Vaikka siitä hybridirukiista saa onnistuessaan helposti sen kahdeksan tonttua hehtaarilta, on se talvehtiminen ja sen perustaminen sellaista, että on se sellaista juu.

Se on juurikin noin, pellon pitäisi olla vapaana kylvöä varten puolessa kuussa elokuuta. Kaiken mennessä nappiin kylvöstä talvehtimisen kautta puintiin, voi torajyvä silti napata osan myyntitulosta ja ilman sitäkin saa jännittää kelien puolesta sakolukua. Ennätyssato meni rehuksi suurelta osin, nyt meni leiväksi kun niin oli so*****. Vapailla markkinoilla tuokin olisi varmasti ollut rehulaatua ja vielä isommilla miinuksilla. Vehnää ei tartte jännittää, rehuksi kun ajattelee kylväessään, on bonusta jos hintaero leipään riittävä ja siitä saakin leipälaatua. Rehumarkkinat kaikkialla, leipävastaanotto siellä täällä, kaventaa eroa leivän ja rehun välillä.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 17.01.23 - klo:08:13

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.01.23 - klo:12:29

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 16.01.23 - klo:11:40

Vaihdat rukiin hybridiin, niin et alle viiden tonnin pääse mitenkään, jos keväällä kasvusto edes jonkunlainen.

Jos hybridi pysyy kevääseen, pysyy syysvehnäkin.

-SS-

Ja aika huonon näköinen syysvehnä voi vielä tuottaa ihan asiallisen sadon, keväällä huono ruis on sitä yleensä puidessakin ryyditettynä hybridien kohdalla isolla torajyväriskillä.

Syysvehnän runsasta pensomista ja ns. toipumista toivoin kyllä viime keväänä, kun tuli jätettyä pieni ala syysvehnää kasvuun. En tiedä sitten, oliko kylmä kevät vai huonot juuret, vai mikä sen teki, ettei se sitten pensonutkaan ja jäi kyllä hyvin harvaksi ja huonoksi. Tietysti siinä niin käy silloin, kun syytä "ihmetoipumiselle" olisi. Piste talvituhon päälle.

Hybridiruis oli harvaa syksyn jäljiltä, pensoi keväällä. Syysvehnä Ceylon oli peittaamattomalla siemenellä kylvetyssä harvaa ja paikoin aukkoista. Pensoi ihan käsittämättömästi, koskaan ole nähnyt syysvehnässä sellaisia "kuhilaita" pellossa. Syysvehnässä osa oli täydellistä kun siemenkin peitattua, koko kasvukauden harmitti ko. kiire kylvöaikaan ts. siemenistä osa suoraan laakasiilosta, etukuormaajalla koneeseen.

Hybridin sato yllättävän hyvä, samoin harvasta syysvehnästä. Syysvehnän sato oli hyvä paremmalla osalla, mutta sekin jäi hiukan alle tavoitteen, silti tuo harvan alueen kova petraaminen toi sadon ihan tyydyttäville lukemille, joilla myyntitulo rehunakin yli 2000€/ ha. Rukiin osalta jäi hiukan alle, johtuen hölmöstä (jälkeenpäin) hinnan sitomisesta ja boulin yllä mainitsemasta rajusta torajyvämäärästä, josta tuli jonkunmoiset miinukset. Rukiin harva kasvusto on todella iso riski torajyvälle, vehnällä tätä riskiä ei ole. Saa nähdä mitä ruisvehnästä tulee, nyt on kaikki sitä, mitä peltoon kylvetty. Tammikuun alussa tuntui erinomaiselta ratkaisulta, nyt vähän epäilyttää menikö kylvöt hukkaan kalliilla siemenellä.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.01.23 - klo:08:49

Joo vaikeeta on. Pitäis lisätä syyskasvien kylvöä mut kerta toisensa jälkeen tuntuvat epäonnistuvan. 

Ennen huonoa viime vuotta oli kyllä monta peräkkäistä hyvin onnistunutta syysviljavuotta, itselläkin tuli monena vuotena paras ha-sato syysvehnästä, joinakin vuosina jopa rukiista yli 5 tonnia/ha.

Vaihdat rukiin hybridiin, niin et alle viiden tonnin pääse mitenkään, jos keväällä kasvusto edes jonkunlainen. Nimimerkillä kaksi kertaa ollut hybridiä ja sato viime kesänäkin yllättävän hyvä, vaikka kasvusto oli huonon syyspensomisen jäljiltä tosi heikon näköinen. Tavanomaisella rukiilla monta yritystä ja hyvänkin näköisestä kasvusto viis tonnia unelmaa...

