Siis tarkoitatko lautasäes (se vanha, perinteinen) tai lautasmuokkain?

Mulla oli muutama vuotta sitten Teko lautasäes (vm 2002). Kesti kyllä käyttöä, mutta työjälki oli aika surkea. Se meni vaihtoon ja nytt mulla on noin 10 vuotta vanhempi Kymppi joka on huomattavasti parempi.

Maatalouden kokonaistuet peltoalaa ja eläinyksikköä kohti vuosina 1997-1999

maitotilat****nautatilat,***sikatilat**viljatilat
e/ey **** e/ey ,**** e/ey **** e/ha

Hollanti **** 20 **** 38 **** 4 **** 125

Irlanti**** 112 **** 304 **** - **** 298

Itävalta **** 556 **** 603 **** 209 **** 548

Ranska **** 132 **** 290 **** 29 **** 389

Ruotsi **** 282 **** 202 **** 43 **** 239

Saksa **** 212 **** 101 **** 45 **** 453

Suomi **** 884 **** 1144 **** 639 **** 472

Tanska **** 139 **** - **** 61 **** 305

[/quote]

Ei oo mitään järkeä verrata €/ey ja €/ha, se ei ole sama asiaa. Ihan kun vertasi kW ja km....

MTT:n taloustohtorilla voi tarkistaa kuinka paljon tukea eri tuotantosuunnat saavat ja samalla verrata sitä liikevaihtoon.  Ja faktaa on että maitotilat saavat vähemmän tukea kuin liha- ja viljatilat. Verrattuna liikevaihtoon, siis.

Toi kone on moduulirakenteinen, eli muokkausosat vaihdetaan työn mukaan. Voin katsoa vanhoista lehteistä jos kuvia löytyy.

Googlaamalla sanoilla "Cameleon Gothia" löytyy ainakin jotain ja valmistajan kotisivulta (http://www.lantbruksnet.se/gr/) voi tilata esitteitä.

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 05.09.09 - klo:11:03

Maito saa vähiten tukia joten tuki Veeti turpasi .

Maitoasiamies saa näköjään valehdella, mutta miten on meidän muiden kuolevaisten kanssa?

Kyllä Sorkkahessu on ihan oikeassa. Maidontuotanossa tukien osuus liikevaihdosta on yleensä 30-40%, naudanlihantuotannossa se on yli 50%, viljanviljelyssä se on ollut jopa yli 60%. Eli maito saa vähemmän tukea jos sitä mitataan tilakohtaisesti. Tuotantosuuntana maitopuoli saa tietysti enemmän tukea kuin esim. viljanviljely tai lihantuotanto, mutta se johtuu vain siitä että se on huomattavasti isompi tuotantosuunta kuin nämä muut.

Miten muuten kirjoitetaan rivivälijyrsin englanniksi/ruotsiksi?

RIVIVÄLIJYRSIN!!!

Tollai sekä hurrit että enklantilaiset ymmärtää ihan hyvin.

Tai sitten todella hitaasti: rrrriiivvviiivvvääällliiijjjyyyrrrsssiiinnn.

Jostain syystä esim. jenkit uskovat että jos toinen osapuoli ei ymmärrä englantia niin jotenkin auttaisi jos puhuu hitaasti.

Tuosta Cameleon:ista on kirjoitettu aika paljon ruotsalaislehdissä, ja kyllä se näyttää aika kiinnostavalta. Yksi isäntä kertoi että hänellä oli (luomu)pelto jossa oli joulavehnää niin paljon että neuvooja ehdotti kesantoa. Hän kylväsi kuitenkin ohraa ja ajoi tolla Cameleonilla muistaakseni kaks kertaa, ja joulasta ei tullut minkäänlaista ongelmaa.

Homeutuminen on aika todennäköistä, kun sitä korjataan myöhään syksyllä. Ehkäpä sitä voitaisiin korjata vasta keväällä.

Voidaanko rypsin olkea paalata? Miten se pelaa kuivikkeena?

Ehdin jo ajetella että onpas ihmeellistä miten kielitaitojani ovat edistyneet, luen suomea ihan kuin se olis ruotsia!

Kumihihna NH kulkee aika kevyesti ja on ihan mukava heinäpaalain.

Miten se hydrostaattinen voimansiirto mahtaa kestää traktorihommissa? Jos nyt lähtis kurottajalla esim. kyntäämään?

Kannattaa kysyä Grene:ltä. http://greneonline.com/webapp/wcs/stores/servlet/IndexView?storeId=15000

Lilla Harrie:lla n luultavasti samat osat kun joku Stegsted, Dalbo t.m.s., joten kannattaa mitata akselin läpimitta. Se helpottaa etsintä huomattavasti.

Samaa mieltä, ihan turha keksintö. Tämä on sen sijaan ihan fiksu: http://www.youtube.com/watch?v=Xs9RBLT9KQ4&feature=related

Tavaran hinta on aika tärkeä seikka jos tämmöisä tapakusia esim. viedään oikeuteen. Jos hinta on todella alhainen on joskus katsottu että ostajan olisi pitänyt ymmärtää että tuote ei voi olla kun uusi.

B, plus joskus BB (vanha isäntä).

Tai onko se kenties Iso-B?