin syystä tulet herneen viljelijäksi/omistajaksi sitten pohdittava asia. Rypsi parempi silkkana valk lähteenä. Ja vaatii puristelun, öljy ja sen sis suuri energiamäärä kyllä very hankala saada syönti, maitti ja tuotos kohdilleen.

Millainen kumppani rakentamisessa ?


Sitten näitä tärkeitä pakollisia muitakin kuin uarkoitsia työmaalle haallittava.

Kertokaa kommelluksia mitä valvojat ovat henkkeissanne missanneet?

Kyllä mun käsityksen mukaan 905 on kaikea muuta kuin hyvässä maineessa. 


Mutta kyllä minun ahdokas tähän kategoriaan JD Autopoverit ennen 2009 valmistetut. Useimmissa ollu vikoja, ei niin pieniä ja ei niin harvoin. Muistan aikoinaan meillä oli 8210 ford, siinä sivupilarissa luki jotta pikavaihteen käyttö kielletty voimakkaan kuormituksen aikana. JD olisi voinut käyttää noita tarroja ja jakannu myyjille tussit jolla tuunattu teksti tähän päivvävväään

Voi olla että hiukan enemmän mullakin, mutta alle 30 litraa ainakin oli nyt.

Niinkuin mainitsin että tuplaantuu jos pienemmällä pisaralla yms hidastavia tekijöitä kertyy. Avainasia selostuksessani oli kuitenkin se työtä minusta menee rahassa enemmän kuin löpöä, ei ole kiva herätä esim yöllä hinaa vaunua ja kelkaa eri palstalle

Kasteluun lähdetään viljalla kun on olettama että sillä on merkittävä sadonlisäys mahdollista, se tarkoittaa minulla sitä kun 1-2 tn viljasadosta on uhattuna vedenpuutteeseen.

Nurmien kastelu on oma juttunsa jote en siihen puutu tässä.

Toiminnan kulut:

* 1 veto, 90*350 m = n  3 ha
* 1 veto, yksi kerta 40 mm ( tuulen ja auringon haihduntatappio), eli sateella kastelu on edullisinta. Helteisellä ja kovasti tuulisella säällä en kastele, haihdunta voi olla jopa 30%.
* 1 veto = 9 h  eli vuorokaudessa käytännössä 2 vetoa (ajankäyttöön vaikuttaa kasvuston tila, kuinka suurella pisaralla ja suuttimella kestää kastella) Nurmella ei juuri rajoita, viljoilla hento oras hidastaa puoleen.
* Pumpulla 3.90 DF ottaa noin 7 l/h, elikkäs 18h * 7 l = n 130 l vrk eli löpökulut meidän laitteella n 22 litraa /ha

Ei se löpökulu ole siinä oleellinen, sillä on työllistävä vaikutus.

Ps: Tuossa hommassa kun kone on "kuuma" kaikenaikaa olen myös syöttänny seisotettua rypsiöljyä. Nykyhinnoilla ei ole raaskinnu omaa rypsiä puristaa. Olen vuosittain saanut ostettua jonkin verran heikkolaatuista käännytysrypsiä. Liikaa vihreää, rikkaa taikka kuivurilla sotkettu viljaa.

Laitteet ostettu käytettynä n 10 v sitten, vuosimalli -84. Maksoin vehkeistä muistaakseni 110 mummoa. Pääasiassa nurmien hoitoon. Tänävuonna ei ole enää käyttöä, runkoletkun pesu vielä ja saa odottaa hallissa seuraavaa vuotta, onko se ensivuosi, en tiedä.

Siitä on aikaa kun viimeksi viljaa kastellut, suorakylvössä kun on minusta sitä kosteutta ehkä hiekkakumpuja (ei ole mulla) lukkunottamatta suomessa on takuulla riittämiin. Sillä jossakin vaiheessa joulun ja kevätkylvön välillä on maa kylläinen vedestä. Jos rakenne kunnossa saa suorakylvössä kasvi "aina" riittämiin kosteutta sadonmuodostukseen. Tästä syystä en näe syytä muokkaamattomaan maahan kylvää syvenpää kuin 2-3 cm. Miksi sitten kastelin, kysyy joku. Kyseisellä lohkolla ei ole karjanlantaa laitettu pariin vuoteen, koko lannoitemäärä siemenen kanssa samassa vaossa, vaikkakin eri korkeudella sai se kuitenkin aikaan alkavan ilmiön. Oliko se osmoosi vai mikä kun nesteiden väkeyyserot pyrkivät tasoittumaan, vlija näytti kärsivän, ei kasvitautia mutta nuutuneita ja kuolleita vanhimmat lehdet. Pitkä kuivuus, tuulisiin säihin yhdistettynä oli saanut aikaan tilanteen että soluneste oli miedonpaa kuin maaneste ja kasvista alkoi virtaus väärään suuntaan. Näin omassa pässäni päissäni päättelin, oliko se noin en tiedä, mutta mulle riittää että uskon

