Mjoo no, mikä on kallis ja mikä ei. Tuossa tuli nyt samalla kertaa sitten vahti, joka myös hälyttää jos maito ei pysy kylmänä, jos tankki unohtuu laittaa ensimmäisellä lypsykerralla päälle, jos sähköt katoaa, jos sekoitin ei toimi ynnä muuta. Ja tulon päällä myöskin pesuainevahti, joka varmistaa että pesussa on aine mukana.

Ihan mielenkiintoinen kampe toi Omegakin. Itsekin harkitsin että laittaisin lämpötila-anturilta tiedon tietokoneelle, josta sitten voisi taas suorittaa hälytykset ym, mutta kun siihen nyt oli valmis paketti olemassa, eikä tahdo liikoja (muka) olla aikaa nassaroida, niin päädyin sitten A-Milkkiin.

Tuossakin saa asettaa itse lämpötilarajan jossa alkaa hälyttämään, eli alkaa huutamaan. Ja mittari on sellaisessa paikassa, että lukeman näkee koko lypsyn ajan. Riittää tarkoitukseen normaalilypsyssä, kun käytännössä siellä navetalla ollaan koko sen ajan kun maito jäähtyy. Lypsyjen välissä ei maidon lämpö nouse vaikka tankki olisi rikkikin. Mä laitoin tuon virransyöttöön vielä ihan normaalin ajastimen, eli mittaa vain lypsyn ajan + tunti, paperia kuluu vain noin 10cm per lypsy

Robotilla tietty kännykkään tuleva hälytys olisi asiaa.

Hintaa pitää tietty aina verrata tarpeeseen ja mahdolliseen hyötyyn. Mulle riittää tuo oikein hyvin.

Urakointihinnat ovat sen verran kovat,että omien koneiden hankkimeinen kannattaa. ja kyllä tuollahintaa löytyy ihan kelpo koneita,kunhan vain osuu kohdalleen. remonttia tietyti voi joutua tekemään,mutta siinä pääsee palkoilleen,ja perus kulutusosaa suurin osa kuitenkin,laakereita kettinkejä yms. ei 12 kantturan tila voi tyhjästä maksaa.

Eli rehua mennee jotain 200-300 kpl? Keskihinta urakoinneissa niitto+paalaus+käärintä 13 €/paali, 2600€-3900€ per vuosi

Aika vaikea on tuolle vuosikustannuksella omaa koneketjua rakentaa. Ajattelemasi hintataso tarkoittaa väistämättä melkoisia ajallisuuskustannuksia remonttien kanssa. Korjaamatta jäänyt tai heikkolaatuiseksi mennyt rehu on kalleinta rehua...

Ei siitä löytyisi yhteistyötilaa/tiloja, joiden kanssa voisi yhdessä saada sen 100ha korjattavaa? Olisi vähän realistisempaa alkaa koneketjua miettimään

Ja samasta paikasta saa myös hyvän lisävarusteen, A-Milk tankkivahdin. 

Eikös toi ollu melko kallis?  Mä tilasin tuommoisen http://www.omega.co.uk/ppt/pptsc.asp?ref=OM-VLT&flag=1

Tuosta vain nykäisen tankkipäivinä tulosteen mappiin vuorotellen vastaanottolappujen kanssa, siinä se on maitolämpötilojen kirjanpito yksinkertaisesti tehtynä. Saisi tuosta tietokoneellekin logia jos haluaisi.

Fellassa juuri on se akseli takareunassa. Voi kuulemma vaihtaa yhden lohkon kerrallaan ja kestää hyvin vääntymiä?
(myyjän mielestä)

Pelloilla tahtoo olla kiviä, joten minkä muotoinen lautanen on silloin paras?

