Itse alkanut ajattelemaan et pitäis aina kylvää kun mahdollista. Eli jos syksyllä kylvö onnistuu niin kylvää. Jos ei talvehdi niin keväällä pääsee kokeilemaan uudestaan.

Ajatus ei vain oikein istu luomuun mut taviksessa jos olisin niin panostaisin 100% syyskylvöihin joita sit täydennetään/paikataan tarvittaessa keväällä.

Juuri kävin ruiskuttamassa ruisvehnältä rikat, ne kasvustot jotka talvesta selvisi. Kyllä veekäyrä oli korkealla, sen verran laikukkaita ja heikkoja on kasvustot. Jos viiteen tonniin pääsee, ihme. Talvi vei lisäksi noin 20% kylvetystä alasta käytännössä täysin, niille riistapeltoa. JOS noilla aloilla olisi kevätviljaa, sato-odotukset olisi vielä täydet. Viime talvi pahin pitkään aikaan, mutta edelleen harkinnassa pitääkö vetää syksyllä tossina ruisvehnää tai syysvehnää, rukiille vapaata peltoa salaojitusten jne. syiden vuoksi mutta sillä hinta sekä torajyväpeikko.

Nykyinen tukipolitiikka ajaa kylvämään syksyllä, keväällä pitää vain osata päättää mitä tekee tällaisille puolimelkoisille kasvustoille. Jos tulee yli 4tn/ha, onhan sellainen jätettävä vaikka kuinka kyrsii katella aukkoista kasvustoa. Rikkomalla ja kevätviljaa kylvämällä voi korkeintaan saada viljelykulut peittoon, suuri vaara että jää pakkaselle. Nuo ruisvehnät saattaa olla nyt tuossa, ruiskun kanssa ei enää käydä, puidaan sitten lakoviljaa parhaista paikoista ja harmitellaan

Lainaus käyttäjältä: MKH - 01.06.23 - klo:18:18

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 01.06.23 - klo:18:08

Lainaus käyttäjältä: MKH - 01.06.23 - klo:15:57

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 01.06.23 - klo:13:26

Eikö opastin ratinpyörittäjällä täytä ehtoja ? Normaalin pelkän opastimen täyttämättömyyden määkin ymmärrän 

Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa.
Ympäristökorvausen toimenpide listalla tuolla lailla lukee, eli kai sen pitää osata valita linja päisteessä ilman kuljettajaa.

Mä kun oon tietämätöön , niin eikö ratinpyörittäjällä varustettu opastin toimi noin ? Vai pitääkö sitä "opastaa" opastukselle? Joku tuubi filmi vois tuon selvittää ilman täällä huuteluakin, mutta en jaksa kaivella, kun en taida laittaa tuollaasia vehkeitä. Mutta uteliaana silti kyselen

Sen mitä ite noita nähny niin näytöllä näkyy ajolinjat viivoina, ajat jollekin linjalle ja painat nappia niin automaatti ottaa koneen hallintaan.
Sitä en tiedä miten kehittyneitä laitteita on olemassa tänä päivänä.

Mitä xxtua🤨
Mulla Trimble ja ruiskussa lohkoautomatiikka, eikö se nyt täytäkkään ehtoja? noin se mulle viime syksynä markkinoitiin. Kai sitä nyt xxtana jokainen osaa rattia kääntää 😳 mikäs tukiehto se nyt voi olla. 🤦

Tottakai automaattiohjaus on tukikelpoinen, pyörittää rattia sitten moottori tai ihan koneen sisäisesti rakennettu järjestelmä kääntelee etupyöriä. Kaikki järjestelmät ossaa uralle kunhan on sinnepäin ohjattu, täyttää siis vaatimuksen hakea ura ja pysyä siellä. Päisteautomatiikkakin useissa koneissa, mutta kuinka moni sitä käyttää? Mm. ruiskuttaessa täysin hyödytön, kun ei kone osaa osua päistekierrokselle nätisti. Tai osaa, mutta pitää ohjelmoida reilu hidastus ja oikeat ennakot sentilleen "sisäpäisteeseen" jne.. Äestys, kylvö jne. käyttökelpoisia jos haluaa käyttää, mutta ei niissäkään ole suuri vaivaa nostaa napista kone ylös ja kurvata suunnilleen jollekin uralle, antaa koneen hakea ura kohdalleen ja laskea kone oikeaan aikaan. Tuo päisteautomatiikan vaatimus päistekäännöksineen on jonkun asiasta ymmärtämättömän ihmettelyä? Ruiskun ohjaamiseen riittää aikaa kun ei tartte ohjauksesta välittää, mutta suurella todennäköisyydellä sekin on lohkoautomaatiolla ettei päisteessä tarvi tehdä muuta kuin vaihtaa uraa traktorin rattia pyöritellen, kone hoitaa muuten ohjauksen ja ruiskun lohkot päälle/pois. Omassa käytössä ollut ko. järjestelmät osittain noin 15 vuotta, ja kaikki nää useita vuosia. Väitän että maksanut monta kertaa itsensä, pelkästään päälekkäisajon loppumisena kokonaan. Puhumattakaan omasta jaksamisesta. Nää mitään tukea tarvis, ihan hölmöä hommaa, mutta otetaan raksi talteen ku tarjolla Pieneen käyttöön kalliita, isommassa tarpeessa säästää rahaa.

