Onkohan elukkatohtoreilla samanlainen tunnusluku (SV-numero) kuin ihmislääkäreilläkin? Ja mistä apteekista eläinlääkäri tilaa hevosenkaatoannoksen?  (Juu, tiedän kyllä että juopomman pään konitohtorit ostaa kaatoannoksensa alkosta tai sitten nylkee lähikaupan mäyräkoiraa )

Valvonnan pitäisi ainakin teoriassa olla samanlaista kummallekin ammattiryhmälle - voivat määrätä sekä hormoneiksi ja myrkyiksi luokiteltavia troppeja että huumausaineita. Siinä ei ole eroa, kohderyhmässä jonkin verran.

Lainaus käyttäjältä: kasvimaa - 24.01.10 - klo:16:42

Viljapuolelle tarjotaan mahdollisuutta lopettaa kannattamaton viljantuotanto .Teollisuus pystyy käyttämään ja on lupautunut ostamaan kaiken Suomessa tuotetun RYPSIN ja HÄRKÄPAVUN. Tällä kotimaassa tuotetulla valkuaisella saadaan syksystä 2010 alkaen Valtion vaihtotasetta pienennettyä satoja miljoonia. Eikä tarvi moittia ettei kotimainen maatalous ota osaa Suomen suosta nostamiseen.

Voivatko  viljantuottajat edes harkita etteivät kylvä rypsille ja härkäpavulle mahdollilimman paljon pinta-alastaan?

Juu, ihan varmasti harkitaan ja käytännössä näin tehdäänkin. Mutta matkassa on muutama mutta:

Öljykasvien (rypsi/rapsi) viljelykierto on pakosta neljä tai viisi vuotta (eli tämän verran väliä rypsistä rypsiin) tautien kurissa pitämiseksi. Sama härkäpavulla, jos sen siementä nyt jostain sattuisi saamaan. Luulisin, että härkäpavusta tulee varteenotettava vaihtoehto vasta kahden tai kolmen vuoden kuluttua kun kantasiemenen hinta saadaan järjellisiin mittoihin suhteessa sadon arvoon.

Kylvösuunnitelmat ovat monella varmaan aika pitkälti 15 % luonnonhoitopelto - 20-30  % rypsiä, loput 70-80 % sitten viljaa (vehnää?) tai jos nyt jotain erikoisempaa sattuu löytymään.

Muuten rypsin siementilanteesta liikkkuu ns. ruraalihuhu, että Agri ja Kesko myyvät jo eioota. Jos tulee paha kirppakevät tai kuorettavia sateita niin ollaanpa  sitten aika lailla liemessä.

Hey everyone, what's up? My name is Peter and I'm new here. I'm from Lynnwood, where are you guys from?

From the bottom of the frozen hell .

You guys just visit here and never say more than that stupid hello I'm new here. Tell some more. Is there life in Lynnwood

Pellon ostohintaa voisi verrata sijoitusasunnon ostoon. Aika moni asuntosijoittaja tyytyy yleensä (pakon edessä?) viiden prosentin tuottoon sijoitetulle pääomalla kulujen jälkeen - siis vuokratulot vähennettynä vastikkeilla ja kunnossapitokuluilla. Voittaahan tuo talletuskoron. Varsinainen tuotto syntyy sitten kun sijoitusasunto joskus myydään, jos myydään.

Vastaavalla matematiikalla pellon pitäisi tuottaa kulujen jälkeen 500 €/ha, jos ostohinta on 10 000 €/ha. Ongelma pellon osalta on, ettei sitä myydä, sitä ostetaan. Siis yleensä. Ja maksetaan lainarahalla, ja kauan. Tosin sopivasti annosteltuna velka parantaa oman rahan tuottoa.

Onko kannattavaa vai ei? Riippuu tietysti, mitä kasvatetaan ja miten. Rehuviljan käyttäjä voisi kympillä ostaa karkeasti 80 - 100 tonnia ohraa nykyhinnoin. Vihannesviljelijä taas kuittaa tuon kympin parin vuoden tuotoilla.

Sitten on vielä psykologinen puoli: onhan se komiaa kun on peltoa. Siitäkin ilosta joku on valmis maksamaan enemmän kuin muut.