Pari vuorokautta nyt lähes yhtämittaa satanut,vuoroin vettä ja räntää, joko alkaa syysviljat olla taputeltu?

Saa nähdä, aika karua on kun lumet alkaa olla vähissä ja vettä on riittämiin siellä täällä. Näillä nurkin kuitenkin luntakin vielä pelloilla, siellä missä ei vettä... Routaa sen verran, että vesi ei kylvettyihin peltoihin painu ja tasamaalla sitä vettä kertyy kivasti. Toki näillä talven keleillä ei oo mitään merkitystä, mikäli tulee hiukan lunta suojaksi mikäli tulee kovia pkkasia. Kevään sulaminen kun viipyy riittävän pitkään, niin mahdollisuudet kasvustojen säilymiseen paranee. Viime vuodet syysviljat säilyneet hyvin, viime vuonnakin, mutta nyt on mahdollisuus siihen nollavuoteen.

Herne tuntuu tykkäävän näistä helteisistä ja kuivanpuoleisista kesistä. Mulla ollut Karitaa, Rocketia ja Astronautea. Viimeisin tuntuu parhaalta.
Sen sijaan liioista sateista se pahastuu ja hukkuu eikä siitä enää juuri toivu. Ja puintiaikaan saisi mieluusti olla vaikka poutaa.
On joskus jätetty puimatta kun säät ovat olleet mitä ovat. Kasvusto limaisena mattona märässä maassa ja herneet itää/homehtuu paloissa.

Omalla kokemuksella herne itää lähes aina pellossa lähes puintivalmiina, vähemmän niitä vuosia kun ei ole itänyt kuin että saisi puida täysin itämätöntä. Viime vuonnakin oli osa pahoin itänyttä, mutta niin vain ne korjuuseen tuli. Metsänreunat ehdoton ei, itää vielä puoliraakanakin. Samoin sumuisen kostea syksy paha, puolivalmiina alkaa palot aukeilemaan ja itua työntämään.

Astronaute vaikutti paremmalta tämän suhteen, pysyi hieman paremmin irti maasta vaikka lakoontuikin kuten muutkin herneet. Satokin ihan ok, joku voisi kai pitää jo erinomaisenakin. Ja pienempää hernettä kuin verrokkina ollut Ingrid, mikä vain positiivista. Lajikkeet on parantuneet jatkuvasti, mutta ei se poista ongelmia mitä puinnista ja kuivauksesta seuraa. Lähinnä puinti sellaista ärräpurria joskus, pitäs saada puida vaikka 3-4ha välein 10ha kuivaa vehnää tai ohraa ja taas jatkaa herneellä. Ei tahmais niin pahoin koneistoa.

Sittenhän on näitä "wanna be wepastoja"
Binar, hallawa jne... Jne...

Mulla wannabe eli Binar vallussa. Jotain mystistä siinä, ei lähde tohisemaan ensimmäisellä kerralla käskettäessä. Joskus hyvin harvoin lähtee, mutta pääsäntöisesti ehkä neljäs starttaus ja alkaa polttoainepumppu naputtamaan ja tohahtaa käynnistysvaiheessa.  Ellei syty, ei kuulu polttoainepumpun naputusta eikä tohahdusta vaikka kellossa alkaa aika juoksemaan kunnes muutaman minuutin päästä sammuu. Webasto motossa, vanha ku mikä, ja toimii ku junan vessa. Traktori on metsään mennessä kylmä jos kellolla laittaa lämpenemään, moto on joko lämmin tai akku tyhjänä  Eli pakko olla paikan päällä kun koneen laittaa lämpenemään.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 22.12.22 - klo:23:01

Ei huolta, oras tuli esiin heleänvihreänä, vedet menivät salaojiin saman tien.

-SS-

Maa on ihan sulaa. Saa aloittaa talven tekemisen alusta.

Maa jäässä lumettoman pakkaskauden jäljiltä, nyt maassa lunta noin 30 senttiä suojaamassa oraita. Nollakeliä ollut, eilenkin vesitihkua ja päälle hiukan lunta. Metsässä puuta kaatuu, karmea keli metsän kannalta. Toiveissa oli että kävisi hieman enemmän plussalla, mutta päiväkausien nollan nurkilla sahailu, tihkusadetta ja lumisadetta. Nämä seikat lisänneet puiden lumikuorman maksimaaliseksi, oiskohan viitisen vuotta kun tilanne oli yhtä paha kuin nyt. Vaikka joka vuosi puita luokollaan lumen painosta, tälläinen harvennus ei onneksi ole jokavuotista.