Näkkyy selekiivän yöksi,ens yönä tehdään uusia kesäkuun pakkasennätyksiä.Juu,koko päivän ruikkinut jotakin lumen tapasta,mullokset on valkoisena ja huomenna vielä lissää.Lämpenemistä suuremmin ei oo näkyvissä.

Ylivieska  -4,1´c, tuo vieläpä 2 metrin korkeudessa. Aika raikasta viljan oraille. Tässä rannikolla 40km:n päässä 3 astetta plussalla, sekin kylmin hetkin jo illalla, sen jälkeen alkoi satamaan ja pelasti kylmältä. Sama sade pelastaa myös ensi yönä, jos on kylmää.

6mm ti-ke, keskeytti juuri aloitetut kylvöt. Edelleen nyt torstaina keli harmaa, tihuuttaa vettä. Sopivaa kyntökeliä, ei harmita istua traktorissa, toisin kuin komealla poudalla.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 08.05.23 - klo:10:48

Ei vieläkään mikään kiire. Pelloilla kiertelin eilen ja pinnan alla on joka lohkolla enemmän tai vähemmän taikinaa. Yöpakkasetkin senkuin jatkuvat. Sanoisin, että keskiviikkona aikaisintaan voisi alkaa yritellä jotain.

Ei ole tosiaan mikään kiire, eilen kävin syksyllä kevytmuokattua tutkimassa ja ihan sai palloja tehdä, ennen sadejaksoa oli itseasiassa kuivempaa. Täällä pitäisi kai pakkasten hellittää, ennusteen mukaan ainakin pitäisi ensi yö olla jo plussalla.

Kuukausi sitten, pari viikkoa sittenkin näytti hyvältä kun lumet säilyi pitkään ja oletus ettei routaa. No, eilen kävin kotoaukealla rukiin sänkeä kokeilemassa lapiolla ja routaan kolisee ettei kyntämään pääse. Olkisilppu estää maan lämpenemisen, toki ei sitä ole kelitkään sallineet kun kylmää ollut. Muutama päivä ennenkuin pääsee aloittamaan kevätkyntöjä, kyllä tästä väkisinkin myöhäisemmän puoleinen kevät tulee kun töitä ei pääse aloittamaan. Viimeiset kylvöt menee väkisinkin kesäkuun vaihteeseen tai kesäkuulle.

Karkeasti 60mm reilu viikon sateet, niistä kolme kertaa maa valkoisena ja kaksi edellistä lumisadetta niin reiluja, ettei niistä sademittariin jäänyt ku rippeet vaikka maassa oli lunta, että lumityöt piti parina aamuna tehdä. Niin, tänä aamuna ja edelleen on maa taas valkoisena mutta tällä kertaa vain sentti, kaks. Lätäköt alkaa pelloilla pienenemään, toiveita että joskus pääsee pellollekin, vielä ei mitään toivoa. Lunta on reilusti metsänreunoissa. Kevät on ollut todella kylmä tähän saakka, ja näyttää jatkuvankin. Öisin pakkasta ja päivällä hätäisesti plussalla. Pari päivää sitten uutisoitiin että Huhtikuu oli ennätyslämmin, paremminkin ennätyskylmä ja loppukuun sateet vielä käänsi keskimääräistä huomattavasti sateisemmaksi.