(¤) ja hyvin syvältä....

Eiköhän noiden sinisten vaunujen vessat edelleen levittele tavaransa raiteelle. Koneagrian matkalla  ainakin ratapölkyt vilkkuivat kun pedaalista painoi. En usko siellä välissä olevan siepparia.
Laivajunassakin on yleensä IC:n perässä yksi sininen vaunu sikaosastona. Siinä saattaa olla vessa keskimääräistä kovemmassa käytössä. 

Tuostahan sen sanonta "Toimii kuin junan vessa" tulee. Ei mene tukkoon eikä tarvitse isommin huoltoakaan

Huomioon ottaen, että tuo rovaniemen juna oli lehtitietojen mukaan täynnä varusmiehiä, totean, että kyseessä saattoi olla rovajärven juna. Tarkoitan nyt sitä, että ei se mikään ihme ole jos siitä nyt paskaa valuu raiteille. Ei kuitenkaan myöskään tarkoita sitä, että VR yleisesti käyttäisi näitä paskat mäkeen vaunuja. Eikö nuo varusmieskuljetukset ole aina tehty vanhemmalla kalustolla, nyt kun niitä karjavaunuja ei enää ole, käytetään vanhoja henkilövaunuja jostakin 70 luvulta.

Armeija-aikana kuskattiin alemman portaan kappareita Rovajärvelle samoilla karjavaunuilla kuin varusmiehiehiäkin. Olivat omassa vaunussaan ja viettivät paheellista elämää. Yhdelle veijarille tuli isompi hätä junan liikkuessa. No problemo, neljä reipasta toimiupseeria  paskatti  hädänalaisen kaverin roikottomalla ovesta vaunun ulkopuolella. Toimitus meni varmaan ihan hyvin muute, mutta kaverilla sattui olemaan ruikuli ja kansantuote levisi pitkin jäljessä tulevien vaunujen seiniä. En tiedä, joutuiko kukaan siivoamaan, mutta jälki oli  melkoista ja asian toimituksesta riitti puhetta pitkään

Ilmatieteen laitos, Accu ja vertailun vuoksi Forecaa.

Aika erikoinen juttu, joskin Uudenkaupungin kannalta ihan positiivinen.

Taustajoukot on kyllä ihan hämärän rajamailla vielä. "Rakennetaan kansainvälisellä rahoituksella" ei tarkoita sitä että mukana ei olisi kotimaisia toimijoita. Noita toimialajärjestelyjähän on aina ilmassa ja kun Suomeen tehdään niin suomalaiset ovat tietysti mukana.

Eikös Avenalla ja Lännen tehtailla ole jotain yhteistä nykyisin? Ainakin aiheesta puhuttiin joku aika sitten. Soijafabriikki sopisi hyvin U:giin: on lähellä länkkärin kotipaikkaa ja markkina-alueita. Ja voisiko olla, että Raisio otetaan vähemmistöosuudella mukaan kuvioihin?

Ohraetanolitehdas olisi välttämätön pakko suomalaisen ohranviljelyn kannalta. Mutta se toinen puoli ei ole niin helppo: ohran ja tuotteiden hinnan väli pitäisi jotenkin saada pysymään sellaisena, että toiminta on kannattavaa. Nyt homma ei ilmeisesti kannata. Altiahan olisi sen tehnyt jo, jos kannattaisi.

Tarkoottaako se sitten rypsin ja ohran viljelyn alas ajoa?

Aika rankka uhkakuva - siinä on vitsit vähissä jos noin menee...

CCC voi lisätä matalalla olevan ns. versojuuriruusukkeen massaa (vastaa ravinteiden otosta), mutta samalla se lyhentää vedenotosta pääasiallisesti vastaavien siemenjuurten pituutta. Nämä voivat painua metrinkin syvyyteen veden perässä, jos vain mahdollisuuksia maan rakenteen puolesta on.

Tuosta syystä esim. kyntö poutivilla mailla ei oikein kannata: syntyy anturoita yms, toisaalta kuohkea kyntökerros haihduttaa vettä melkoisesti verrattuna kevytmuokattuun tai kokonaan koskemattomaan maahan.

Tattista vaan.