Eiks lantmannenilla ainakin oo jotain hintaputkia tarjolla🤔

En oo kyllä ite kokeillu, pitäs varmaan 🤔

Jep.

Lainaus käyttäjältä: Magia - 07.12.22 - klo:19:46

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 07.12.22 - klo:15:47

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 07.12.22 - klo:15:24

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 06.12.22 - klo:07:14

Kyllä sen viljan hinnan tuosta vielä täytyy nousta🤔
Ukrainan tilanne näyttää pitkittyvän ja pitkittyvän ja lisäksi euroopassa oli ennätyskuivaa. Ja kun lannoitteistakin on pulaa niin pakostakin tulee pula myös viljasta.

Turha miettiä tommosia. Kaikki tieto minkä sinä tiedät on markkinalla. Ja markkina muodostaa sen futuurin hinnan tietojensa perusteella.

Kotimaan sato oli reilusti kulutusta korkeampi eli itseasiassa Suomen hintataso on edelleen Eurooppaan verrattuna korkea. Selitys on nollavarastot kauden alussa. Nekun saadaan normitasolle niin..

Niin markkina muodostaa tämän hetken hinnan tämän hetken tiedon perusteella. Tietohan muuttuu koko ajan jolloin hintakin voi muuttua. 

Maailmanlaajuista lamaahan sitä povataan,silloin hinnat romahtaa..Viime keväänähän jo valkuaisenhinta tipahti,koska ostajien ei kannattanut ostaa.

Juu en mäkään sitä epäile ettei alaspäin pitkässä juoksussa oltaisi menossa. Mut muutama pomppu saattaa vielä matkalla olla. Muutaman vuoden päästä olemme viisaampia.

Mulla loppui viime viikolla hermo, ja laitoin lähes kaiken vapaana olevan viljan kiinni keskimäärin noin 300€/tn tilahinnalla, rehuohraa, rehukauraa ja rehuvehnää. Vehnä reilusti yli, ohra ja kaura hiukan alle. Tuo em. hinta pohjana, myynnin ajankohdan määritän itse eli saan kyttäillä Heinäkuulle asti milloin tavara lähtee ja hinta on sen hetken hinta, kuitenkin vähintään tuo so*****. Rehukaura ja vehnä olisi ollut leipälaatua, mutta ei maksa vaivaa jännittää mitä tuloksia tulee. donit, sako, valkuainen jen. Rahdit suht lähelle kuuluu tähän tilahintaan, mutta leipäviljat pitäs viedä kauemmaksi ja hintahyöty kuivahtaisi osittain siihen.

Viime vuonna samalla sopparilla ohrat, pohjana 290€/tn, ja silloin lähti harmittavasti vain yksi kuorma 424€/tn huippuhinnalla. Syynä muka kiire (laiskuus), kun piti loput tyhjätä kahdesta pyöreästä pöntöstä. No, loput lähti loppuviimein 350€ hinnoilla. Nämä itselle pohjana tämän vuoden hinnan kiinnitykselle. Hinnat on ihan täyttä spekulaatiota, kun tulevasta ei kukaan tiedä. Esimerkkinä polttoaine, jonka piti olla todella kallista just nyt ihan reilun kuukauden takaisilla arvioilla ja hinnat alimmillaan Helmikuun jälkeen. Iso buum Ukrainassa ja maastoa viljelykelvottomaksi, niin viljanhinnat pompsahtaa välittömästi vaikka kukaan ei sitä sillä tavoin haluakaan.

Varmin keino tuhota itävyys on pakkasella herneen siirtely kuivaajalla kärryille tai muu kierrätys.

Tieto vai perimätieto-oletusta? On nimittäin kärryssä hernettä, joka pitäisi lajitella siemeneksi ja ajatus oli tehdä ennen talvea. Siirtynyt ja siirtyy edelleen eteenpäin, niin tietää että kannattaako tuo homma passata. Kärry on vain ny jumissa hernekuorman kanssa, JOS sitä tarvii, jäässähän nuo herneet pysyy kevääseen saakka eikä riskitön liikuttelu onnistu. Itävyys oli 90%.

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 12.11.22 - klo:18:39

Mulla on samanlainen punaisena, laskeminen on joskus vähän nopea jos olet vääntänyt venttiilin liian piukkaan ja avautuu vähän "äkkiä". Jossain rasvanipassa oli ryssän pystykierre, muuten ihan ok.