Tämä lautasen muoto on hauska kysymys - jos myyjiltä kysyy niin soikean myyjät sanoo jotta soikea on parempi ja pyöreän lautasen myyjät tietenkin jotta pyöreä parempi 

Mun mielestä tuo on sitäpaitsi aivan epäoleellista. Molemman mallisia on minulla ollut ja kertaakaan ei ole mitään ongelmia sellaisista irtokivistä, jotka palkin yli tulee (no tietty teriä voi mennä), ongelmat tulee kiintokivistä ja koneen kevennysjärjestelmän ominaisuuksista.

Kannattaa katsoa ennemmin sen palkin ripustusta. Ns. vetävä ripustus on huomattavasti parempi kuin työntävä - eli ripustuksen pitää olla niinpäin, että palkki ylösnoustessaan pääsee samalla hieman taaksepäin, jolloin kiven kohdatessaan se nousee kivuttomasti sen yli. Työntävällä ripustuksella varustettu palkki nousee esteen yli vain jos kivi on niin pieni, ettei se yllä kivisuojan reunan yli - pienikin pystyreunainen kivi on turmioksi.

Olikos tässä fellassa sellainen palkki, jossa takareunalla pyörii akseli, ja siitä kulmarattailla voima lautasille?  Lähinnä tuossa konstruktiossa hermostuttaa se palkin pysyminen suorana, akseliveto ei varmaankaan siedä taipumaa. Perinteisempi rataspalkki sietää loivat taipumat.

Tietenkään pellolla ei saisi olla kiviä, mutta onko joku nähnyt käytetyn niittomurskaimen jossa olisi aivan suora palkki.....

Sanokaas valamettimiehet, minkä verran tarttee latoa rautaa nokalle 6550 haitekis, jotta saa etupään pysymään maas Kverneland ES-4:n kans. (muovisiivillä)

Tällä kertaa mulla on ihan käyttöäkin tälle tiedolle, etten tätä piruulumieles kysele.

Niin muuten oletin jotta kyseessä kääntöaura, sarka-aura nyt pitäisi mennä ilman mitään

Sanokaas valamettimiehet, minkä verran tarttee latoa rautaa nokalle 6550 haitekis, jotta saa etupään pysymään maas Kverneland ES-4:n kans. (muovisiivillä)

Tällä kertaa mulla on ihan käyttöäkin tälle tiedolle, etten tätä piruulumieles kysele.

Jos olis etukuormaaja niin menis hyvin, eli josko tuonne jonkun 300-400 kg löis niin riittäisköhän just, ja jos nelivedosta hyötyä haluaa niin varmaan ei oli enempi pahitteeks

Onko tuo kuormain uudessa n-sarjan valtrassa? Milloin kuullaan käyttäjäkokemuksia, saadaan kuvia, videoita näytille. 

http://picasaweb.google.com/Veijo.Leino/N111

Testataas toimiiko web-galleria...

eli kuvia vertaillen vanha ja uusi:

ulkomitat lähes identtiset, kuormaimen ulottuvuus ylöspäin huomattavasti isompi N:ssä

uudessa akseliväli reilusti pidempi, kuormatessa todella vakaa kun etupää raideväli melko leveällä ja takavanteissa lisäpainoa.

uudessa kuikassa on uhrattu ulkonäköseikoille näkyvyyttä, tuo vakaajan toteutus tekee tukkoiseksi

muutoinhan tuo on hallinnaltaan ja turbiinin suhteen ihan entisen kaltainen, soveltuu kuormaustyöhön erittäin hyvin

Tuossa kuikan sähköohjauksessa on tuommoinen juuri havaittava viive, eli liike alkaa ja päättyy hieman jäljessä. Onko vika vai ominaisuus?

Ratkaisu oli yksinkertainen, tuossa walvoilin sähkölohkossa saa tikusta säätää yksinkertaisesti ohjelmoimalla alimman ja korkeimman jännitteen propolle. Tuossa oli nostolla alin jännite niin ylhäälle säädetty (liekö tehdassäädöillä...) jotta toiminto oli lähes on/off. Ja ylin jännite ei ollut täysillä, eli rajoitti vielä suurinta nopeuttakin.