Lyön kuitenkin vetoa että maaliskuussa on edullisempaa kuin nyt ostaa lannoitteet

***Älä unta näe.

Heh,  katsotaan kumpi tarjoaa kelle lampaanviulun piäsiäisen 

Itsellä on varastossa n 20% 2009 tarpeesta, jos laittaa samat panokset kuin aiemmin. Vaan olisihan tuota karjanlannankin käyttöä mahdollisuus tehostaa. Lyön kuitenkin vetoa että maaliskuussa on edullisempaa kuin nyt ostaa lannoitteet, joten hintapikissä en mene ostamaan ennakkoon. 

Syksn hinta viljalla on kuitenki edullisempi edelliseen kauteen verrattuna, se vähentää ostohaluja. Muistettava vielä että lannoitteiden jalostuskapasiteettiä on 2009 oleellisesti enemmän kuin 2007, kun hinnasto repes.

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 20.06.08 - klo:08:07

MTK:n ja kepun neuvottelema pohjoisen tuen esitys sisältää maitokiintiöiden osalta ns. tasauksen,

Kerroppa joskus kun tilastoja laittelet niin miten paljon maidontuottajien määrä on lisääntynyt c-alueella? Ja muuten eikös 70-luvulla maidontuotanto etelässä vähentynyt sen takia että pariltakymmeneltähehtaarilta viljaa sai enemmän tuloja kuin kuin sillä seitsemällä lehmällä mikä silloin oli karjan keskikoko, mutta sama se kenen syyksi laitetaan että lehmien pito ei ole oikein kiinosta ketään paitsi niitä jotka on olleet hyvä uskosia ja houkuteltu laajennus ja velka kierteeseen, joten pärjäilkää kellä lehmiä on.

Tukialuekiistoihin puuttumatta, Faktana ilmoitan että C2 alueella on tuotanto kasvanut EU-aikana yli 200 milj kg normimaitoa. Mutta tuottajat ovat siihen pääosin syyttömiä, asiahan on politiikkaa.

http://www.farmit.net/farmit/fi/015_uutiset_ja_saa/00_uutiset/01_tiedotteet/800_141.jsp

itteä v***uttaa tuossa tuo niin läpinäkyvä sosialisointi, siis ne joilla jää kiintiö vajaaksi luovuttaa OMAISUUTTAAN korvauksetta per**aukisten pelureiden käyttöön!!!  Kukin saa elää tavallaan, mutta pysykää pois mun kylmäkaapista.

JF tekee tuota kun terä loppu (tylsä, taoipunut, pala puuttuu taikka koko terä) tahi kierroksia liika vähän.

Eli vanhan valvonnan täydennystä tässäkin.

Mulle on tullut kuva että nää valvojat kalastelee korvauskilometrejä. Ihan turhanpäiväsiä juostaan katsomassa ja esim valvontapöytäkirjoja käydään erikseen tiloilta hakemassa allekirjoituksia, ihan kuin ei posti kulkisi.

>>>...ja laittaa osuuskunta ....

Meitä on monia joille tuo osuuskunta-sanakin aiheuttaa sen ettei kiinnosta.

Muuten kyllä kiinnostaa. Jotakin muutosta on saatava aikaan.

En ajatellu mitään uutta hankkijaa bygattavan. Vaan tuo osuuskunta oli tuossa vain esimerkkinä siksi että jos joku luulee oikeasti että lannoitteen hinta laskee. Tarkoittaa se sitä että peluri markkinoilla tulee olla taho jolla ei ole voittotavoitetta. Tai jos sitä syntyy se jaetaan omistajille, joka tässä esimerkissä tarkoitti lannoitteen tilaajia. On ruususen unta luulla että kukaan liiketaloudellisesti toimiva taho jakaisi lannoitetta yhtään edullisemmin kuin maxsimissaan on meiltä saatavissa. Näkeehän sen Pirkka lannoitteissa, "kemira" määrää hinnan millä ryssäblendit myydään.