Edelleen on ruisvehnät täyden lumipeitteen alla, kun lohkot ns. lumisia eikä kotoaukealla. Tässä näkee jo naapurin syysvehnästä, että väri vaihtuu pikkuhiljaa vihreästä ruskeaksi kun kelit ns. tappavia. Öisin pakkasta ja päivisin muutama aste plussaa. Onneksi omat vielä lumen alla, nää kelit parempi pysyä piilossa. Ennustetta kun katsoo, aika myöhäistä kevättä tekee. Ei tarvi edes unelmoida, että ennen vappua pääsisi lannoitteita levittämään, lumien sulattua pellot ei kanna kun yöpakkasetkin lienee ohi. Mikäpä kiire tässä, suht normaalisti kevät etenee, viikko eteenpäin ja pelloilla vähemmän lunta.

muutaman vuoden kokeilin kerääjiä apilalla. exspressillä saa ihan kohtalaisen matara ongelman aikaiseksi. nyt olenkin pari vuotta mennyt ilman kerääjiä ja torjunut rikat ihan oikeilla aineilla.

Ei sitä apilaa saa laittaa, jos vuodesta toiseen kerääjiä käyttää. Yksi vuosi menee ellei valvattia, ohdaketta, mataraa, vesiheinää jne. Tarkoittaa sitä, että eikun heinämaisia ja niistä italian raita. Just eilen pussitin ohraa, ja samalla peittauksen, hivenien lisäksi myös raiheinää säkkiin. Samalla kaavalla mennyt kai neljättä vuotta peräkkäin, ja tosi hienosti pelittää. Näillä main riittää 2kg/ha, niin kasvusto on komean vihreä viikko puinnista, mikäli puinti elokuulla. Valkoapilaa kokeillut ja rikan torjuntaa eri resepteillä, ja kyllä apilan tappaa kaikki "oikeat" rikka-aineet/määrät. Toisaalta jos apila on tarkoitus tappaa, ei sitä saa hengiltä millään 

Kasvinsuojeluaineiden kirjaamisessa on mahdollisuus tehdä suurta vahinkoa, eli niiden kanssa pitäisi olla todella tarkkana. Valituksen tekisi asiasta, eihän voi olla mahdollista että samalla aineella eri käyttömäärät, ja tässä tapauksessa ylin käyttömäärä ei ollut lähelläkään. Tuo 0.75l/ha on minimi, litra ja siitä ylöspäin "normimäärä".

Tarkastajat ovat uskomattoman tarkkoja näissä. Tukesin tarkastuksessa jostain purkista ei löytynyt jotain tarvittavaa tietoa, vaikka se hänen nettilistalla olikin. Selvittelyyn meni ja puhtaat paperit tuli jälkeenpäin, mutta tässä ko. tarkastuksessa ei olisi mennyt mikään virheellinen aine läpi, kaikki kasvinsuojeluainevaraston aineet käytiin läpi. Joku fiba olikin papereissa, ja siitä sama 3% sankkulaa. Vidutti aika suuresti, sekään ei missään järkevyydessä tekoon nähden. Onneksi näitä Tukesin tarkastuksia osuu vain harvoille ja valituille, harvoin.

Tukihakuun saa vakuutuksen kun sen paperin kattoo läpi joku "asiantuntija", koskeeko sama myös lohkokirjanpitoa, jos sen "teettäisi" esim. ProAgrialla?

Oma ihan jopa valmistusaikaansa nähden hyvä kärry löytyy. Eipä tuolla nykyään tule ajettua kuin omilta moottorisahalla tehdyiltä harvennuksilta rankaa, tuulenkaatoja ja pellonlaidoilta risuja. Moton jäljille ei kyllä ole asiaa kuin oikeasti siihen käyttöön varustellulla traktorilla. Äkkiä se oman ajon kannattavuus vähenee kun renkaan särkee kantoon tai särkee jotain muuta koneesta.

Moton jäljitä parempi ajaa kuin sahamiehen, mutta sinä on useita reunaehtoja. Ensimmäinen että motolla katotaan urat niin, että traktorilla voi ajaa ja puidaan täytettä monttuihin, väistellään kivet, puidaan ojiin täytettä jne. Teen edellä motolla ja vanha isäntä kerää traktorilla perässä. JOS tekisin niinkuin motolla pääsee, ei siellä perässä traktorilla tultaisi. Hidastaa merkittävästi hakkuuta, ja teettää lisätyötä, mutta urat pysyy pienellä kalustolla maltillisina. Näillä nurkin ojaväli 30 metriä, ja siis käytännössä ihan kaikki metsät ojitettu eikä ojattomia rinteitä tai muita maastonkohtia. Tuo ojaväli pahin mahdollinen kun saratkin usein kapeita, reunat kun kiertää, pakko ajaa vielä toinen kiekka kahtapuolen keskellä sarkaa olevasta ojasta. Näin uraväliksi tulee teoriassa 15metriä, 20 metrin ojaväli mahdottomuus kun ojan laidalta ei yllä toiselle puolelle riittävän kauas. Metsurihakkuuna nämä menee paremmin, kun voi venyttää uraväliä omalla hiellä...

