Kumpi kannattaa hankkia, Agrineuvos vai Webvisu?

Noista valitsisin Peltotuen.

Tarvisi pystyterä myös hankkia tulevalle kesälle. Suosituksia nyykkäriin käyvistä?

Että ei muuta kuin sankoin joukoin rapsinviljelyyn tulevana kesänä. Ite hain siemenet kaupasta viime viikolla. Kevät koittaa taas yllättävän pian..

Uskallat peittaamattomalla kylvää? Täälläkin siemenet tilattu/maksettu, mutta eikö peitattuja saa luovuttaa vasta kevättalvesta kun poikkeuslupa astuu voimaan?

Joo, mutta löytyykö niitä kapeakärksiä terävaihtoehtoja, siitä tässä on kysymys. Esim. Lemkenillä näyttää nyt olevan muotia leveät siivekkeet. Mitään kapeita versioita ei löytynyt.

Eikö Lemkenin Karattiin saa jopa pikakiinnitteiset kärjet kapeat tai siipiterät? Isot siivet siinä kaksi rivisessä, oliko se nyt Kristall malliltaan?

Lainaus käyttäjältä: JarJar - 19.12.15 - klo:21:34

Mutta jos itse nyt olisin kultivaattoria ostamassa kohdistuisi katse kyllä noihin kolme rivisiin (horssi, kverne, lemken), joissa saisi syvempää kultivointia tehtyä kapealla kärjellä tai pienemmällä siipiterällä.

Myös Dalbolla ja He-Valla on kolmerivisiä nostolaitekultivaattoreita, joten merkistä ei jääne kiinni. Suomi-bondella vaan on usein mieltymys noihin värkkeihin, joiden nimestä löytyy mahdollisimman paljon umlauteja, se lisää peltouskottavuutta se   

Juu onhan noita merkkejä. Kaikille löytyy varmasti sopiva...   

http://www.he-va.com/_uploads/fi_bro_mega-dan_240507.pdf
http://www.yrma.net/multimedia/Dalbo_-_Dinco_esite_fin.pdf

Noista voi tarkastella painoja ja speksejä. Tehon tarpeeseen kannattaa suhtautua varauksella

Eikös heva ja dalbo ole samaa rautaa? Eli siis samoja koneita...

Ei ole.

Käytetyn kultivaattorin hankinta mielessä. Onko käyttäjäkokemuksia He-Vasta ja Dalbosta?

Molemmat varmasti ajaa asiansa. Itsellä kokemusta MegaDanista jota tullut kohtalaisen paljon vedeltyä. Pakkeriksi kannattanee etsiä tommonen teräskiekkojyrällinen malli. Itsellä iso varpajyrä josta en erityisen paljon pidä. 3m laitekkin ottaa tehoa paljon jos muutakin kun pintaa raapii ja haluaa silti pitää jonkin verran ajonopeutta. Lemkenin kovametalli hitsauksella viimeistellyt kärjet kestää kulutusta ainakin 3x enempi kun tavalliset, joten niitä kannattaa suosia (käy noihin molempiin).

Mutta jos itse nyt olisin kultivaattoria ostamassa kohdistuisi katse kyllä noihin kolme rivisiin (horssi, kverne, lemken), joissa saisi syvempää kultivointia tehtyä kapealla kärjellä tai pienemmällä siipiterällä.

Miten esim. Heva mega danin ja Lemkenin kultivaattorit joissa kahdella rivillä piikit ja hanhenjalalla varustettuna, onko helposti tukkeutuvaa sorttia keveillä mailla, jos maan päällistä kasvustomassa enämpi? vai pitääkö suoraan katella kolmella piikkirivillä olevaa mallia?

Puimaton lakokaura+keveä maa=tukos, mutta muuten ei kyllä ole erityisen tukkivaa sorttia.