Mulla on kanssa tuollainen Power merkkisenä. Eli Keskolta ostettu, joskus 25v sitten varmaan.

Sama, ja pelittää edelleen hienosti. Ei vain potku riitä traktorikäytössä mutta auton renkaan vaihtoon pätevä mikäli mahtuu alle.


Hakusessa hydraulinen tunkki traktorin nostoon, niissä valinnan varaa vähemmän, varsinkin kun saisi olla mallia matalalta nostava että saa trukin peränkin ilmaan ja toisaalta renkaiden vaihtoon riittävän korkea traktorin ronkasta/koukun alta nostaen.

Lainaus käyttäjältä: traktorikuski - 09.11.22 - klo:10:49

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 08.11.22 - klo:22:02

^
Nyt on kyllä pakko vähän mainostaa parin sukulaispojan firmaa    .
Tuolta ainakin löytyy ratkaisuja sähkön jemmaamiseen:Cactos .
Toinen noista sälleistä teki oman sähköauton vuosia sitten,osti Teslan akut euroopasta ja istutti ne Toyota Previaan.Käy ja kukkuu tuo silmänilo  .

Mielenkiintonen aihe ja mukava kuulla suomalaisesta alan yrityksestä. Olisi vaan kohtuullista laittaa nettisivuillekin jonkinlaista tietoa hintahaarukasta eri kokoluokan laitteistoille. Pirautatko kaverille ja vinkkaa tänne vähän lisätietoa?

Noista sähköautoista en oikein näe sähkön hintahuippujen tasaajiksi. Nykyiset useimmat antaa yksivaiheista virtaa eli ei oikein sovi talon varavirtalähteeksikään ellei jatkojohdoilla kytke pakastimia tms. kriittistä. Akku sähköauton mukana on suhteettoman kallis kuluttaa jatkuvassa hintapiikkien tasaamisessa, siihen varmasti parempi joku tuollainen Cactosin ratkaisu.

En kyllä ymmärrä miksi isot sähkölaitokset ei hoitaisi akkuvaraamoja, miten tuon infran ripotteleminen yksityistalouksiin voisi olla edullisempaa? Eli arveluttaa miksi kotitalouden tai maatilan kannattaisi tuollaiseen investoida jos se ei ole kannattava isolle sähköyhtiölle?

Pitää soitella tai yrittää nähdä nuo veljekset jossain välissä....olisihan se hyvä jos jotain tarkempaa osviittaa sivuilta  saisi. Harvakseltaan nähdään niin ei nuo pahemmin huutele tekemisistään,aika menee koneella värkätessä.Isänsä poikia kaikki.

Lueskelin noita juttuja läpi, ja jossain sanottiin että liisaavat akun, 400 euron luokkaa kuukausi.

 Siitäpä laskemaan kannattavuutta, mikähän olisi realismia hintavaihtelulle vuorokauden aikana, vähintään viisinkertainen hinta päivä vrt. yö, keskimäärin?
Vaikkapa 20 senttiä voittoa, osto 5 senttiä vs. myynti 25 senttiä, tarkoittaa kympin vuorokausi 50kwh liikuttelulla. Entä latausaika, 3x35A sulakekoolla tuo em. 50kwh tulisi täyteen noin kahteen ja puoleen tuntiin karkeasti? Tästä tullaankin johtopäätökseen, että 30 vuorokautta em. oletuksilla tekee 300 euroa, vain satasen jää maksun puolelle   Sitten jos älylaite osaa ottaa pienempiäkin piikkejä talteen ja ulos, ehkä sillä pääsisi myös tienestille. Agrekaatin sijaisena hieno, kunhan sähkökatko ei osu hetkeen jolloin akku on lähes tyhjä 

Tuo akku olisi kova juttu näilläkin spekseillä, mikäli sillä saisi korvattua sulakekoon kasvun käytön ollessa rajua ja hetkittäistä.

Vieläkään en oo päässyt selvyyteen miksi kotitalous ostaa aurinkopaneeleita tms., kun voi ostaa samalla rahalla jotain helpompaa, myytävää ja yhtä tuottavaa tai jopa parempaakin. Eli osakkeita. Sama koskee tätä akkuhommaakin, järkeviä laskelmia odotellessa. Tuo edellä ollut oli vain karkeaa yleistystä saatavilla olevilla tiedoilla ja sähkön hinnan vaihtelulla yö/päivä aikana.