Itse kullekin akronettiläiselle tykönänsä samoin (myös niille kahdelle hyvää vähemmän nettiriippuvaista) vuotta 2010

Millähän alueella mahdat viljellä? Belinda-kaura ehkä, myöhäiset vehnät mieluummin kuin aikaiset (eikä sitten CCC:tä). Ellei nyt ihan heinäkuun puoliväliin asti ole poutaa niin noilla pitäisi pärjätä. Typpimäärässä voi vehnän osalta keväällä tinkiä, mutta siinä tapauksessa että sataa kunnolla, pitää olla valmius laittaa se puuttuva typpi kasvustoon kesällä. Muuten voipi tulla rehuvehnää valkuaisen puutteen takia.

Ihan oikean suorakylvön ohella voisi kokeilla sitäkin, että jättää sängelle talveksi ja vetää kevällä oljet lautasmuokkarilla sekaisin. Tuon alustan pystyy muokkaamaan kylvökuntoon tavallisella äkeellä, kylvö onnistuu myös laahavannaskoneella.

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 18.12.09 - klo:21:26

Laskeskelin tuossa, että ehkä kannattaisi siirtyä kahden vehnälajikkeen viljelyyn.

Anniinasta tms. "laatuvehnästä" saadaan proteiinit. Amarettoa tms. viljellään kilojen tuottamista varten. Siitä sopivasti kuivurissa sekoitellen syntyy myllyille kelpaavaa laatuvehnää. Viljelyalojen suhteet voi laskea likimäärin tarvittavan sekoitussuhteen perusteella, jonka taas määrää leipävehnän valkuaispitoisuuden mukainen laatuhinnoittelu.

Onko kokemuksia vai vetikö yli pälvikaljun? Myllyt ja viljaliikkeet tekevät tätä itse tykönään kaikessa hiljaisuudessa, miksei siis jo tilalla

Mää oon ostanu näiltä "nuukilta" rehuvehnää jossa valkuaiset ihan päin *****a mut sako ja muut ok. Siitä sopivassa suhteesa kuivurin kaappiin omaa jossa valkuaiset yli 15 ja näitten "nuukien" 10-11.

Olet nähnyt valon sitten tässä asiassa

Sen kummemmin asiaa tuntematta minulle on syntynyt semmoinen käsitys, etteivät eläinlääkärit ole kovin hanakoita ilmoittelemaan kaikista näkemistään epäkohdista. Selvät rääkkäykset on tietysti asia erikseen, mutta lievissä tapauksisssa taitaa olla niin, ettei niihin juuri puututa kuin ehkä huomauttamalla.

Pahimpiin paikoihin ei elukkatohtoria tietenkään kutsuta edes käymään - siitähän olisi pelkkää kulunkia vain (vinkki Eviralle  ).

Laskeskelin tuossa, että ehkä kannattaisi siirtyä kahden vehnälajikkeen viljelyyn.

Anniinasta tms. "laatuvehnästä" saadaan proteiinit. Amarettoa tms. viljellään kilojen tuottamista varten. Siitä sopivasti kuivurissa sekoitellen syntyy myllyille kelpaavaa laatuvehnää. Viljelyalojen suhteet voi laskea likimäärin tarvittavan sekoitussuhteen perusteella, jonka taas määrää leipävehnän valkuaispitoisuuden mukainen laatuhinnoittelu.

Onko kokemuksia vai vetikö yli pälvikaljun? Myllyt ja viljaliikkeet tekevät tätä itse tykönään kaikessa hiljaisuudessa, miksei siis jo tilalla

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 15.12.09 - klo:21:15

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 14.12.09 - klo:23:05

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 14.12.09 - klo:22:49

  Katselin just tuota silminnäkijä ohjelmaa Venänäjän sananvapauden tilasta. Ymmärän hyvin miksi jotkut tykkää niin hirveesti Venäjästä. Siellä toimii hyvin tää saunan taa ja lopettaa systeemi. Sieltähän se on pohojanmaalle tullukkii

Juu... ja siellä ei oo mitää muuta hyvää ku Mustasaaren hullula     

kERÄTÄÄN KOLEHTI ET aULIKSESTA TEHTÄISIIN MIES 

joutusko sille kustantaan housutki

Mitäs turhia. Se sotkis ne kuiteski