Vanha uutinen.  Asiasta jo infosin Hannoverin jälkeen, mutta kukaan ei korvaa lotkauttanut. Saksassa myytiin jo vihreitä Vieskalaisia ja Multivan sivulla on ollut jo hetken aikaa vihreitä kylvökoneita kylläkin ulkomaan eläville suunnatuilla sivuilla... ei suomalaisilla jos ei nyt sitten ole jo sinne ilmestynyt. http://multiva.hu/de/product/combi

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=54086.0 

aloituksessa on vähän kärjistetty sanamuoto mutta pointti on se että onko oikeudenmukaista ajaa tukia kotieläintuotannon puolelle vai pitäisikö oikeasti jollain verukkeella siirrtää tukia viljalle.

Tuet kuuluisi olla samat kaikille hehtaareille oli sitten karja tai kasvinviljelytila ja tilan koosta riippumatta. Eläimille tuki eläinyksiköiden ei hehtaareiden mukaan. Tämä on oma mielipiteeni nimimerkillä yhdistetty lypsykarja ja kasvinviljelytila.

Jos viljan hinnan laittaa keskieurooppalaiselle tasolle olisi karjapuolella vielä kurjempaa (rehulaskun suhteen). Tukemalla tasaisesti koko tuotanto ketjua lienee kuitenkin tulos paras kaikille osapuolille.

Ensimmäistä kertaa 15 vuoteen leipäruista ei tarvitse tuoda ulkomailta.

Suomessa saatiin tänä vuonna ennätykselliset syysviljojen eli syysrukiin ja -vehnän sadot. Syysvehnästä saatiin 100 vuoden toiseksi suurin sato, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) sato- ja luomusatotilastosta.

Ruissatoa saatiin lähes 110 miljoonaa kiloa. Sato oli niin iso, ettei ulkomailta tarvitse tuoda leipäruista - ensimmäistä kertaa 15 vuoteen.

(Kauppalehti)

-SS-

Ja teollisuus kiittää rukiin viljelystä nykyisellä hinta kehityksellä...Monta vuottahan rukiin viljelyalan kasvattamisesta ehdittiinkin paasata...

6620:stä meni pariin kertaan jousto pätkä poikki. Jälkimmäisellä kerralla hitsasin sen migillä nippuun. Poikki oli mennyt alkuperäisen hitsauksen vierestä.

Esab löytyy täältä. En voi suositella kenellekkään. Nyt jos tarvisi hankinta tehdä, niin ehdottomasti kemppi vaikka onkin kalliimpi.

miltäs se nyt sitten näyttää?

mulla on LHK 214 € ja ymp.korvaus 137 €/ha.

perustuki+viherryttäminen 175 € ??

peltokasvipalkkiota laskin 11 € jaettuna kaikille hehtaareille. se kertyy rapsista ja rukiista ja tilsasta hernettä.

537 € yhteensä. aikamoinen pudotus vaikka mielestäni olen onnistunut hyvin optimoimaan. tästä suunta on vain alaspäin kun kasvipeitteisyystukeen tulee vaikeutusta ja kerääjäkään en aivan yhtä paljon pysty jatkossa laittamaan.

entäs niillä kun jäi ympistä. viljelee vain viljoja ja kyntelee.. ja vielä vähän lfa-leikkuria. 350 €/ha:lla seittemänsadan vuokrien kimppuun

Täällä LHK 211€/ha, ymppi 155€/ha, perus+viher 175??€/ha, peltokasvipalkkio n.12€/ha = 553€/ha. Aikaisempina vuosina ollut n. 30€/ha enempi. Kerääjä ala tulee jatkossa putoamaan myös itsellä 25% säännöllä 

 Eilen pruuttasin Reetat ja tänään Magnifikit huippu olosuhteissa. Syyskuun puolen välin jälkeen kylvetyt Urhot on sen verta lyhyttä että jätän ilman sportakkeja. Pyörään tarttumista täysin ei kait voi välttää koskaan lumihomeita ruiskuttaessa.