5 minuutin homma, nyt on tosi hyvä.

Onko tuo kuormain uudessa n-sarjan valtrassa? Milloin kuullaan käyttäjäkokemuksia, saadaan kuvia, videoita näytille. 

Juu juu elä hättäile, toipuillaan tässä nyt ensin nielurisaleikkauksesta.....

Ja toihan ei ollut uusi vaan vuoden vanha, ja perinteisellä koneella.

Koneviestissä oli Tonuttista juttua. Koneen työssä nähneen kommentti oli, että enemmän tulee epäpuhtauksia mukaan kuin roottorisellaisella.....

Mun on kans vaikea uskoa tuon koneen rakenteen ja toimintatavan perusteella väitteitä puhtaasta karhosta. Mutta enpä ole tuota työssä nähnyt itse joten en vielä tuomioita lue....

Lainaus käyttäjältä: Roberto - 02.11.07 - klo:14:26

parempi vaihtoehto kuin elhon esittelemä kelapöyhinhässkkä v-tvini, tämä jossa kaksi kelapöyhintä yhdistettynää 

Paljonkos olet V-Twiniä käyttänyt? Sen verran kokemusta siitä viime kesältä, ettei voi moittia. Voisin hyvinkin harkita sen hommaamista, ellei sitä olisi hinnoiteltu pilviin.

Kerro lisää, tämä laites kiinnostaa idealtaan. Äkkiä ajatellen ei juurikaan tuo maata tai kiviä karhoon nostelevan toiminnan vuoksi, ja karhon muoto ja tasaisuus luulisi olevan hyvä.

Entä märät karhot? Varsinkin pyörivillä sivulle karhottavilla tahtoo tulla helposti klimppiä ja köynnöstä, olisiko tuo siinä parempi

Tuossa kuikan sähköohjauksessa on tuommoinen juuri havaittava viive, eli liike alkaa ja päättyy hieman jäljessä. Onko vika vai ominaisuus?

nöyriä käyttäjät ovat käyttämälleen tuotteelleen. En ole esimerkiksi kertaakaan huomannut sinun mainitsevan yhtään huonoa piirrettä traktoreistasi.  Toisekseen tuolla Valtran portaaton keskustelussa on

?? Olenhan minä tehnyt ihan käyttäjäkokemusraportteja useimmista koneistani, ja kyllä minä niissä olen myös miinukset listannut.

Toki joskus vaatii pikkasen trollaamista jotta keskustelu käynnistyy, mutta kyllä ne valistunut lukija huomaa  ja erottaa faktatekstistä, kuten tästä Agcon portaattoman kehityksestä 

Ja veikkauksesiko nimeksi on Valtra?  Ja Valtra pystyy menemään Massikan edelle vaihteiston ohjausautomatiikan kehityksessä. Hmmm... Onhan se hyvä että on unelmia. 

Enpä usko että Valtra säilyy nimenä, uutta nimeä haetaan, markkinoille on helpompi tulla uudella mallistolla ilman vanhojen merkkien "rasitteita".

Yhtä ihmettelen näissä keskusteluissa: vieläkö joku kuvittelee, että on olemassa Valtran, massikan tai fendtin erillisiä tuotekehitysprojekteja. Se on nyt Agco, joka vastaa tuotekehityksestä ja sen sijoittamisesta eri tulosyksiköihinsä, ja se käyttää omistuksessaan olevien tuotemerkkien parhaita osia ja patentteja kuten tahtoo.

Se, että täällä on isillä Fendt ja naapurin pojan isillä Valtra ja niistä tapellaan hiekkalaatikolla, ei tarkoita sitä, että samanlaista vääntöä olisi Agcon sisällä. Kyllä siellä on kuulkaa tuotekehityksen piirissä hyvin nöyriä ihmisiä tekemässä työtä Agcolle.