Lainaus käyttäjältä: oltsik - 11.03.08 - klo:20:34

...Mikä hyöty tuosta kärjen maahan laskusta kevyesti on? Itse en ole saanut painetta pois pelkästään sillä että painaa nappia, ja arvaa vaan kuinka monta kertaa oo yrittäny.  Jos painaa nappia ja liikuttaa joikkaria sivulle tai toiselle niin sitten on varmasti painetta jossain

Tuntuu helppaavan ainakin Ismessä. Keventää/poistaa paineet kuormaajan puolelta. Tosin ei sitä tikkua parane heilutella, mutta sähkölohkon nappia painelemalla paineet pääsee tasaantumaan. Öljyhän otetaan kauhan käännön piiristä ja kun kärki lepää maassa sopivasti, niin ko. piiri on "paineeton".  Jos joku tajus, niin huutakoon hep! En tiedä onko selitys oikein, mutta näin onnistuu 95 % tod. näk.

HEP! Juuri näin saa paineet pois quikestakin.

Ite vaihoin etukuormaajaan ennen ensimmäistä kokeiluakaan pushpull liittimet,ei tartte tapella kuin kovilla pakkasilla mikäli liittimien lämpötilaero suuri. Huomiota kannattaa kiinnittää myös liittimien sopivuuteen kun niitä usein tarttee kiinnitellä,ostaa molempaan päähä samaa laatumerkkiä niin ei tartte taistella Alkuperäiset sai heittää mäkeen ainakin kymmenkunta vuotta sitten ts. vaihtaa vaihdossa menevän traktorin pushpull liittimien tilalle

Mitähän kierroksia tuossa ulosotossa yleensä? Onko se 500 r/min tyhjäkäynnillä? Iso puu vaatii jonkun verran käsikaasua, muuten sammuu. Kaasulla tuntuu liikkuvan aika vikkelästi syöttömatto, eikä oikein jaksa  syöttää puutakaan niin nopeasti.

Kunhan löytyy sopiva auton raato (diesel) niin otan siitä koneen ja laatikon pyörittämään Bilkettä. Sillä saisi etsittyä sopivan välityksen ja kulutuskin varmaan pienempi kuin vanhassa traktorissa...

540 fiiateissa yli 2000rpm,tiedä noin vanhoista ja pienistä. Hatusta vois heittää että oikeat työkierrokset noin 1600-1700rpm. Eikai tollanen pikkutraktori "mitään" syö?

Tiedä sitten kuinka kestää auton laatikko pilkekonetta,kysele hiukan laajemmin ko. ratkaisusta ennenkuin teet... Noissa koneissa koneen vaatima voima erilaista kuin esim. palaxissa,piikkitehoa enemmänkin. Palaxissa pyöritetään sirkkelinterää ulosotolla ja samalla akselilla hydrauliikkapumppu joka tuottaa paineen halkaisusylinterille. Tässä käytössä auton voimansiirto voisi kestääkin.

ja onhan se tilatankki ja letkut tankkiin murtoosan siitä mitä automaatti maksaa, ainakin sillon kun juotetaan kerralla kymmeniä vasikoita..

Eikös se automaatti nimenomaan tuo säästöä kun vasikoita automaatille "täys" ryhmä ts. noin 20 tutilla ja tutteja pari kappaletta? Hatusta nuo määrät,vuoden verran kun noita tuli vertailtua,itsellä ja monella muullakin ollut hapanjuotto mutta ainakin isommat tuottajat luopuneet hapanjuotosta nimenomaan juomankulutuksen=kustannusten vuoksi,lisäksi työläs systeemi.
 Automaatti hoitaa erän kerralla loppuun ja huomauttaa myös poikkeuksista,kuten maalaispoika sanoi.

Harara muistikuva että automaatti oli pantoineen luokkaa 4000€? Ei kuulosta pahalta hinnalta kun tietää kuinka tärkeä kone.