Trimble Gfx-750 on opastuskäytössä 10 " näytöllä, enkä kyllä sen pienempää näyttöä suosittele kenellekään.

Sitten ihan toinen juttu: Tietääkö joku, saako Nova combin tietokoneen yhdistettyä Trimbleen siten, että maalaus loppuisi opastimen näytöllä silloin, kun kylvökoneen tietokone näyttää/tietää koneen olevan ylhäällä?

Tottakai saa, kun tietää mihin johtoon se tieto tulee. Eli välikaapelilla, kuten mulla oli Amazonen ruiskusta tieto milloin ruiskutetaan ja kuinka leveästi. Fiksu tekee tuon itse, jos on sähköpuolen taitoja ja sopivat liittimet, mutta helpoin homma kun soittaa tehtaalle ja kysyy. Tai sitten Amazonen tietäjältä eli Korhosen Ollilta Hankkijalta, tieto tulee ku apteekin hyllyltä 

Mitä noita peltoja on joskus katsellut tarkemminkin, niin satotasot ovat vaihdelleet eniten sen vuoksi, mitä ratin ja penkin välistä löytyy. Ja sitten seuraavan haasteen asettaa maalajit ja peltojen vesiominaisuudet. Ja sitten ehkä se kylvökone, olettaen että kylvötapa ja kylvöhetki määritetään ratin ja penkin välistä.

Juurikin noin. Ja tuo toinen lause, maalajit ja niiden aiheuttama vesiominaisuudet. Sitä ei vain voi paikata hanskalla, mitenkään, kun aluetta ja maalajia ei voi vaihtaa.

Aikoinaan oli suorakylvökoneita paljon, tulikohan peräti 9 vieskalaista reilu 15 vuotta sitten parin vuoden aikana. Meillekin, mutta oli se uskottava ettei nää kevätkylmät, multavat karkeat hietamaat ole suorakylvömaita. Aiemmin kuustonnia oli normisato, samoilla lohkoilla 4 tonnia oli jo juhlaa. YKSI ainoa jatkaa jääräpäisesti edelleen suorakylvöä, ja kyllä tuet näyttelee siinä pelissä suurta osaa näilläkin viljan hinnoilla.

Ja vieskalaisen vantaan pompottamiseen traktorin jäljessä, se pompotus rajoitti ajonopeden noin 12km/h seuduille, jopa allekin. Muokatulla maalla vannaspainot nollissa, niin vannas alkaa pompottamaan helposti traktorin ruusun jäljistä. Joskus pompotti joku muukin vannas, jousisa sopivasti kiristämällä/löysäämällä ko. vantaiden kohdalla asiaa sai hienosäädettyä . Lisäpainotuksella alkoi lauttaamaan, muutenkin alastoppareita vasten piti usein kylvää, niin että vannas hiukan jousti ylöspäin. Nyt cerex. ja vantaan paino keveämpi, joten saa pitää hiukan vannaspainotustakin. Ehdottomasti parempi vannas muokatulle, pehmeille maalajeille. Muttei optimaalinen, sitä ei kai ole tehtykään, mutta toimiva ja hyvä. Jossain ultrapehmessä lauttaa tämäkin, mutta ei läheskään yhtä pahoin kuin suorakylvövannas.

Cerexin miinus että piensiemenlaatikosta ei voi kylvää vantaaseen, tästä muutoksesta täytyy kysellä näyttelyssä. Kun uusiin koneisiin tämä muutos tehty.
 Oli karu yllätys koneen oston jälkeen, jotenkin jäi huomioimatta viimeisessä väännössä vrt. junkkari. Starttia käytetty kuitenkin 90-luvulta saakka, ja jatkossakin, joten on selvä siirto takaisinpäin kun startin käyttö pintaan kylvämällä yhtä tyhjän kanssa.

Pitäs ko. Rumpulajittelijalla rukiista ottaa torajyviä. Ei ole kuin vakio seulat ja niillä kyllä lähteekin, mutta ei tarpeeksi. Mikä mahtas olla sopiva toisio seula 3.75 vakion tilalle. Ei taida muualta saada kuin Hankkijalta.

Miksi? Et saa lajittelemalla niitä pois, vain vähenemään. Myyt ostajalle, joka putsaa ne värilajittelijalla ja saat hinnan torajyvineen. Omissa rukiissa oli toraa 0.5% luokkaa, vastaanottovaatimus 0.05%. En edes yrittänyt lajitella, sitäkin on joskus yritetty rahtierälle ja turhaa oli.