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 05.03.23 - klo:19:10

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 05.03.23 - klo:18:34

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.03.23 - klo:16:05

Lainaus käyttäjältä: jape - 05.03.23 - klo:14:58

Googlailin eri kasvinsuojeluaineiden nimiä, tarpeeksi pitkälle kun selaa tulee vastaan ulkomaisia verkkokauppoja, havainto oli että tietyt aineet Suomessa kilpailukykyisiä, mutta keskimäärin 20% Puolassa aineet halvempia. Suurin prosentuaalinen ero nuance wg 100g Puolassa 12€ ja kasvinsuojelukaupassa 47€

Onks laittaa kaupan nimeä. Mahtaiskohan tuolta pystyä ostamaan Suomeen.. 

Jos tulee tarkastus, käry käy, jos ei
ks.  aine  ole tukesin ( vai mikä se nykyään on) hyväksymä.

Lohkokirjanpitoon ei sovi merkitä tuontiaineita, eikä semmosia minkä hyväksyntä ei ole enää voimassa. Peltokasvien kasvinsuojelu kirjasesta löytyy sopivia nimikkeitä.

Niin miten tuota valvotaan? Ainakaan silloin taannoin kun valvonta oli ennen luomuaikaa niin apulantakuiteista katsottiin määrät, kysyttiin onko varastoa ja laskettiin käyttö. Lohkokortit katsottiin et on kasvinsuojelutoimet merkattu mut eipä juuri muuta.

Apulannat käytiin katsomassa hallissa, ja kun kasa oli riittävän suuri, eivät alkaneet laskemaan. Muuten kuten sanoit. Kasvinsuojeluaineet katottiin lohkokorteista, lisäksi piti löytyä sanallista selitystä miksi käytetty eli lohkolla savikkaa, valvattia ja tautitorjuntaan sitten vaikkapa alkava verkkolaikku.

Kasvinsuojelutarkastus tukesin tekemänä, sama tarkastaja kuin peltopuolella mutta syynäs varaston. Ja syynäsikin tarkkaan, jokaikisen purkin kattoi läpi ja niiden valmistusajankohdan ja löytyykö tukesin listoilta. Siis ihan kaiken kattoi, joku hyvin normaali aine, oisko ollut Terpal tms., tökkäs kun  joku numerosarja ei purkissa täsmännyt listoihin. Myöhemmin sitten tuli ilmoitus että homma oli kunnossa, mutta se tuntuma jäi, että mitään ei jää huomaamatta. JOS olisi ollut ulkolaisia purkkeja tai vanhentuneita, varmasti olisi käry käynyt. Eli jos tällainen tarkastus on tulossa, kannattaa tsekata varasto hyvin tarkkaan läpi ja tehdä tarvittavat toimenpiteet. Paperit syynättiin myös, eli tässä tapauksessa katottiin kirjanpito myös aineiden osalta, sekä käytetyt suuttimet, suojayvyöhykkeet ym. eli kirjanpidosta piti löytyä tieto miten oli toimittu (suutintyyppi, kuinka monta metriä "luomua" vesistön reunassa). Ruisku käytiin katsomassa, leimat siitä sekä ne suuttimet, mitä käytössä.
Ei mikään ihmeellinen rasti siis, mutta tarkkaa oli ainakin tämän tarkastajan kanssa (aina). 

Tässäkin tärkeintä että paperit kunnossa, eli tarkkana vesistöjen jne. kanssa. Käytännön työstähän ei kukaan voi jälkeenpäin sanoa mitään, kunhan järkeä käyttää, mutta papereissa pitää olla skarppina.

Tuo herne muuten olisi hyvä sellaisenaankin tukia keräämään, ja kerääjäkasvinkin siihen vielä voi lisätä, käyttäisi pienen alan vaikka oman siemenen  jatkamiseen seuraaville vuosille, mutta aloituskustannus on kovin kallis. Lisäksi jos satoa meinaa, en viittis polttaa herneillä tai härkäpavuilla puljaamalla ainoata kuivaamoa., ennen kuin varakuivaamo on toimintakunnossa. 
-SS-

Kuinka kuivaamo palaa herkemmin pavulla tai herneellä, viljaan verrattuna? Jos tarkoitat ilmakanavan kautta pannuun pomppivia herneitä, eihän silloin ole kyseessä herneen syy, se syyllinen löytyy peilistä sekä kuivurin suunnittelijasta. Ei löytynyt pannua edeltävästä viljataskusta, verkkoa ennen, herneitä. Kuivurin täytössä imurit pyörii pienellä teholla, jolloin ilmavirta pannulta kuivuriin päin.
"Vastavirtaan" pitää herneiden osata, lisäksi läpäistä suojajärjestelmä ennen pannua.
Kierron kanssa ei ole ollut ongelmia, mutta kaikki on mahdollista, mutta silloinkin kuivuri pysäyttänee itsensä kuten kuuluukin?