Mullois ratkaisu,ostat multa myllyn kaikkinen tykötarpeineen ts. tasovahteineen ym. ja laitat sen sinne siilon alle. Litiste tulee joko valosilmän,kellon tai käyttäjän ohjaamana Eikä lajitu.

Tämä kokonaisuus käytöstä poistettu Funkin putkiruokkija 25 lehmälle, kortteen 220 myllyineen ja ohjauskeskuksineen.
Valmis paketti joka jakaa litisteen tai mitä sinne syöttääkin,10m3 siilolla. Myydään myös osina mutta mielellään kokonaisena pakettina.

Lähtee edullisesti kun tarpeeton vekotin.

Itekkin takonut joskus kakarana nauloja ristikkoihin,silloin tais olla kannattavaa touhua tai sitten ei laskettu niin tarkkaan. Nykyään en ole kenenkään kuullut ristikoita tekevän,ellei pienestä rakennuksesta kyse. Jollei itsekantavaa peltiä,sitten ostoristikot. Edullisia kunhan kysyy riittävän monesta paikasta,hinnoissa suuria eroja.
 Kannattaa ottaa huomioon että omatekoiset ristikot on sitten omatekoisia,vaikka varmasti ovat yhtähyviä kuin ostetut. Niillä ostosilla on takuu,ja vastuukysymyksissä helppo kääntyä heidän puoleensa esim. lumi tai tuulivahingoissa. Vakuutusyhtiö pesee varmuudelle kätensä mikäli ristikot omatekoisia,vaikkei niistä korvattava vahinko olisikaan suoranaisesti ristikoiden aiheuttama?

Samoin olen kuullut että liimapuupalkki kallista mutta kyseltyäni,halvempaa ja käyttötarkoitukseen soveltuvampaa kuin I-palkki.

Oma lupa,paras lupa. Eli siitä vain raivaamaan,metsän ollessa kyseessä riittää metsänkäyttöilmoitus ja sitten keväällä perustat U-1,U-2 jne. lohkot joille tukihaussa haetaan automaattisesti tunnukset. Seuraavana vuonna ne on listoilla virallisilla numeroilla mutta tukikelpoisuudeltaan vajaina.
Maataloussihteeriä tms. ei tartte raivaamisella vaivata,pinta-ala kannattaa mitata tarkasti ja vähentää reilusti esim. kantopenkkoja ym. pinta-alasta niin ei tule napinaa tarkastuksissa.

Latoja,kivikasoja,metsäsaarekkeitahan ei saisi raivata tai muuttaa pelloksi. Päättele ite mikä oikeen ja mikä väärin,älä ainakaan keltään suojelijalta kysele jonkin ladon perään että saako hajottaa Myyt ladon jollekin tarvitsijalle,saat rahaa että viljelytoimet helpottuu
Jos omasta mielestä tuntuu suojelukelpoiselta/erikoisemmalta kohteelta,esim. kylän peltojen ainoa metsäsaareke,ehkä ei kannata omin luvin parantaa olosuhteita.

Hyvin vähäistä on raivaamiset mutta kuitenkin jotakin, mulla jäi syksyllä 7ha työmaa kesken oman kylän laitamilla. Varmasti raivattaisiin jos olisi omistuksessa sopivaa pohjaa,raivauskelpoiset alat raivattu ja loput joko sijainniltaan huonoja/pieniä tai pohjaa ei myydä/vaihdeta.
Tällä hetkellä menossa tilusjärjestelyjä joissa paljon myös raivioita. Lohkokoko kasvaa huimasti ja kaikki vaikuttavat tyytyväisiltä sivullisen silmin.
Raivausintoa laannuttaa myös tarpeiden täyttyminen tällä hetkellä,13 vuotta ollut aikaa raivata joten paljon on tapahtunut vaikkapa 20ha vuodessa raivaamalla. Jatkossa alkaa pieniä tiloja putoamaan pelistä pois,ehkä maata tulee myyntiin siedettävällä hinnallakin ja jopa omalta rajalta. Raivaaminen kannattanut huonommillakin viljanhinnoilla ilman tukea kun pellon hinnat järkyttävän korkeita,myytävät pellot pieniä määriä siellä täällä pikkulohkoissa.