Mutta on se sellaista kuivattavaa kuitenkin, kuluttaa tautisesti kuivuria, tahmaa. Ja puimuri on vielä lujemmalla, harvemmin saa pystyhernettä puida hyvissä olosuhteissa. Ennemmin sääntö osittain itänyt, lakoinen herne... Omaa siementä ois tonnikaupalla jemmassa, mutta saa nähdä tuleeko aariakaan kylvöön. Jos taas vuosi väliä auttaisi "innostukseen" 

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 09.02.23 - klo:17:18

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 09.02.23 - klo:08:25

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 08.02.23 - klo:22:09

Kattoin uteliaisuutani Yaran osakkeen hintahistoriaa. Ihan paska osake kurssimutoksilla, mutta osinkoja maksanut ihan mukavasti  No ei lämmitä omaa tiliä 

Reilut kymmenen vuotta ollut muutama Yaran lappu, ja niitä osinkojakin on alkanut tulla kunnolla vasta 2020-luvulla. Euroissa ei ole kurssi juuri noussut, kruunuissakin vaatimattomat 35%.

Viime keväänä uudelleen kyytiin hypänneenä, miinuksella on ko. potti. Todellisuudessa kruunuissa voitolla, mutta kruunu heikentyny reilusti euroon nähden, joten miinusta siitä. Joskus aikoinaan oli halvemmalla ostettuja, mutta myynyt pikkuvoitolla pois. Holdarin osake tämäkin, kunhan saisi edullisesti ostettua.

Eli tiivistettynä, apulantakaupoista on mahdoton päästä voitolle millään keinolla.

Kyyllä se näin on 

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 08.02.23 - klo:22:09

Kattoin uteliaisuutani Yaran osakkeen hintahistoriaa. Ihan paska osake kurssimutoksilla, mutta osinkoja maksanut ihan mukavasti  No ei lämmitä omaa tiliä 

Reilut kymmenen vuotta ollut muutama Yaran lappu, ja niitä osinkojakin on alkanut tulla kunnolla vasta 2020-luvulla. Euroissa ei ole kurssi juuri noussut, kruunuissakin vaatimattomat 35%.

Viime keväänä uudelleen kyytiin hypänneenä, miinuksella on ko. potti. Todellisuudessa kruunuissa voitolla, mutta kruunu heikentyny reilusti euroon nähden, joten miinusta siitä. Joskus aikoinaan oli halvemmalla ostettuja, mutta myynyt pikkuvoitolla pois. Holdarin osake tämäkin, kunhan saisi edullisesti ostettua.

No en nyt tiedä, kuinka sotii täällä kirjoitettua vastaan, kyllähän suurin osa tuntui saavaan jotakin 5-6 tonnin keskisatoja.. Varsinaisella viljavyöhykkeellä sanoisin, että alueelliset erot olivat suuria ja sato määräytyi loppujen lopuksi sen mukaan, miten kriittiset sateet osuivat - saman aukeankin sisällä oli eroja, toisessa reunassa saattoi tulla viisi tonnia hehtaarilta, toisessa kolme. Ja mitään viljarallia ei ole kyllä syksyn ja talven mittaan näkynyt, tosin saviseudun keskukseen on matkaa 30km, siellä saattoi tulla enemmän...

Luken satoarvio ennakoi v. 2022 kokonaissadon olleen keskinkertainen, n. 3,6 miljardia kiloa. Lopullinen tilasto julkaistaneen pian. Siten ihmettelen, miten tavaraa voi olla kaikki paikat täynnä, kun varastoissa piti olla niukkuutta puinneille lähdettäessä heikohkon satovuoden 2021 jälkeen. Tällöin kokonaissato oli vain 2,6 miljardia kiloa, kun esimerkiksi v. 2020 se oli 3,4 miljardia kiloa ja v. 2019 4,0 miljardia kiloa.

Tuonti. Siinä se syy, miksi tavaraa nyt siilot pullollaan, Jos huonona vuonna tuodaan isolla kädellä, niin että tarve tyydyttyy ja vähän liikaakin kertyy siiloihin, eikä hyvänä vuonna viedä normaalia enempää, siilot on täynnä.