On mullakin muutama paikka metsien keskellä jonne voisi saada 1-3ha lohkoja. Ei mitään järkeä tehdä tuollaisia tilkkuja hirvien evääksi.

Ijasja maksaa kyllä liikaa marginaalia, mutta kuten joku totesi, marginaaliin saattaa vaikuttaa moni asia. Kannattaisi ehkä vielä kiertää vähän laajempi pankkikierros.

Itselläni korkotukilaina 0.85% marginaalilla osuuspankista. Itkin korkeaa marginaalia ja vertasin sitä asuntolainaan, joka on halvempaa. Mulle sanottiin, että maatilalainaa käsitellään yrityslainana, jossa on korkeampi riski ja sen takia korko on kovempi. Uskokoon ken tahtoo, vakuudet on kyllä kunnossa.

Tottakai maksan liikaa,kaikki yli nollan on liikaa Enempää pyysivät aluksi,ja pankkia vaihtamalla olisi ollut vielä enemmän
Ihmeelliseltä kyllä tuntuu,kuitenkin koskaan ei ole ollu mitään maksuhäiriöitä tms. ei mulla eikä tilallakaan,vakuudet riittää mennen tullen.

Kyseessä siis SPV lainat,tuo korkotukilainan 0.85% tuntuu loistavalta,korkotuki riittäisi huomattavasti kauemmin kuin nykyisellä marginaalilla. Tapin kertoma totta,korkotuki kuluu loppuun ennen lainan loppumista. Korkotukilainoja muutenkaan ole järkevää maksaa jos kumpaakin,pankkilainaa pois senkin edestä.

Muuten pankin toiminta kyllä loistavaa,kaikki kaupat ym. onnistuu pankilla ja siellä maatalousasioista ollaan oikeasti perillä. Pankkia vaihtamalla nämä palvelut heikkenisi takuulla,ja palvelut menisivät pahimmassa tapauksessa todella kaus. Näiden arvoa voi vain arvioida rahassa,vaikkapa 0.2% marginaaliero esim. 200 000€:n lainassa on ainoastaan 400€ vuodessa.
Se on vähän jos palvelut tosissaan pelaa. Saman summan saan esim. noin 4% korolla olevalla "käyttö/säästötilillä" 10000€ summalla. Korko päivittäinen eikä joidenkin pankkien maksama korko kuukauden alimmalle saldolle.

Tiedä sitten mutta ite en saanut kilpailuttamallakaan hintaa kovinkaan paljoa alle yhden prosentin,kovalla lainalla. Korkotukilainassa marginaali 1.5%,hyvät selitykset pankilla miksi noin. Kumpaakin lähes tasan samanverran.
Mikä se oikea selitys tohon,että pankki saa varmasti korkotuen itselleen täysimääräisenä ennenkuin asiakas saa lainan maksettua??

Vakuutusyhtiötä vaihdoin kun ehdot parani ja hinta putosi todella paljon,siinä tuli reilumpi ero kuin lainoissa vaikka vakuutuksien edellisestä kilpailutuksesta ainoastaan vuosi. 

Toiset vaan osaa toimia muuttuneessa toimintaympäristössä paremmin ja toiset huonommin. Ruikuttaminen ym ym takavuosien haikailu tuskin edesauttaa pärjäämistä. Managementiksi enemmän lukeneet väittää.

Katkerat ruikuttajat (luovuttajat) nykyään  eivät pärjää millään tuotannon alalla PISTE

Kuitataan. Mikä ihme on kun näillä seuduilla ei kadehdita elukkatilallisia? Oiskohan se että nähdään molemmat puolet,kummankin tuotannon edut ja haitat ja YHDESSÄ tuotetaan mitä kannattaa. Homma toimii molemmin päin.

Just olin jääkiekko-ottelussa ja mua siellä ennemminkin kadehdittiin Siis viljatilallisia.  Eikä sekään kadehtiminen mitään tosimielistä,sellasta piruilua vain.
Kukaan ei estä tekemästä omia valintoja. Se ei ole selitys että alueella ei karjatiloja joiden kanssa tehdä yhteistyötä. Otollisin paikka alkaa itse karjatilalliseksi joka tekee yhteystyötä muiden kanssa! Siitä se kullankaivuu alkaa

Ei tuolla myyjä määrällä montaa Deutzia nähdä, taitaa käydä kuten Mc Cormikille, ensin paljon meteliä myyntitavoitteista ja siihen se kuivaa.

Ajattelin ihan vastikään että ehkä vaihdan toisenkin traktorin Deutziin,mutta eipä näköjään tarvi kun myynti on missä lie monen sadan kilometrin päässä. Jotenkin tuo yrman touhu alkanut ärsyttämään varsin suuresti,asiakkaat eivät todellakaan ole samanarvoisia eripuolilla maata.

Eikä huollostakaan mitään tietoa. Tosin huollot voi tehdä itsekin mutta joskus täytyy tulla remonttiakin. Ellei yrma petraa myyntiään,tavoitteet jää takuulla saavuttamatta. Sinänsä melkoisen säälittävää lähteä TAVOITTELEMAAN jonkun kymmenen koneen myyntiä,sama kuin tavoittelis pelloiltaan keskimääräistä satoa.

Jotta päästään keskustelemaan oikeista asioista niin kerrottakaan että LSO:n perushinta tällä hetkellä on 1,37€/kg kun se kerrotaan sadalla saadaan 137€/tn.

Kah kehveliä,jotain se perjantai ilta teettää Tuli tuossa lihan hinnassa ajatuksissa pilkkuvirhe...

Tottahan sä puhut lihantuottajien ahdingosta mutta eihän siihen viljanhinnan laskeminen auta! Ihan käsittämätön idea? Just eilenkin vein viljakuorman kaverille, viljan hinta hirvittää mutta enemmän työtä lihan hinnassa. Sitä ainakin täkäläiset YRITTÄÄ nostaa. Kustannukset ei enää putoa,viljan hinnassa ei varaa laskuun mikäli halutaan muutakin kuin rehuviljaa.

Tällä hetkellä rehuohran hinta on täysin kestämätön. Ainoa järkevä keino on sitoa rehuvilja lihanhintaan elikkä kun kerrotaan sianlihan peruskilohintahinta 100:lla saadaan rehuviljan oikea hinta/tn.

Mahtavatko sentään noin paljoa viljanhintaa nostaa,milläs sitten elukat ruokitaan??? Vaikka kuulostaa kyllä mukavalta hinnalta

Jees,make puhuu asiaa. Valopää on ollu mun paras elukka ja sellaiseksi jäikin ainakin ainakin toistaiseksi Hiton hyvää lihaa,ja edullista.

Nonii,kone on kokeiltu hetki sitten

REHM:n Synergic pro2 450-4 tuli hommattua,synerginen kuten nimikin kertoo. Varusteena tässä vesijäähdytys, erillinen langan syöttö, 10m:n välikaapeli, 4m:n poltinkaapeli ja paljon sellaista mitä en edes tiedä tarvitsevani Hirmuinen määrä muistissa olevia hitsausohjelmia ja mahdollisuus säätää konetta joko materiaalin paksuuden/ominaisuuksien tai perinteisen silmämääräisesti sauman mukaan. Ohjekirja lontooksi,siinä on hetken ihmettelemistä.

350A ja 450A koneiden hintaero sen verran pieni että samalla tuli tuo isompi,varsinkin kun vesijäähdytteisinä samankokoisia koneita ulkomitoiltaan sekä painoltaan. Hitsausvirran alaraja 25A,kai sillä peltiäkin liimaa. Tuli sovellettua raskaamman kautta sanontaa köyhällä ei varaa halpaan...